Kevätviljojen itävyydestä kuivan kasvukauden jälkeen

Authors

• Aarne Hilli Valtion Siementarkastuslaitos, Helsinki

DOI: https://doi.org/10.23986/afsci.71516

Abstract

Suoritettu siementilannetutkimus vuoden 1959 kevätviljasadosta oli laatuaan ensimmäinen maassamme. Sen tarkoituksena oli saada kylvösiemenen hankinnan helpottamiseksi mahdollisimman tasapuolinen kuva kevätviljojen itävyydestä eri puolilla maatamme. Kasvukauden 1959 kuivuus suurimmassa osassa maatamme, etenkin Etelä- ja Länsi-Suomessa, aiheutti sen, että tutkimuksesta muodostui pääosaltaan tyypillinen poutakesän siementutkimus. Kun miltei sateettoman korjuukauden ansiosta siemensadon laatu osoittautui normaalia paremmaksi, antoi tutkimus viitteitä siitä, millaista siemensatoa maassamme voidaan saada edullisten sääsuhteiden vallitessa. Poikkeuksen edellä sanotusta muodostivat siemenerät sellaisilta seuduilta, joissa halla oli vieraillut kasvukauden aikana. Halla-alueen keskus sijaitsi Keski-Pohjanmaalla ulottuen lievempänä Etelä-Pohjanmaalle sekä Keski- ja Pohjois-Suomeen. Kasvukauden 1959 hallat olivat pääasiassa kevät- ja kesähalloja esiintyen ankarimpina kesäkuun ja heinäkuun lopulla. Orashallat, joita sattui myös Lounais-Suomessa, heikensivät satotuloksia, mutta eivät vaikuttaneet alentavasti siemenien itävyyteen. Siementilannetutkimus antoi osaltaan pohjaa ajankohtaisen kylvösiemen tilanteen selvittämiselle ja niille toimenpiteille, joita tarvittiin siemenen hankkimiseksi katoalueille. Samalla saatiin aineistoa poutakesän kevätviljasatoa edustavalle siementutkimukselle. Vastaisuutta varten saatiin tutkimuksesta sellainen kokemus, että yksityiskohtaisempien paikallisten tietojen saamiseksi tutkimusaineiston tulisi olla runsaampi ja mahdollisimman tasapuolisesti eri seutuja ja olosuhteita edustava.