Sääolot ja niiden vaikutus kasvintuotantoon Etelä-Suomessa 1966—1976

Authors

• Ulla Lallukka Maatalouden tutkimuskeskus, Kasvinviljelylaitos PI 18, 01301 Vantaa 30
• Jaakko Mukula Maatalouden tutkimuskeskus, Kasvinviljelylaitos PI 18, 01301 Vantaa 30

DOI: https://doi.org/10.23986/afsci.71955

Abstract

Tutkimusjakson kasvukaudet olivat vuosina 1968, 1974 ja 1976 lukuunottamatta lämpimämpiä kuin pitkän ajanjakson (1930—1960) kasvukaudet keskimäärin. Erityisen lämpimiä olivat kesät 1972 ja 1973. Tarkastelunkohteena olevat kasvukaudet olivat keskimäärin kuivia, vain kesinä 1967 ja 1972 ajankohdan normaalisademäärät ylitettiin selvästi. Kasvukauden sateet ajoittuvat kuitenkin usein epäedullisesti sikäli että alkukesä on kuiva, mutta korjuukausi sateinen. Korjuukauden runsaiden sateiden aiheuttamista puintivaikeuksista ja sadon laadun heikentymisestä johtuvia satotappioita koettiin tutkimusjakson aikana Etelä-Suomessa erityisesti vuosina 1972 ja 1974. Kasvukauden aikana sattuneiden hallojen aiheuttamat vahingot jäävät maamme etelärannikolla yleensä vähäisiksi. Vuonna 1975 esiintyi kuitenkin harvinaisen ankaria keväthalloja syysrukiin tähkälletulovaiheessa ja ne aiheuttivat paikoin satovahinkoja. Jakson aikaisimmat syyshallat koettiin vuosina 1966 ja 1976. Nekin sattuivat kuitenkin vasta elokuun lopulla ja syyskuun alussa eivätkä siten Tikkurilan oloissa enää aiheuttaneet satovahinkoja peltokasveille. Talvehtivien kasvien kannalta vaikein oli runsasluminen talvikausi 1965/66, jolloin talvituhosienien aiheuttamat tuhot olivat yleisiä. Tutkimuksessa todettiin myös, että kylvöstä tuleentumiseen laskettu lämpötilasumma on kevätviljojen osalta tarkempi kasvuajan mitta kuin yleisesti käytössä oleva kasvupäivien lukumäärä.