Eräiden hitaasti itävien siemenien itävyyden määrityksestä Tetrazolium-menetelmällä
Abstract
Seuraavassa selostetaan valtion siementarkastuslaitoksessa suoritettuja kansainvälisen siementarkastusliiton (I.S.T.A.) toimeenpanemaan tutkimukseen liittyviä vertailevia kokeita. Niiden tarkoituksena on selvittää värjäysmenetelmän soveltuvuutta eräiden sellaisten hitaasti itävien siemenien itävyyden määrittämiseen, joiden itävyyden toteaminen tavallisilla korsiviljojen siementen idätysmenetelmillä on antanut epätyydyttäviä tuloksia. Värjäysmenetelmä on osoittautunut korsiviljojen siementen itävyyden määrityksessä useiden tutkimusten mukaan (2, 4, 5, 8) epätyydyttäväksi ja käytäntöön vaikeasti sovellutettavaksi. Tätä menetelmää onkin nykyisin keskitytty soveltamaan vain eräiden vaikeasti idätettävien siementen itävyyden selvittämiseen. Selostettavaa työtä varten lähetti Wienin siementarkastuslaitoksen edustaja, tohtori HERMANN GERM, vuoden 1954 alussa siemennäytteitä yhdeksään maahan, kymmeneen eri siementarkastuslaitokseen. Lähetys käsitti kymmenen siemenerää, joihin sisältyi 6 siemenlajia. Näytteiden itävyyden tarkastusohjeet seurasivat mukana. Kasvilajit (ks. taul. s. 144), joiden siemeniä tutkittiin, olivat seuraavat: Carpinus betulus L. (näyte 1), Fraxinus excelsior L. (näytteet 2 ja 3), Prunus Myrobalana L. (näytteet 4 ja 5), Pirus communis L. (näytteet 6 ja 7), Rosa canina L. (näyte 8) ja Tilia grandifolia Ehrhart (näytteet 9 ja 10). Kansainvälisen siementarkastusliiton nykyisten sääntöjen (7) mukaan tetrazolium-menetelmää voidaan käyttää kaikkien em. kasvilajien siementen itävyyden määrittämiseenDownloads
How to Cite
Copyright (c) 2024 Erkki Ahlberg
This work is licensed under a Creative Commons Attribution 4.0 International License.