On the influence of geological factors upon plant nutrient content of peats

Authors

• Martti Salmi The Geological Survey of Finland, Otaniemi

DOI: https://doi.org/10.23986/afsci.71592

Abstract

Tutkimuksessa on käsitelty kahdeksasta suosta (kuva 1) otettujen turvenäytteiden kasvinravinnepitoisuuksia. Lähtöaineistona oli Kihniön Aitonevan kolme turveprofiilia (kuva 2). Näytteistä määritettiin kupari, sinkki, koboltti, molybdeeni, boori, rauta, mangaani, kalsium, fosfori ja rikki. Tulokset esitetään taulukoissa 1 ja 2. Aitoneva sijaitsee kallioperäkartan mukaan laajalla graniittialueella. Muut tutkimuksen kohteina olleet suot sijaitsevat erilaisilla kivilajialueilla. Eräissä kohteissa suon alla oleva kallioperä sisältää tärkeitä malmimetalleja kuten kuparia, molybdeeniä ja harvinaista antimonia. Niiden sijainti ja kivilajien vaihtelu on todettu timanttikairauksilla. Vimpelin kalkkikivialueen läheisyydessä sijaitsevan Varkkasalonrämeen turvenäytteitä on myös analysoitu. Kaikkien näiden soiden analyysituloksia esitetään taulukoissa 3–7. Taulukossa 8 esitetään vertailun vuoksi aikaisemmin julkaistuja tuloksia turpeiden ko kasvinravinteista. Tutkimukset ovat osoittaneet, että Aitoneva edustaa meillä kasvinravinnepitoisuudeltaan sangen köyhää, mutta tyypillistä graniittialueen suota. Liuskealueen suossa on todettu selvästi runsaammin kuparia ja sinkkiä. Niissä tutkimuskohteissa, missä soiden alla on kallioperässä tärkeitä malmimetalleja kuten Otanmäen Malmisuon alla rautaa, Ylitornion Riivijängän alla kuparia ja molybdeeniä, Raution Susinevan alla molybdeeniä sekä Seinäjoen Törnävän kohteessa antimonia, on vastaavilla kohdilla turpeissa näitä aineita huomattavasti Aitonevan pohjatasoa runsaammin. Kalkkialueen soissa turpeiden korkea pH sekä CaO-pitoisuus ovat hyviä kallioperän indikaattoreita. Geologisten tekijöiden ja turpeiden kasvinravinnepitoisuuksien kesken näyttää vallitsevan kiinteä vuorosuhde. Kasvinravinteiden määrä lisääntyy turvekerrostumassa useimmiten ylhäältä alaspäin mennessä.