Antiseptisten huuhtelujen vaikutus kalan bakteeripitoisuuteen

Authors

• O. E. Nikkilä Fin-Fisk A/S, Skagen, Tanska

DOI: https://doi.org/10.23986/afsci.71288

Abstract

Tässä työssä on tutkittu elävän ja eri olosuhteissa varastoidun sillin bakteeripitoisuutta. Elävän kalan iholla tavattiin bakteereita 300.000—700.000 kpl/g, mutta lihaskudos osoittautui steriliksi. Huoneen lämpötilassa (10—14° C) silli pilaantui jo parissa vuorokaudessa (laskettu pyyntihetkestä) ja kellarin lämpötilassa (0 — 2° C) noin 3—4 vuorokaudessa. Kala, jonka lihaskudos sisältää 1000—2000 bakteeria grammassa, haisee pilaantuneelta (Taulukko 2). NaCl-konsentraation vaikutus sillin bakteeripitoisuuteen näkyy taulukosta 3. Alle 20 % suolaliuos ei kykene estämään kalan pilaantumista. 20 %:ssa ja sitä väkevimmissä NaCl-konsentraatioissa lihaskudoksen bakteeripitoisuus nousee aluksi, mutta laskee sen mukaan kuin suola ehtii imeytyä kudokseen. Kyllästetyssä suolaliuoksessa tulee kalan lihaskudos steriliksi noin kahden kuukauden kuluessa. Huuhtelemalla kala eräillä antiseptisillä aineilla voidaan sen säilyvyyttä tuoreena ja lievästi suolattuna huomattavasti parantaa. Tässä työssä käytetyistä aineista ovat boorihappo, p-oksibentsoehappo ja bentsoehappo osoittautuneet tehokkaimmiksi. NaNO2:n vaikutus on ollut verrattain heikko (vert. Tarr) ja lisäksi se on aiheuttanut punertavan värin muodostumisen nahan alle. Bentsoehapon käyttöä haittaa sen huono liukenevuus. Oheisessa työssä on käytetty 0.5 ja 0.1 %:n liuoksia sekä 10 min. huuhtelu aikaa. Pidentämällä käsittelyä voidaan liuosten konsentraatioita vastaavasti pienentää.