Snellmanin oppi kasvatuksesta

lähtökohtia

• Rainer Aaltonen Tampereen yliopisto

DOI: https://doi.org/10.33336/aik.96181

Avainsanat: elinikäinen oppiminen [http://www.yso.fi/onto/yso/p6262], kasvatus [http://www.yso.fi/onto/yso/p476], sosialisaatio [http://www.yso.fi/onto/yso/p6140], filosofit [http://www.yso.fi/onto/yso/p19124], kansalaisyhteiskunta [http://www.yso.fi/onto/yso/p16885], eettinen kasvatus [http://www.yso.fi/onto/yso/p11066], kansallinen identiteetti [http://www.yso.fi/onto/yso/p3351],

Abstrakti

Artikkelissa teoreettisen ja käytännöllisen toiminnan elämäkerralliseen erotteluun nojautuen J. V. Snellmanin kasvatusta koskevien ajatusten peruslähtökohtia ja niistä johtuvaa kasvatuskäsitystä. Kasvatus on Snellmanin mukaan sosialisaatiotapahtuma, jonka avulla yksilöstä muokataan perinteen tunteva ja kokonaisuuden, valtion, edun tiedostava kansalainen. Se on elinikäinen prosessi, joka alkaa lapsena kodin kasvatuksena, jatkuu koulun opetuksena ja saavuttaa tavoitteensa, "järjen ja vapauden", aikuisena itsekasvatuksessa.