Laidunruohon kemiallinen koostumus eri typpilannoitustasoilla

  • Kalle Rinne Maatalouden tutkimuskeskus, Kasvinviljelylaitos

Abstract

Vuosina 1965—68 Maatalouden tutkimuskeskuksen tekemissä laitumen typpilannoituskokeissa Hämeen, Etelä-Savon ja Pohjois-Savon koeasemilla saatiin seuraavia tuloksia: 1. Typpilannoituksen nostaminen 100 kg:sta 300 kg:an hehtaarille lisäsi erittäin merkitsevästi ruohon raakavalkuaispitoisuutta, vähensi erittäin merkitsevästi typettömien uuteaineiden ja Hämeen koeasemalla myös raakakuidun osuutta, vaikutti karjan ravitsemuksen kannalta edullisesti ruohon kalsium-, magnesium- ja natriumpitoisuuksiin eli kohotti niiden osuutta, vaikutti negatiivisesti ruohon fosfori-, kalium- ja nitraattipitoisuuksiin eli alensi fosforipitoisuutta ja kohotti kalium- ja nitraattipitoisuuksia. 2. Kausivaihteluista selvimmät olivat raakavalkuaispitoisuuden kohoaminen syksyä kohden, alhaisimmat fosforipitoisuudet ja korkeimmat kalsium- ja nitraattipitoisuudet keskikesällä. 3. Nurmen iän lisääntyessä ruohon raakakuitupitoisuus ja typettömien uuteaineiden osuus kas voivat, nitraatti- ja kivennäisainepitoisuudet sekä raakavalkuaispitoisuus alenivat.

Downloads

Download data is not yet available.
Section
Articles
Published
Jul 1, 1976
How to Cite
Rinne, K. (1976). Laidunruohon kemiallinen koostumus eri typpilannoitustasoilla . Agricultural and Food Science, 48(4), 305-316. https://doi.org/10.23986/afsci.71916