Rituaalit ja ympäristö - kognitiivinen näkökulma tutkimusalojen vuoropuheluun

Kirjoittajat

• Risto Uro Helsingin yliopisto

DOI: https://doi.org/10.24291/uskonnontutkija.109184

Abstrakti

Vaikka rituaalien ja luontoympäristön suhde on yksi antropologian klassisista teemoista, uudemmassa rituaalitutkimuksessa ympäristökysymyksestä on kirjoitettu vain vähän. Vastaavasti uskonto ja ympäristö -tutkimuksessa rituaaliteoreettiset näkökulmat eivät ole olleet laajalti esillä. Näiden kahden poikkitieteisen alan välillä ei ole ollut juurikaan vuoropuhelua. Tässä artikkelissa kartoitan tutkimustilannetta ja pyrin rakentamaan siltaa näiden tutkimusalojen välille. Esitän myös ideoita jatkotutkimusta silmällä pitäen.  Rituaalitutkimuksen mahdollisuuksia rikastuttaa uskonto ja ympäristö -keskustelua havainnollistan ”neljän näkökulman” mallin avulla, joka voidaan kiteyttää iskusanoihin yhteistyö, muutos, ahdistus ja transmissio. Malli perustuu kognitiivisen rituaalitutkimukseen, mutta sen avulla voi jäsentää rituaalitutkimusta myös laajemmin. Ympäristökysymyksen kannalta erityisen kiinnostava on ns. kehollisen kognition tutkimus. Rituaalien tutkimus tästä näkökulmasta auttaa ymmärtämään ihmisen ajattelun perustavanlaatuista ankkuroitumista kehollisuuteen ja ympäristöön.