Syysvehnän typpilannoituksen ajoittamisesta

  • Eero Varis Hankkijan kasvinjalostuslaitos, Anttilan koetila, Hyrylä
  • Tapio Juuti Hankkijan kasvinjalostuslaitos, Anttilan koetila, Hyrylä

Abstract

Syysvehnän typpilannoituksen määrää ja levityksen ajankohtaa selvittävissä tutkimuksissa vuosina 1968—70 Hankkijan kasvinjalostuslaitoksen Anttilan koetilalla päädyttiin seuraaviin tuloksiin: Edullisin levitysaika oli riippuvainen typpiannoksen suuruudesta. Käytetty pieni määrä, 50 kg/ha N, oli edullisinta antaa keväällä, kun taas 100 kg/ha N antoi parhaan tuloksen myöhään syksyllä käytettynä. Keväällä annettu 100 kg.n typpiannos osoittautui kerta-annoksena haitallisen suureksi. Sen jakaminen kahteen levityskertaan oli edullista. 150 kg;n typpiannoksen käyttö oli edullista vain, kun peruslannoituksena oli käytetty 100 kg/ha N syksyllä ja loppu 50 kg tähkimisen alussa. Suuret kerta-annokset typpeä alensivat hl-painoa. 1000 jp:ssa ei ollut merkitseviä eroja. Sakoluvuissa ei ollut typpilannoituksesta johtuvia eroja .Jyvien proteiinipitoisuus oli sitä korkeampi mitä suurempaa typpiannosta käytettiin. Jaettu typpiannos tuotti korkeampia proteiinipitoisuuksia kuin suuri kerta- annos. Zeleny-luvut olivat yleensä korkeampia, jos kaikki typpi annettiin saman kasvukauden aikana. Jyvien tuhkapitoisuudessa ja jauhosaaliissa ei ollut typpilannoituksesta johtuvia eroja. Jauhon kostean sitkon määrä noudatti proteiinipitoisuutta. Kestoluvussa ja paisuntaluvussa ei ollut eroja. Valorimetriluvuissa ei ollut merkitseviä eroja. Sen sijaan ekstensogrammin pituus eli taikinan venyvyys noudatti proteiinipitoisuutta. Ekstensogrammin korkeus eli venytysvastus korreloi paremmin paisuntalukuihin. Taikinan vedensitomiskyvyssä ei ollut merkitseviä eroja, joskin suunta oli paraneva typpimäärän lisääntyessä. Leipätilavuutta selittivät parhaiten venytysvastusluku ja kestoluku, leipoutuvuutta edellisten lisäksi lajike. Nostatusaika ja lisäaineiden käyttö leivonnassa vaikuttivat vähintäin yhtä paljon leivontatulokseen kuin typpilannoitus. Käytetyt lajikkeet reagoivat eri tavalla typpilannoitukseen. Heikkositkoisten Linnan ja Elon leivontatulos muuttui suuria typpiannoksia käytettäessä yleensä negatiiviseen suuntaan, kun taas vahvasitkoinen linja a7780 reagoi lievemmin ja osittain jopa positiivisesti typpilannoituksen lisäämiseen.

Downloads

Download data is not yet available.
Section
Articles
Published
May 1, 1975
How to Cite
Varis, E., & Juuti, T. (1975). Syysvehnän typpilannoituksen ajoittamisesta . Agricultural and Food Science, 47(3), 270-282. https://doi.org/10.23986/afsci.71849