Kuolema, lohdutus ja pelastus: Retoriset ja teologiset näkökulmat evankelisluterilaisissa saarnoissa
DOI:
https://doi.org/10.24291/uskonnontutkija.164144Abstrakti
Tässä artikkelissa tarkastelemme, miten kuolemaa käsitellään evankelisluterilaisissa saarnoissa ja millaisia merkityksiä sille annetaan. Kuolema on teologisesti ja eksistentiaalisesti latautunut aihe, jossa yhdistyvät dogmaattiset opetukset, hengellinen lohdutus ja henkilökohtainen kokemus. Saarnoissa kuolemaa käsitellään paitsi osana kristillistä pelastusoppia, myös yhteisöllisenä ja yksilöllisenä kysymyksenä, joka koskettaa seurakuntaa eri tavoin. Tutkimuksen teoreettisena lähtö-kohtana on retoriikan analyysi, jonka avulla syvennymme neljään keskeiseen teemaan: (1) kuoleman retorinen ja symbolinen ilmaisu, jossa kielikuvat ja vertauskuvat muovaavat kuoleman merkitystä, (2) puhujan uskottavuus ja vallankäyttö saarnoissa, jossa tarkastelemme saarnaajan asemoitumista tiedon ja totuuden välittäjäksi, (3) tunteisiin vetoaminen ja kuoleman kokemuksellisuus, jossa analysoimme saarnan emotionaalisia tekijöitä sekä (4) järkiperäinen argumentointi ja kuoleman merkityksen perustelu, jossa kuolemaa käsitellään osana teologisia perinteitä ja pelastushistoriallista jatkumoa. Tutkimus tarjoaa uutta tietoa evankelisluterilaisesta saarnaperinteestä ja sen tavasta käsitellä kuolemaa osana hengellistä viestintää.
Tiedostolataukset
Julkaistu
Numero
Osasto
Lisenssi
Tämä työ on lisensoitu Creative Commons Nimeä-EiKaupallinen 4.0 Kansainvälinen Julkinen -lisenssillä.
Tekijänoikeus säilyy kirjoittajalla siten, että tekstin alkuperäinen julkaisuoikeus on Uskonnontutkija - Religionsforskaren -lehdellä. Kirjoittajalla on oikeus tallentaa julkaisijan tuottama artikkeliversio oman organisaationsa tai tieteenalansa julkaisuarkistoon sekä jakaa julkaisua sosiaalisen median palveluissa, kuten Researchgatessa heti artikkelin julkaisun jälkeen. Kirjoittaja voi julkaista kustantajan tuottaman artikkelin osana elektronista ja painettua väitöskirjatyötään. Artikkelin alkuperäinen julkaisija, lehden nimi ja numero sekä artikkelin URL-osoite on mainittava kokonaisuudessaan.
Artikkelia voi vapaasti käyttää opetuksessa ja tutkimuksessa sekä muuhun ei-kaupalliseen tarkoitukseen siten, että lähteenä mainitaan tekijä, artikkeli, lehden nimi ja numero sekä artikkelin URL-osoite kokonaisuudessaan.
