Puna- ja mustaherukan kantojen sienet ja lahoisuus vuoden kuluttua leikkauksesta ja leikkausajan vaikutus mustaherukan kasvuun

Authors

• Risto Tahvonen Kasvipatologian laitos, Helsingin yliopisto, 00710 Helsinki 71

DOI: https://doi.org/10.23986/afsci.72121

Abstract

Vuosina 1976-80 tutkittiin puna- ja mustaherukalla leikkausaikojen vaikutusta pensaisiin jätettyjen kantojen lahoamisen ja kantojen sieniin sekä mustaherukan kasvutapaan ja satoon. Puna- ja mustaherukkapensaita leikattiin käytännön viljelmillä huhti-, kesä-, elo- ja lokakuussa. Puolet kannoista siveltiin lisäksi Kankerdood-haavanhoitomaalilla. Vuoden kuluttua leikkauksesta pensaisiin jääneet kannot poistettiin ja niiden lahoisuus ja sienet määritettiin. Kokeet toistettiin samanlaisina kahtena vuotena, jolloin koe kesti kokonaisuudessaan kolme vuotta. Vuonna 1974 perustettiin Viikkiin mustaherukalle (lajikkeet ’Öjebyn’ ja ’Brödtorp’) leikkauskoe, jossa vertailtiin viljelyn perustamisesta lähtien vuosittaista syys- ja kevätleikkausta toisiinsa. Leikkauksessa poistettiin sadonkorjuuta haittaavat lamoavat oksat. Yleinen harmaahome (Botrytis cinerea Pers. ex Fr.) oli yleisin sieni leikkauspintojen kuorissa ja mustaherukalla myös puuosassa. Punapahkasientä (Nectria cinnabarina (Tode) Fr.) esiintyi runsaiten lokakuussa ja vähiten elokuussa leikatuissa kannoissa. Leikkauskantojen puuosan yleisiä sieniä olivat edellisten lisäksi Alternaria tenuis Nees, Fusarium spp. ja Phoma spp. Punaherukan kannot lahosivat vuoden aikana voimakkaammin kuin mustaherukan kannot. Punaherukan kantojen lahoaminen näytti etenevän pensaan sisälle, mutta mustaherukalla laho pysähtyi pensaan tyviin ja kasvaviin versoihin. Kesä- ja elokuussa leikatut kannot lahosivat vähemmän kuin loka- ja huhtikuussa leikatut. Kantojen haavapintojen Kankerdood-käsittelyllä ei ollut vaikutusta harmaahomepitoisuuksiin ja kantojen lahoamiseen. Sekundäärinen punapahkasieni hävisi lähes täydellisesti Kankerdood-käsittelyllä.