Teema: kriittinen lukutaito eriarvoistuvassa digitaalisessa yhteiskunnassa
PÄÄKIRJOITUKSESSA teemanumeron päätoimittajat Severi Hämäri ja Piia Silvennoinen pohtivat aikuiskasvatuksen antia kriittiseen lukutaitoon eriarvoistuvassa digitaalisessa yhteiskunnassa.
”Luottamus on teemanumeron läpi kulkeva punainen lanka. Kansalaisen on vaikea tuntea luottamusta, ellei hän kykene toimimaan yhteiskunnassa erilaisten digikuilujen ja vajavaisten digi- sekä media- ja informaatiolukutaitojensa vuoksi. Vääjäämätön digitalisoituminen, niin ylhäältä johdettuna kuin orgaanisesti kehkeytyvänä, synnyttää uudenlaisia yhteiskunnallisia jakolinjoja.”
TIEDEARTIKKELEISSA
Saija Salonen ja Sirkku Kotilainen tarkastelevat tutkimuseettisiä vaatimuksia kanssatutkimuksessa, jonka ytimessä on haavoittuvassa asemassa olevien nuorten aikuisten tukeminen tekoälylukutaitoihin: ”Tutkimusetiikka on syytä ymmärtää prosessina, jonka tarkistuspisteissä tekoälyn haasteista keskustellaan ja tarvittaessa tutkimuksen käytänteitä muutetaan. Mediakasvatuksessa eettiset huomiot on kohdistettava tutkimuseettisten ohjeiden lisäksi lakeihin ja säännöksiin.”
Minna Horowitz ja Janne Matikainen tutkivat media- ja informaatiolukutaitoja kansallisen kestävyyden näkökulmasta: ”Vastustuskyky erilaisia informaatiohäiriöitä, kuten valheellista viestintää, kohtaan on laaja ilmiö, johon kytkeytyy olennaisena luottamuksen kokemus. Resilientissä yhteiskunnassa on luottamusta mediaan, koko yhteiskuntaan ja toisiimme.”
Liisa Mattila, Aino Alaverdyan ja Arja Pakkala pureutuvat pitkäaikaistyöttömien digitaaliseen minäpystyvyyteen kuntouttavassa työtoiminnassa: ”Harjoittelun ja tuen avulla vahvistuneet taidot auttoivat heitä näkemään digitaalisuuden itsenäisyyttä lisäävänä, myönteisenä arjen resurssina. Keskinäisen tuen ja tulevaisuudenuskon jakamisena ilmenevä kollektiivinen minäpystyvyys mahdollistui ryhmämuotoisessa digivalmennuksessa.”
NÄKÖKULMISSA KÄYTÄNTÖÖN
Virpi Lund, Tuula Närvä, Hanna Rantala ja Nina Ziessler tarkastelevat digituen yhteisöpajoissa toteutettua prosessia, jossa kehitettiin digituen tunnistettavuutta ja löydettävyyttä lisäävä digituen symboli. Näin tuetaan digiosallisuutta.
Mari Maasilta, Sirkku Kotilainen ja Kirsti Lempiäinen esittävät, että faktantarkistuksen opetuksen tulee perustua ymmärrykseen median toimintalogiikasta sekä median, talouden ja politiikan yhteen kietoutumisesta. Asia ilmenee eurooppalaisessa Fact Checking -hankkeessa tehdyistä kyselyistä, jotka suunnattiin media-alan ammattilaisille ja korkeakouluissa faktantarkistusta opettaville.
Jussi Örn pureutuu plagiointiin korkeakouluopiskelijoiden harjoitus- ja opinnäytetöissä. Ongelmaan tulee etsiä ratkaisuja kokonaisvaltaisten tekstitaitojen oppimisen näkökulmasta.
TUTKIJA LIIKKEESSÄ esittelee aikuiskasvatuksen filosofiasta väitelleen Johanna Kallion, joka työskentelee Päivölän kansanopiston kasvatustieteen linjanjohtajana ja tutkii ekologista itsekasvatusta.
KIRJA-ARVIOISSA pohditaan suurta valhetta vammaisuudesta, analysoidaan esseitä hankalasta eläimestä nimeltä ihminen, vinkataan luovasta kirjoittamisesta tutkijoille sekä arvokkuudesta ja merkityksellisyydestä hyvän elämän perustana.
Sometunnisteet: #aikuiskasvatus #arkisivistys
PÄÄKIRJOITUKSESSA Ulpukka Isopahkala-Bouret pureutuu uhanalaiseen ilmiöön, tiedejulkaisemisen monimuotoisuuteen: ”Kotimainen tiedejulkaiseminen ansaitsee kestävällä pohjalla olevan mallin, jossa huomioidaan sekä tiedejulkaisemiseen eri rooleissa osallistuvien tutkijoiden rahallinen palkitseminen että meritoituminen.”
TIEDEARTIKKELEISSA
Pasi Pyöriä, Tuija Koivunen ja Heidi Lehtovaara tarkastelevat perhesuhteita koskevia sukupuolittuneita syrjintäkokemukset rekrytoinnissa. Tyypillisimmillään nuorelta tai varhaiskeski-ikäiseltä naiselta kysytään työhaastattelussa perheen perustamisesta, parisuhteesta ja lasten hoivavastuusta, vaikka laki ei salli hakijan syrjäyttämistä näillä perustein. Henkilökohtaisia ominaisuuksia koskevat kysymykset voivat täyttää laissa nimetyn kielletyn syrjinnän tunnusmerkit.
Liila Holmberg ja Anna-Maija Niemi tutkivat itsen työstämisen affektiivisia käytäntöjä naisvankilan yhteisökuntoutusosastolla. Etnografiseen aineistoon perustuvassa tutkimuksessaan he osoittavat, että tunnetyöskentelyssä vankien vaikeat tunnekokemukset voivat kääntyä palvelemaan heidän kuntoutumistaan.
Miira Niska, Minna Paanasalo ja Antero Olakivi pureutuvat yhteiskuntatieteiden opiskelijoiden yrittäjämäisyyteen työelämäarvojen valossa. Sosiaalipsykologi Shalom H. Schwartzin arvoteorian ja kyselyaineiston perusteella yrittäjämäiset arvot eivät ole opiskelijoille vieraita tai merkityksettömiä, mutta samalla perinteistä palkkatyökulttuuria heijastavat turvallisuusarvot ovat säilyttäneet merkityksensä.
NÄKÖKULMASSA KÄYTÄNTÖÖN Kaisa Pelanteri ja Seija Ollila tarkastelevat vertaisryhmätyönohjaus varhaiskasvatuksen opettajien osaamisen ja hyvinvoinnin tukena.
DIALOGISSA kerrotaan, miten marraskuisten Kasvatustieteen päivien esiseminaareissa perataan tiedejulkaisemisen arviointiprosesseja, jotta tutkijoilla on käytössään yhä paremmat työkalut tutkimuksen laadunvarmistukseen.
TUTKIJA LIIKKEESSÄ esittelee Turun yliopiston väitöskirjatutkija Heini Ahosen, joka koordinoi Turussa järjestettäviä Kasvatustieteen päiviä.
KIRJA-ARVIOISSA kohteina työelämän tyhjänpuhujat, verbaalinen väkivalta verkossa ja Evald V. Iljenkovin perintö.
Sometunnisteet: #aikuiskasvatus #arkisivistys
PÄÄKIRJOITUKSESSA Ulpukka Isopahkala-Bouret tarkastelee yhteiskuntaa ravistelevaa isoa kysymystä tiedeyhteisön näkökulmasta: ”Tiedekustantajien vastuu tutkimustiedon laadunvarmistajana korostuu tekoälyn aikakaudella. Jos epäeettisesti tekoälyä käyttänyt tutkimus läpäisee vertaisarvioinnin seulan, virheet kertautuvat ja luottamus tutkittuun tietoon rapautuu. Tekoälyä ei tunnusteta aitona kanssakirjoittajana, vaan tutkijat ovat itse vastuussa sisällöstä.”
TIEDEARTIKKELEISSA
Kirsi Niukko ja Katri Viitasalo tutkivat taloudellista voimaantumista sosiaalityön asiakkaiden kertomana. Talousahdinkoon ajautuneita ihmisiä on totuttu auttamaan toimeentulotuella, mutta voimauttavat keinot ovat uusia. Olennaista on tunnistaa talousvaikeudet moninaisina hyvinvointirajoitteina, kuten puheena, stigmana tai terveysongelmina.
Virpi Salo, Pauliina Rikala, Minna Ylönen, Katja Vähäsantanen ja Raija Hämäläinen selvittävät, millaisia yhteisöllistä oppimista tukevia ja haastavia tekijöitä sairaanhoitajaopiskelijat kokevat hoitotyön yhteisöllisessä simulaatio-opetuksessa. Tutkimusaineistona ovat opiskelijoiden laatimat verkkopäiväkirjat.
Vilma Kaipainen, Kaisa Kuurne ja Kaija Collin avaavat tuoreen näkökulman aikuiskasvatustieteelliseen työelämätutkimukseen pureutumalla kätilöiden eettiseen toimijuuteen. Haastatteluihin perustuvan tutkimuksen mukaan synnyttäjän moninaisten toiveiden ja lapsen hyvän välillä tasapainoilu tekee siitä ajoittain moniselitteistä ja ambivalenttia.
DIALOGISSA
Maarit Jaakkola tarkastelee lukupiiriä ja antaa ohjeet sen järjestämiseen: ”Tutkimustieto kuuluu kaikille, ja siitä voi keskustella, vaikka ei itse tekisi tutkimusta. Lukupiiri tuo ihmisiä yhteen pohtimaan yhdessä tutkittua tietoa ja vaihtamaan ajatuksia sen pohjalta.”
Aikuiskouluttajat pohtivat elinikäistä oppimista muutosvoimana, joka ulottuu yksilöstä yhteisöön ja yhteiskuntaan. ”Aikuiskoulutukseen on investoitava lisää, jotta se voi onnistua tehtävässään”, vaatii Unescon elinikäisen instituutin johtaja Isabell Kempf.
TUTKIJA LIIKKEESSÄ esittelee Haaga-Helian yliopettajan Jani Siirilän, joka pyrkii työllään vahvistamaan tulevaisuuden ammatillista osaamista sekä ammattikasvatuksen profiilia.
KIRJAESSEESSÄ Johanna Kallio piirtää maailmanparannuksen aakkoset, ja kirja-arvioissa tutkaillaan niin tekoälyä kuin salaliittoteorioita.
Sometunnisteet: #aikuiskasvatus #arkisivistys
PÄÄKIRJOITUKSESSA Ulpukka Isopahkala-Bouret ottaa kantaa tiedejulkaisemisen ajankohtaiseen kysymykseen, yhdenvertaisuuteen. Portinvartijoiden sijaan tarvitsemme portinavaajia. ”Jotkin suuret kansainväliset tiedekustantajat ovat havahtuneet vastuuseensa ja mahdollisuuksiinsa lisätä aliedustettujen ryhmien julkaisumahdollisuuksia. Bloomsbury Publishing on esimerkiksi käynnistänyt mentorointiohjelman, kirjoittajakoulutuksen ja stipendiohjelman, joihin valitaan lupaavia tieteentekijöitä ja kirjoittajia vähemmistöistä.”
TIEDEARTIKKELEISSA
Sanna Uotinen, Heli Tyrväinen ja Leena Valkonen tutkivat, miten yliopisto-opiskelijat osoittavat kuuntelemista kirjoittamalla käydyssä verkkokeskustelussa. ”Näin on mahdollista sekä kokea itse tulleensa kuulluksi että vahvistaa toisen kuulluksi tulemisen kokemusta.”
Marianne Seppä ja Maria Ahlholm selvittävät, miten kotoutumiskoulutuksen suomenopettajat jäsentävät omaa toimintaansa aikuisten maahanmuuttajien kielen tuottamistaitojen taitojen tukijoina. ”Opetustilanteissa tapahtuu paljon, ja enimmäkseen opettajat tuntevat pedagogiset keinot, joilla kielitaidon kehittymistä voidaan tukea muiden reunaehtojen puristuksessa. He kuitenkin kaipaavat lisää osaamista kirjoittamisen taitojen tukemiseen.”
Annika Pastuhov pureutuu Kokoomuksen ja Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen sosiaalisen median sivistyksellisiin käytäntöihin keväällä 2022 yhteisöpalvelu Instagramissa. "Puolueet pohjustivat päätöstä Nato-hakemuksesta luomalla siteitä suomalaisen historian ja ukrainalaisen nykypäivän välille. Historialliset viittaukset kytkivät julkaisuissa esiin tuodut poliittiset vaihtoehdot ajalliseen jatkumoon, joskin pinnallisesti."
NÄKÖKULMISSA KÄYTÄNTÖÖN
Anja Yli-Viikari kysyy, jyrääkö tehokkuusajattelu yhteiskunnan uudistamisen tarpeet: ”Tehokkuusajattelu voi muodostua jopa jarruksi, kun työelämä vaatii systeemistä kehittämistä muutoksiin vastaamiseksi”.
Hanna Kosonen, Salla-Maaria Suuriniemi ja Minna Lyytinen tarkastelevat turvallisemman tilan periaatteita korkeakouluopetuksessa: ”Ne voidaan nähdä pedagogisena keskustelutyökaluna, joka rohkaisee yhteistyöhön sekä moniääniseen keskusteluun yliopisto-opetuksessa. Periaatteet ohjaavat myös opettajia ja koko yliopistoyhteisöä puhe- ja toimintatapojen kriittiseen reflektioon.”
TUTKIJA LIIKKEESSÄ esittelee Turun yliopiston erikoistutkijan Mirva Heikkilän, joka tutkii suomalaisten ja tiedepääomaa ja luokanopettajien ammatillisen osaamisen kehittymistä.
KIRJA-ARVIOISSA John Deweyn viimeiseksi jäänyt teos ja keskiluokka tietokirjojen peilissä.
Lisäksi kiitämme vuoden lausunnonantajia ja hurraamme palkituille tutkimuksille, hankkeille ja toiminnalle.
Sometunnisteet: #aikuiskasvatus #arkisivistys
PÄÄKIRJOITUKSESSA Ulpukka Isopahkala-Bouret muistuttaa, että tieteen yleistajuistaminen vahvistaa osallisuutta sivistysyhteiskunnassa: ”Jos pidetään tärkeänä, että yhteiskunnallinen keskustelu ja päätöksenteko perustuvat tutkittuun tietoon, tiedon on oltava mahdollisimman avoimesti kaikkien saatavilla. Sen on myös avauduttava riittävästi niillekin, jotka eivät itse kuulu tiedeyhteisöön.”
TIEDEARTIKKELEISSA
Mari Korhonen ja Antti Saari kuvaavat tapaustutkimuksessaan, miten syväsivistyksen ja ekososiaalisen sivistyksen arvot kääntyvät vapaan sivistystyön oppilaitoksessa toiminnaksi ja sisäistyvät toimintatavoiksi yksilön autonomiaa kunnioittavan hallinnan avulla.
Riikka Jaatinen, Inkeri Rissanen ja Elina Kuusisto tarkastelevat peruskoulun opettajien kulttuurienvälisiä valmiuksia kulttuuria koskevien arkiteorioiden näkökulmasta. Opettajien enemmistö arvostaa kulttuurista moninaisuutta, mutta joka kymmenes näkee siinä myös ongelmia.
Eija Raatikainen ja Katri Otonkorpi-Lehtoranta selvittävät, millaisia psykologisen turvallisuuden toteutumisen esteitä ja edellytyksiä opetus- ja sosiaalialan työkulttuureissa ilmenee. Psykologinen turvallisuus edellyttää samanaikaisesti rakenteiden selkeyttä ja toimivuutta sekä vuorovaikutuksen sujuvuutta.
Anne Airaksinen, Janna Satri, Seija Ollila ja Arto O. Salonen hyödyntävät filosofi Martha Nussbaumin toimintamahdollisuuksien lähestymistapaa selvittäessään, miten herkkyys asemoituu yhteiskunnan normeissa ja miten siihen kytkeytyviä toimintamahdollisuuksia voidaan tukea.
DIALOGISSA Aikuiskasvatuksen tutkimuspäivien järjestäjiin kuuluvat Sami Paavola ja Liubov Vetoshkina pohtivat, miten sivistys puolustaa ihmisyyttä monikriisiajassa.
TUTKIJA LIIKKEESSÄ esittelee Opintokeskus Siviksen asiantuntijan, valtiotieteen tohtori Marion Fieldsiin, joka muistuttaa, että aikuinenkin tarvitsee kasvatuskumppanuutta.
KIRJA-ARVIOISSA pureudutaan traumainformoituun työotteeseen, digiajan työyhteisötaitoihin sekä talouden ja humanismin liittoon. Sanna Kivimäki käy läpi kattavan valikoiman opinnäytetyön ohjauksen oppaita.
Lue uutuustiedote Kvs-säätiön verkkosivuilla.
Sometunnisteet: #aikuiskasvatus #arkisivistys
Teemanumero: Toisen asteen ammatillinen aikuiskoulutus
PÄÄKIRJOITUKSESSA Ulpukka Isopahkala-Bouret ja Katja Vähäsantanen toteavat, että aikuisten ammatillisia opintoja on yllättävän vähän tutkittu aikuiskasvatuksen tarjoamien näkökulmien, käsitteiden ja menetelmien avulla: ”Tutkimustiedolle on tarvetta, sillä sekä ammatillinen koulutus että erityisesti ammatillinen aikuisopiskelu ovat viime vuosina olleet monenlaisten uudistusten ja ristipaineiden alla. Tuore koulutuspoliittinen ja julkinen keskustelu aiheesta vain korostaa tutkimustiedon tarvetta päätöksenteon tukena.”
TIEDEARTIKKELEISSA
Kaisa Räty pureutuu aikuisopiskelijoiden haasteisiin ja oppilaitoksen tarjoamaan tukeen yhteisten tutkinnon osien, niin sanottujen YTO-opintojen suorittamisessa. Oppimisvaikeudet, tutkintokielen heikko taito ja itseohjautuvuuden puute sekä sekavat tutkinto- ja tietojärjestelmät hankaloittavat YTO-opintojen suorittamista.
Ulpukka Isopahkala-Bouret ja Nina Haltia toteavat, että ammattikoulutaustaustaiset yliopisto-opiskelijat näkevät ammatillisen koulutuksen eri tavoin. Joillekuille se on tavoitteellinen askel kohti omia päämääriä, toisille väärä valinta, itsestäänselvyys tai välttämätön paha. Ammatilliselle koulutukselle annetut merkitykset luovat kuvaa siitä, kenelle koulutus on tarkoitettu ja millaiset jatkokoulutusvalinnat ovat kullekin mahdollisia.
Heta Rintala ja Petri Nokelainen tarkastelevat haastatteluaineistoon perustuvassa tutkimuksessa aikuisopiskelijoiden syistä osallistua oppisopimuskoulutukseen. Koulutuksen hyödyiksi opiskelijat kokevat oppimismuodon kiinnostavuuden, ammatillisen kasvun ja työmarkkina-arvon paranemisen. Kustannuksiin he lukevat ajankäytön, emotionaalisen ja psykologisen kuormituksen, tukitoimien ja turvaverkkojen puutteellisuuden sekä kuilun opintojen jatkamiseen esimerkiksi korkeakoulussa.
NÄKÖKULMISSA KÄYTÄNTÖÖN
Kristiina Ojala ja Mauri Kantola toteavat, että työelämän osaamisen kysynnän muutokset vaativat ammatillista koulutusta reagoimaan herkästi tuleviin osaamistarpeisiin. Osaamistarpeita ennakoimalla tuotetaan koulutuksia, joilla vastataan tulevaisuuden työelämän tarpeisiin.
Anne-Maria Korhonen, Piia Kolho ja Johanna Ärling tarkastelevat prosessia, jossa Hämeen ammattikorkeakoulun ammatillinen opettajakorkeakoulu on uudistanut ammatillisen opettajankoulutuksen opetussuunnitelmaa.
NÄKÖKULMASSA TUTKIMUKSEEN Virve Murto ja Jukka-Pekka Jänkälä kuvaavat, mitä verkkokyselyyn perustuva Amisbarometri kertoo ammatillisella toisella asteella opiskelevien taustoista ja hakumotiiveista.
PUHEENVUOROSSA Sari Iinattiniemi, Annina Laaksonen ja Kalle Ojanen toteavat, että toisen asteen ammatillisen koulutuksen väylä tunnetaan yhä huonosti, vaikka siihen on tarjolla useita malleja.
VERTAISKOKEMUKSISSA kurkistetaan ammatilliseen aikuiskoulutukseen mahdollisuutena muutokseen: kolme uuden ammatin opiskellutta naista jakaa kokemuksensa. Alanvaihtajia tutkiva Mirva Heikkilä kommentoi uratarinoita.
TUTKIJA LIIKKEESSÄ esittelee Soila Lemmetyn, joka selvittää, miten työpaikkoja voidaan kehittää innostaviksi oppimisympäristöiksi.
KIRJA-ARVIOISSA pohditaan intersektionaalista feminististä pedagogiikkaa, kestävää elämää ja korkeakoulutuksen kaupallistumista.
Sometunnisteet: #aikuiskasvatus #arkisivistys #AmmatillinenAikuiskoulutus
PÄÄKIRJOITUKSESSA Ulpukka Isopahkala-Bouret toteaa, että kysymys myöhemmän iän opiskelumahdollisuuksista kytkeytyy ikäsyrjinnästä vapaan yhteiskunnan edistämiseen: ”Aikuisten tavoitteellinen opiskelu ja harrastaminen auttavat konkreettisesti haastamaan ikääntymistä koskevia ikäviä ennakkoluuloja ja raivaamaan tilaa omalle tavalle elää ja ikääntyä. Vanhanakin on oikeus sivistää itseään. Tämä on hyvä muistaa koulutusleikkauksia koskevassa päätöksenteossa.”
TIEDEARTIKKELEISSA
Kaisa Hytönen ja Sanna Ilonen tarkastelevat sisäisen yrittäjyyden työelämämerkitystä ja reflektiopintoja. Yrittäjyyskasvatuksessa opiskelijat tulee ottaa nykyistä enemmän huomioon, jotta voidaan tukea heidän motivaatiotaan yrittäjyystaitojen opiskeluun ja taitojen siirtymistä työelämään.
Katja Köykkä, Katja Vähäsantanen ja Soila Lemmetty syventyvät narratiivisessa viitekehyksessä toteuttamassaan tutkimuksessa vähän tutkittuun aiheeseen: osaamisen johtamiseen hajautetuissa organisaatioissa esihenkilöiden omien kokemusten pohjalta. Kun työtä tehdään hajautetusti ja verkostoissa, osaamisen johtaminen vaatii rakenteita ja yhteisiä käytänteitä.
Mervi Lahtomaa osoittaa aikuisopiskelijoiden haastatteluihin perustuvassa, narratiivista lähestymistapaa hyödyntävässä tutkimuksessaan, että avoin yliopisto ja avoimen väylä ovat tärkeitä käännekohtia työikäisten elämässä. Opinnot vahvistavat opiskelijan luottamusta itseensä opiskelijana ja voivat kannustaa tutkinnon opiskeluun. Tutkinnolta odotetaan lisäarvoa koulutus- ja työuralle ja siten vahvistusta työllistettävyydelle sekä työtä koskeville vaikutus- ja valinnanmahdollisuuksille.
Tuulikki Laes ja Laura Kiuru tutkivat identiteettityöskentelyä aikuisbändissä transformatiivisen oppimisen tilana tarjoumien ja sosiaalisen tunnustamisen näkökulmista. Bändissä oppimisen kamppailu ja julkiset esiintymiset luovat myöhäisikäisille mahdollisuuksia oman identiteetin uudelleen konstruointiin sekä musiikin oppijana että yhteiskunnan toimijana.
Hanna Koivisto, Katri Komulainen ja Hannu Räty tarkastelevat moraalisen uran ja institutionaalisen minän rakentuminen yliopisto-opintojen alkuvaiheessa. Vuorovaikutuksen tutkija Erving Goffmanin moraalisen uran, vaiheiden ja asemien sekä institutionaalisen minän käsitteitä soveltava tutkimus hahmottelee haastatteluaineiston pohjalta prototyyppisen moraalisen uran mallin. Se kuvaa opiskelijan kohtaamat vaiheet ja asemat sekä niitä määrittävät hyveet.
NÄKÖKULMASSA KÄYTÄNTÖÖN Kristiina Hannukainen ja Marion Fields esittävät, että järjestöjen on kyettävä sanoittamaan sivistysroolinsa uudelleen. Uudistavaan oppimiseen pohjaava, osallistavin menetelmin tuotettu sivistysvisio on yksi askel kestävään tulevaisuuteen.
NÄKÖKULMASSA POLITIIKKAAN Miika Kekki, Reetta Ronkainen, Tanja Seppälä ja Marjukka Weide väittävät, että kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelman perusteet kuvaa osallisuuden tavoitetta epämääräisesti ja kapeasti. Käsitettä ei määritellä, vaan osallisuuteen viitataan kapearajaisesti työmarkkinaosallisuutena ja epäsuorasti siten, että sen merkitys jää avoimeksi.
NÄKÖKULMASSA TUTKIMUKSEEN Briitta Koskiaho toteaa, että markkinatalouden tunkeutuminen yliopistoihin Euroopan unionin yliopistopolitiikan tuella uhkaa tieteen ja tutkimuksen vapautta Saksassa.
TUTKIJA LIIKKEESSÄ esittelee mediatutkija ja kulttuurigerontologi Hanna Varjakosken, joka tutkii Itä-Suomen yliopistossa ikääntyneiden digitaalisten terveyspalveluiden käyttöä.
KIRJA-ARVIOISSA tarkastellaan muun muassa hoitavaa lukemista, työelämän kehittämistä jatkuvan oppimisen ja koronapandemian jälkien näkökulmasta, John Deweyn kasvatusfilosofiaa, tarinallista journalismia ja rasismia.
Sometunnisteet: #aikuiskasvatus #arkisivistys
PÄÄKIRJOITUKSESSA Ulpukka Isopahkala-Bouret pohtii kriittisellä otteella jatkuvan oppimisen uudistukseen sisältyvää koulutuslupausta. Työn, teknologian ja organisaatioiden muutoksissa ihmisiä ei saa jättää yksin, vaan oppimiselle on oltava aikaa ja tukea: ”Tarvitaan politiikkaa, jossa uutta oppimalla – sekä työssä että työn ulkopuolella – edistetään laaja-alaista sivistystä, rauhanomaista konfliktien ratkaisua ja sosiaalista oikeudenmukaisuutta sekä turvataan maapallon ekologinen kestävyys.”
TIEDEARTIKKELEISSA
Mari Käyhkö ja Päivi Armila ovat seuranneet syrjäisen maaseutualueen nuoria lähes seitsemän vuoden ajan. Rikas ja luottamuksen sävyttämä kerronta avaa elämänongelmien kentän, jonka ilmiöt kiinnittyvät nuorille läheisiin asioihin, kuten perheeseen, rakkaussuhteisiin ja kamppailuunaikuistumiseen kuuluvia normatiivisia odotuksia vastaan.
Solja Upola, Marjaana Kangas ja Heli Ruokamo kartoittavat niukasti tutkittua aihetta, työelämän toimeksiantajan osallisuutta ammatillisen koulutuksen projektioppimisen käytäntöyhteisöissä.
Anna Jetsu ja Jyri Manninen tutkivat, millaisia viestejä korkeakoulut lähettävät hakijamarkkinoinnissaan ja millaisille tavoitelluille hakijatyypeille ne viestinsä suuntaavat. Korkeakoulut viestivät itsestään esimerkiksi polkuna työelämään tavoitteellisille itsensä kehittäjille.
PUHEENVUOROSSA Lauri Tuomi ja Tapio Varmola kysyvät, miten kytkeä työelämää palveleva jatkuva oppiminen laaja-alaiseen keskusteluun elämäntaidoista ja jatkuvan oppimisen politiikasta. Heikki Kinnari ja Kirsi Heinivirta kommentoivat keskustelunavausta.
NÄKÖKULMISSA KÄYTÄNTÖÖN
Anu Järvensivu, Gyan Dookie ja Josefiina Järvensivu kertovat ammattikorkeakoulussa toteuttamansa kokeilun pohjalta, miten chattibotti voi tukea opettajaa verkko-opetuksessa.
Minna Maunumäki ja Leena Valkonen esittävät, että yliopisto-opettajan on puolustettava sellaista jatkuvaa oppimista, jonka varassa on mahdollista rakentaa pedagogisiin suhteisiin perustuvaa, pitkäjänteistä, uudistavaa, tutkimusperustaista ja hitaasti sivistävää yliopistokoulutusta.
KLASSIKON PALUU -esseessä Katja Hiltunen esittelee itävaltalaisen Ivan Illichin Kouluttomaan yhteiskuntaan -teoksen, jossa vaaditaan kouluun pakkojen tilalle vapautta ja kontrollin tilalle itseohjautuvuutta.
TUTKIJA LIIKKEESSÄ -sarjassa tapaamme Helsingin yliopistossa väitöskirjaa tekevän Sakari Hyrkön, joka tutkii johtajuutta opettajayhteisössä ja keikkailee muusikkona.
KIRJA-ARVIOISSA pureudutaan viisauteen, työn historiaan ja vakavaan sairastumiseen elämänkriisinä.
Sometunnisteet: #aikuiskasvatus #arkisivistys
PÄÄKIRJOITUKSESSA Ulpukka Isopahkala-Bouret muistuttaa teoriasta tutkijan innoittajana: ”Teorioihin kannattaa suhtautua avoimen uteliaasti, vaihtoehtoja testaillen, kyseenalaistaen ja omaa näkökulmaa etsien. Erilaiset teoreettiset näkökulmat todellisuuteen tuottavat erilaista tietoa, ja siksi tutkijan on oltava tietoinen omista valinnoistaan. Toimivan teorian avulla tutkija voi muotoilla kiinnostavat tutkimuskysymykset ja tulkita mielekkäitä tuloksia.”
TIEDEARTIKKELEISSA
Maria Peltola, Teemu Suorsa & Jussi Silvonen selvittävät, miten aikuisen etäopiskelijan arki määrittyy jatkuvan ja monimuotoistuvan oppimisen kontekstissa. Yliopisto-opiskelijoiden arjen kuvaukset kodin oppimisympäristössä osoittavat, miten eri tavoin aikuisopiskelijat suhteutuvat ympäröiviin toimintamahdollisuuksiinsa.
Anni Piironen, Minni Matikainen & Minna Maunula tarkastelevat väitöskirjatutkijan polkua asiantuntijaksi akateemisen maailman reunaehtoja vasten. Aiemmin tohtorikoulutusta asiantuntijuuden rakentumisen kontekstina ei ole juuri tarkasteltu kokonaisvaltaisesti, yksilöllisiä ja systeemisiä ehtoja yhdistäen.
Sirpa Ylimaula & Hanna Toiviainen tutkivat opinnollistamista nuorten työpajan ekspansiivisena toimintakonseptina ja yhteistyöverkoston haasteena. Toimivaksi todetun mutta hitaasti vakiintuneen mallin haasteena ovat monenlaiset yhteiskunnalliset ja koulutuspoliittiset reunaehdot.
NÄKÖKULMASSA käytäntöön Riikka Partanen, Joel Koutonen & Juha-Matti Taikina-aho selvittävät, miten VR-simulaatiopeli tukee työelämään tähtäävien aikuisten kotoutujien kielenopiskelua. Kohderyhmänä ovat maahanmuuttajataustaisille sairaanhoitaja-opiskelijat.
PUHEENVUOROSSA Siri Törölä vaatii sukupuolten ja seksuaalisuuden moninaisuudelle tilaa sosiaali- ja terveysalan opinnoissa. Näin taataan siirtymä kohti nykyistä sateenkaari-inklusiivisempia palveluita.
KLASSIKON PALUU -esseessä Tarna Kannisto pohdiskelee yhdysvaltalaisen Iris Marion Youngin antia tutkijuudelleen.
TUTKIJA LIIKKEESSÄ esittelee väitöskirjatutkija Satu Heimon, joka haluaa vaikuttaa maahan muuttaneiden ihmisten käsityksiin ja mahdollisuuksiin itsestään oppijoina ja työntekijöinä.
KIRJAESSEESSÄ Johanna Kallio kysyy, kenelle annamme aikaamme ja millaisia voimia olemme valjastaneet itsemme palvelemaan. Arvioissa tunteiden historia, pelit kulttuurina ja tieto-opin perusteet.
Sometunnisteet: #aikuiskasvatus #arkisivistys
PÄÄKIRJOITUKSESSA Ulpukka Isopahkala-Bouret pohtii, pitääkö maahan muuttanut opiskelija luokitella: ”Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen (Karvi) mukaan opiskelijat, jotka ovat muuttaneet tai joiden vanhemmat ovat muuttaneet ulkomailta Suomeen, tulisi tunnistaa omaksi ryhmäkseen tilastoimalla heidät. Luokittelut kuitenkin tuottavat sosiaalisia ja yhteiskunnallisia asemia. Millaista tulevaisuuden yhteiskuntaa maahan muuttaneiden opiskelijoiden luokittelulla rakennetaan?”
TIEDEARTIKKELEISSA
Lotta Molander ja Anne-Mari Souto piirtävät kuvan korkeakoulujen ihanneopiskelijasta hakuoppaiden perusteella. Se on valkoihoinen nuori, hyvinvoiva, iloinen nainen, jolla ei ole fyysisiä toimintarajoituksia eikä näkyvää uskonnollista vakaumusta. Vammaiset tai kansalliset vähemmistöt eivät kuvissa näy.
Riitta Jytilä ja Niina Kekki tutkivat lukupiiriä yhteisöllisen oppimisen menetelmänä, joka mahdollistaa ylirajaisen lukemisen. Kaunokirjallisuus problematisoi ja haastaa ajattelua ja tunteita. Aikuisille maahanmuuttaneille järjestetyssä lukupiirissä voidaan neuvotella ja purkaa rajanvetoja ”meidän” ja ”muiden” välillä.
Anuleena Kimanen, Sirkku Varjonen, Tiina Sotkasiira, Elina Nivala ja Sanna Ryynänen selvittävät turvapaikanhakijoiden parissa työskentelevien ammattilaisten tapaa suhtautua kulttuurieroihin työnsä arjessa. Diskursiivisessa haastattelututkimuksessa tunnistettiin kolme kulttuuria koskevaa puhetapaa: eroja ja etäisyyttä tuottava kulttuuri, opittava suomalainen kulttuuri ja ylläpidettävä turvapaikanhakijan kulttuuri.
NÄKÖKULMASSA KÄYTÄNTÖÖN Taru Konst tarkastelee innovaatiopedagogiikan mahdollisuuksia tukea opiskelijan kokonaisvaltaista kasvua työelämän asiantuntijaksi ja aktiiviseksi kansalaiseksi, jolla on tietoa, taitoa ja motivaatiota toimia yhteisten ongelmien ratkaisemiseksi.
KLASSIKON PALUU -esseessä Eeva K. Kallio avaa intialaisen Jiddu Krishnamurtin ajattelua.
TUTKIJA LIIKKEESSÄ esittelee Kalle Vihtarin, joka on ohjauksen yliopettaja Haaga-Helia Ammatillisessa opettajakorkeakoulussa.
KIRJA-ARVIOISSA muun muassa museo marginaalien valottajana, tekoälyn aika, lempeä työnohjaus ja Euroopan idea.
KIRJOITTAJAKUTSUISSA katsotaan jatkuvaan oppimiseen ja kriittiseen lukutaitoon digitaalistuvassa yhteiskunnassa.
Sometunnisteet: #aikuiskasvatus
Teema: Tutkija aktivistina
Ilmastonmuutoksen ja pakolaisuuden kaltaisissa globaaleissa kysymyksissä ei ole hetkeäkään hukattavaksi. Kansalaisyhteiskunta on poliittisen vaikuttamisen kenttä ja keino, myös tutkijalle. Millaiseen tutkimukseen ja toimintaan aikamme kutsuu tutkijaa?
PÄÄKIRJOITUKSESSA teeman päätoimittajat, professori Arto O. Salonen ja vapaa tutkija Erja Laakkonen pohtivat aktivistin ja tutkijan jännitteisiä rooleja. "Voiko tutkija edes jättää tarttumatta eriarvoisuuden kysymyksiin tai olla välittämättä ilmastokriisin tuottamista dystooppisista näkymistä, jotka varjostavat koko ihmiskuntaa?”
TIEDEARTIKKELEISSA
Riikka Suhonen, Hannele Cantell, Hanna Weselius ja Terhi Kouvo toteavat, että harrastajakuoro voi toimia yhteiskunnallisen vaikuttamisen kanavana ja oppimisen yhteisönä. Tapaustutkimus työväentaiteeseen kiinnittyvästä sekakuoro Koiton Laulusta osoittaa, että globaalit kysymykset, kuten ihmisoikeudet ja ympäristö, ovat kuorolaisille yhä tärkeämpiä. Ylisukupolvisen oppimisen ja yhteiskunnallisen vaikuttamisen yhteisönä kuoro perustuu turvalliseen, moniääniseen vuorovaikutukseen.
Johanna Kallio ja Jani Pulkki esittävät elämää vaalivan itsekasvatuksen luonnoksen J. A. Hollon ja Martha Nussbaumin teorioiden pohjalta. Kun elämisen ehdot muuttuvat ekokriisien edetessä, ihmisen on löydettävä keinoja muuttaa tuttuja ajattelu- ja toimintatapojaan. Itsekasvatus tarjoaa tähän mahdollisuuden. Sitä tarvitaan ilmastoaktivismiin ja elämää vaalivien, ekososiaalisesti nykyistä kestävämpien toimintatapojen omaksumiseen.
Antti Saari, Jan Varpanen ja Johanna Kallio tutkivat aktivismia ja itsekasvatusta. Ranskalaiselle filosofi Michel Foucault’lle itsekasvatus on toimintaa, jossa ihminen muokkaa ja harjoittaa itseään tavoittaakseen uudenlaisia tietämisen ja olemisen muotoja. Heidän tarkastelemassaan neljännen sektorin aktivistiryhmän toiminnassa itsekasvatus saa piirteitä niin liberaalista hallinnasta kuin henkisyyden eri muodoista.
Raisa Foster tarkastelee tutkimusrunoutta taistelevan vammaistutkimuksen menetelmänä. Tieteen ja taiteen tiedonmuodostuksen tapoja yhdistelevä tutkimusrunous on aktivismia, joka pyrkii muutokseen ennakkoluuloja ravistelemalla. Sen vahvuuksia ovat autenttisen kokemuksen kuuleminen ja välittäminen, toiseuden moninaisuuden esille tuominen ja moninaisten yleisöjen tavoittaminen.
NÄKÖKULMASSA tutkimukseen Jari Martikainen pohtii osallistuvaa taidelähtöistä tutkimusta aktiivisen kansalaisuuden rakentajana ja vahvistajana.
DIALOGISSA vuoden 2021 palkitut: Minna Santaoja, Sharon Laine ja Katja Köykkä.
KLASSIKON PALUU -esseessä Jussi Onnismaa pureutuu saksalaissosiologin Niklas Luhmannin tuotantoon.
TUTKIJA LIIKKEESSÄ esittelee Tampereen yliopiston tenure track -professorin Antti Saaren, jonka älyllistä uteliaisuutta ja liikkuvuutta pitävät yllä vaihtelevat tutkimusaiheet
KIRJA-ARVIOISSA muun muassa huijarisyndrooma, opinnäytteen ohjaus ja filosofian naiset.
Sometunnisteet: #aikuiskasvatus #AktivistiTutkija
Tervetuloa julkistamistilaisuuteen 29.3. virtuaalisessa Sivistyskulmassa. Lue kutsu tästä.
PÄÄKIRJOITUKSESSA päätoimittaja Ulpukka Isopahkala-Bouret pohtii vaihtoehtoja huippusuorittamiselle, joka leimaa työelämää ja opiskelua: "Perustavaa muutosta tarvitaan sekä arvostuksissamme että arvioinnin ja palkitsemisen käytännöissä. Uusi ideaali voisi olla yhteiskunta, jossa omaa arvoaan ei tarvitsisi todistella jatkuvalla itsensä ylittämisellä.”
TIEDEARTIKKELEISSA
Virpi Vaattovaara ja Outi Ylitapio-Mäntylä kuvaavat, miten toimijuus rakentuu sukupuolitapaisten toistojen tuloksena koulutuksessa ja työelämässä.
Eija Hanhimäki, Katja Vähäsantanen ja Johanna Rantanen kuvaavat korkeakoulutettujen uratarinoista piirtyviä uratyyppitarinoita. Ne kuvaavat, miten yksilöllisiä tai sosiaaliseen yhteisöön nojautuvia uraa koskevat valinnat ovat.
Sakari Hyrkkö ja Anu Kajamaa selvittävät miten ekspansiivisen oppimisen taustalla vaikuttavat yhteisöllinen luova prosessi toteutui hankkeessa, jossa opettajayhteisö ideoi ja kehitti pedagogisen toiminnan tiimityö- ja johtamismallin.
NÄKÖKULMASSA KÄYTÄNTÖÖN Anne Mari Rautiainen, Sirpa Tapola-Tuohikumpu, Päivi Eskola ja Kirsi Saurén pohtivat opettajan roolia vuorovaikutuksen rakentajana verkko-opetuksessa.
DIALOGISSA Sharon Laine ja Susanna Tuominen lataavat tulevaisuuden teesinsä aikuiskasvatustieteelle.
KATSAUKSESSA Sanna Vehviläinen tarkastelee ohjauksen tutkimusta Aikuiskasvatuksessa vuodesta 1996 lähtien. Jussi Onnismaa ja Heikki Pasanen kommentoivat aihetta.
KLASSIKON PALUU -esseessä Severi Hämäri perkaa John Deweyn perintöä kokemuksensa, kasvatuksen ja demokratian kannalta.
TUTKIJA LIIKKEESSÄ esittelee luovia menetelmiä käyttävän sosiaalipedagogiikan tutkija Sanna Ryynäsen.
KIRJA-ARVIOISSA muun muassa organisaation aika ja muisti, ruokahistorian opetukset ja pandemia-ajan perintö.
Sometunnisteet: #aikuiskasvatus, #aikuiskasvatus40. Aikuiskasvatus on mukana Tutkitun tiedon teemavuodessa: #tttv21, #tutkituntiedonteemavuosi.
PÄÄKIRJOITUKSESSA päätoimittaja Ulpukka Isopahkala-Bouret avaa näkymiä pandemian jälkeiseen aikaan: "Aikuiskasvatuksen tehtävä poikkeusoloista palautuessa on löytää keinoja siihen, että arkisivistymisen, oppimisen ja kouluttautumisen mahdollisuudet säilyvät kaikille avoimina.”
TIEDEARTIKKELEISSA
Sanna Mustonen, Nina Reiman, Heidi Vaarala, Minna Bogdanoff ja Mirja Tarnanen perehtyvät maahanmuuttajien perustaitojen opetukseen, johon kehittyvä teknologia luo uusia tarpeita: ”Sekä opettajan että opiskelijan keskeisin perustaito onkin kyky ja valmius oppia uutta.”
Liisa Mäkelä kuvaa opettajan työn tuunaamista koira-avusteisella pedagogiikalla. Menetelmä on tutkimukseen haastateltujen mukaan mielekäs tapa tuunata opettajan työtä ja lisätä työhön sitoutumista.
Mira Huusko ja Riitta Pyykkö avaavat yleisten valmiuksien osaamistavoitteita. Kun niitä tehdään näkyväksi opetussuunnitelmissa, edistetään opiskelijan kasvua alansa asiantuntijaksi ja opiskellun alan sisältöosaamisen hyödyntämistä jatko-opinnoissa ja työelämässä.
NÄKÖKULMASSA TUTKIMUKSEEN Päivi Virtanen, Marja Syrjämäki ja Anu Laine osoittavat, että avoimen yliopiston väylä voisi avata yhä useammalle elinikäisen opintien, jos sitä laajennettaisiin ja reitistä viestittäisiin nykyistä tehokkaammin.
NÄKÖKULMASSA KÄYTÄNTÖÖN Heidi Lehtovaara ja Tanja Namrood osoittavat, kuinka tärkeää maahan muuttaneiden on saada omakielistä ohjausta digitaitoihin.
Puheenvuorossa Tuula Kiander ja Jussi Onnismaa pohtivat koronapandemian jättämiä jälkiä olemiseemme niin työssä kuin opiskelussa.
Juhlavuoden katsauksessa Reijo Miettinen ja Jaakko Virkkunen tuovat Johan Vilhelm Snellmanin sivistysajettelun tähän päivään. Anu Kajamaa ja Juha Tuunainen kommentoivat ehdotusta.
Klassikon paluu -esseessä Erja Laakkonen syventyy yhdysvaltalaisen sosiologin Richard Sennettin Työn uuteen järjestykseen.
Tutkija liikkeessä -sarjassa työstään ja elämästään kertoo jyväskyläläinen perhetutkija Petteri Eerola.
Lisäksi kiinnostavia kirja-arvioita.
Numeron sometunnisteet: #aikuiskasvatus, #aikuiskasvatus40.
Aikuiskasvatus on mukana Tutkitun tiedon teemavuodessa: #tttv21, #tutkituntiedonteemavuosi.
Teema: Sivistystyö planetaaristen kriisien ajassa
”Aikuisten oppiminen ja sivistystyöhön osallistuminen voivat liittää pienet teot isoihin ratkaisupyrkimyksiin, avata näkökulmia elonyhteisöjen välisten suhteiden pohdintaan ja tarjota vaikuttamismahdollisuuksia”, toteavat teeman sisältötoimittajat Satu Heimo, Annika Pastuhov, Hanna Toiviainen ja Björn Wallén.
Tiedeartikkeleissa Jani Pulkki määrittelee ekososiaalista hyve-etiikkaa, Erja Laakkonen perehtyy kohtuullisuusliikkeeseen pohjoiskarjalaisen Kohtuus vaarassa -ryhmän kannalta ja Minna Santaoja tutkii monilajisen yhteiselon tunnustelua näkökulmanaan ampiaisten valepesien virkkaus.
Näkökulmissa tutkimukseen Jyri Manninen ja Riina Nokelainen tarkastelevat ekososiaalista sivistystä kirjallisuuden valossa. Kristiina Hannukainen ja Marion Fields selvittävät, miten järjestökoulutus tukee kestävän elämäntavan tavoittelua. Näkökulmissa käytäntöön Jenni Mikkonen ja Teija Skyttä kertovat, millaisia osaamistarpeita koronapandemia herätti matkailualalla ja miten niihin vastattiin. Minna Käyrä ja Angelina Korsunova tarkastelevat vastuullisuusasiantuntijoita aikuiskouluttajan roolissa.
Juhlavuoden katsauksessa Anja Heikkinen ja Jenni Pätäri vastaavat kansalaistieteen kutsuun. Tarja Lang pohtii kommentissaan kansalaistieteen mahdollisuuksia tukea aikuiskasvatustieteen tutkimusta.
Klassikon paluu -esseessä Serja Turunen kertoo ranskalaisesta fenomenologista Maurice Merleau-Pontysta innoittajanaan.
Tutkija liikkeessä -sarjassa on vuorossa ikääntyneiden mediataitoja tutkiva Päivi Rasi, 52, jolle opettaminen ja käveleminen ovat ehtymättömiä tutkimusideoiden lähteitä.
Lisäksi kiinnostavia kirja-arvioita.
Numeron sometunnisteet ovat #aikuiskasvatus, #aikuiskasvatus40, #planetaarisetkriisit. Aikuiskasvatus on mukana Tutkitun tiedon teemavuodessa: #tttv21 ja #tutkituntiedonteemavuosi.
Tiedeartikkeleissa Johanna Korkeamäki tarkastelee oppimisvaikeuksia, toimintavalmiuksia ja toimijuutta aikuisuudessa.
Eveliina Saari, Anna-Leena Kurki ja Pauliina Mattila-Holappa paneutuvat muutospajoihin ammatillisen koulutuksen työelämäyhteyksien rakentajina.
Erikka Mannila ja Anne Laajalahti selvittävät, miten kehittää turvallisuuskulttuuria ja tukea kriiseistä oppimista sairaaloissa?
Näkökulmien aiheina ovat maahanmuuttajayrittäjien koulutuspolut ja 80-vuotiaan Aikuiskasvatuksen Tutkimusseuran (ATS) alkuperäkertomukset.
Aikuiskasvatuksen 40-vuotisuutta juhlistavan katsausten sarjan avaa päätoimittajien haastattelu, jossa luodataan tiedelehteen tieteenalan kehittäjänä.
Klassikon paluu -esseesarjassa Reijo Kupiainen tutkailee The New London Groupin (NLG) uraauurtavaa työtä monilukutaidon parissa.
Tutkija liikkeessä -sarjassa Johanna Vilppola kertoo väitöstutkimuksestaan: kuntoutujan oma kokemus toimijuudesta ohitetaan, kun arvioidaan tämän työ- ja opiskelukykyä.
Numerossa julkaistaan vuoden 2020 lausunnonantajien nimet.
Kirja-arvioissa esitellään tuoreita tietokirjoja päiväkirjatutkimuksesta laadullisen tutkimuksen menetelmiin ja työelämän kehittämiseen.
Teemanumero pureutuu aikuiskoulutuspolitiikkaan.
Tiedeartikkeleissa Sini Teräsahde tutkii aikuiskasvatustoimijoiden mielikuvia tutkimuksen ja politiikanteon suhteesta ja vuorovaikutuksesta. Satu Heimo, Katriina Tapanila, Anna Ojapelto & Anja Heikkinen paneutuvat hankkeeseen, jossa maahanmuuttajista koulutettiin vertaisohjaajia työttömille maahanmuuttajille. Heikki Kinnari tarkastelee Unescon, Euroopan unionin ja talouden ja kehityksen yhteistyöjärjestön OECD:n 2000-luvun elinikäisen oppimisen politiikkaa.
Näkökulmien aiheita ovat muun muassa intersektionaalisen ohjauksen tarve liikuntapolitiikassa, itseohjautuvan työssä oppimisen haasteet, aikuisväestön osaamistutkimukset ja digitaaliset osaamismerkit osaamisen tunnistamisessa ja tunnustamisessa.
Klassikon paluu -esseesarjassa Kauko Komulainen purkaa norjalaisen Erling Lars Dalen dialekstista pedagogiikkaa.
Tutkija liikkeessä -sarjassa väitöskirjatutkija Raisa Harju-Autti kertoo, miksi tutkimusta kielipedagogisesta tuesta tarvitaan.
Kirja-arvioissa esitellään tuoreita aikuiskoulutuspolitiikkaa käsitteleviä tietokirjoja.
Tiedeartikkeleiden teemat ovat ajankohtaisia: kasvatus monilajiseen empatiaan ekokriisin varjostamassa maailmassa, opettajaopiskelijoiden kokemukset koulun ulkopuolisista oppimisympäristöistä ja tekstin yhteinen tuottaminen vuorovaikutteisessa ryhmäprosessissa.
Näkökulmassa Heikki Kynäslahti työryhmineen kuvaa akateemisen vertaisryhmän toimintaa opettajankouluttajien ammatillisen kehittymisen tukena.
Puheenvuorossa Heli Väänänen purkaa kestävän käsityön prosessin.
Klassikon paluu -esseesarjassa Teija Koskela paneutuu saksalaisen Thomas Ziehen teokseen Uusi nuoriso.
Tutkija liikkeessä -sarjassa opettajankoulutuksen valinnoista väitellyt Ville Mankki kertoo, mihin aikuiskasvatusta tarvitaan.
Kirja-arvioissa esitellään tuoreita tietokirjoja aikuiskasvatuksen näkökulmasta.
Tiedeartikkeleissa pureudutaan monitieteisyyteen ja -ammatillisuuteen. Millä tavoin taidot kehittyvät tieteidenväliseen työskentelyyn perustuvalla projektikurssilla? Verkkokurssi moniammatillisen vuorovaikutuksen harjoittelussa. Oppilashuollon ammattilaisten huolipuhe kytkeytyy
arjen dynamiikkaan sekä osallisuuteen ja sen rajoihin.
Näkökulmissa Mari Korpela kysyy, ajoiko aika moocien ohi.
Klassikon paluu -esseesarjassa Sara Sintonen tutkailee Yrjö Hirnin teosta Leikkiä ja taidetta.
Tutkija liikkeessä -sarjassa kansalaisopistojen teatteritoiminnasta väitellyt Leea Keto. Kirja-arvioissa laaja kattaus tuoreita tietokirjoja aikuiskasvatuksen näkökulmasta.
Tiedeartikkeleissa käsitellään luottamusmiestehtävää urana, digimentorointia omanlaisenaan ekosysteeminä koulutuksen ja työelämän rajapinnoilla sekä akateemisen työn merkityksellisyyttä tutkija-opettajien kokemana. Puheenvuorossa otetaan kantaa opettajankoulutuksen opiskelijavalintojen uudistukseen.
Klassikon paluu -esseesarjan aloittavat Juha Suoranta ja Nina Hjelt tarkastelemalla kasvatusfilosofi Paulo Freiren perintöä.
Dialogissa kerrotaan, miten tutkimus taipuu teemanumeroksi ja evästetään Aikuiskasvatuksen tulevien numeroiden kirjoittajakutsuista.
Tutkija liikkeessä -sarjassa työelämän kehittäjä Minna Mattila-Aalto. Kirja-arvioissa laaja kattaus tuoreita tietokirjoja aikuiskasvatuksen näkökulmasta tarkasteltuna.
Aikuiskasvatus on avoin ja maksuton verkkojulkaisu, jota voi lukea heti lehden ilmestyttyä. Paperilehteä ei enää julkaista. Julkaisu on luettavissa myös Kansalliskirjaston Elektra-palvelussa. Uutiskirje tuo tuoreeltaan tiedon uudesta numerosta ja tutkimuksen ajankohtaisuutiset.
Tiedeartikkeleissa pureudutaan ammattikorkeakoulun rooliin tulevaisuuden globaalien ongelmien ratkaisemisessa, korkeakoulujen opiskelijavalintauudistukseen aikuisten näkökulmasta ja työyhteisön jännitteisiin koulutusorganisaatiossa.
Näkökulmassa paneudutaan työyhteisösovitteluun organisaation oppimisen menetelmänä.
Tutkija liikkeessä -sarjassa koulutusfilosofi Jani Pulkki. Kirja-arvioissa laaja kattaus tuoreita tietokirjoja aikuiskasvatuksen näkökulmasta tarkasteltuna.
Aikuiskasvatus on avoin ja maksuton verkkojulkaisu, jota voi lukea heti lehden ilmestyttyä. Paperilehteä ei enää julkaista. Aiemmin ilmestyneitä numeroita voi ostaa Booky-verkkokaupasta. Julkaisu onluettavissa myös Kansalliskirjaston Elektra-palvelussa. Uutiskirje tuo tuoreeltaan tiedon uudesta numerosta ja tutkimuksen ajankohtaisuutiset.
Tiedeartikkeleissa tutkitaan kansalaisuuteen kasvamista kansalaisopiston senioreille suunnatulla puutyökurssilla, kuntoutustyöntekijöiden tapaa puhua ikääntyneistä aikuisista sekä uraohjaajien osaamista ja haasteita työelämän murroksessa.
Näkökulmissa tarkastellaan tekoälykurssia aikuispedagogiikan näkökulmasta ja avataan aikuisten reittejä korkeakouluun.
Tutkija liikkeessä -sarjassa esittäytyy Aikuiskasvatuksen Tutkimusseuran (ATS) tuore tiedottaja, väitöskirjatutkija Hanna Laalo. Kirja-arvioissa laaja kattaus tuoreita tietokirjoja aikuiskasvatuksen näkökulmasta tarkasteltuna.
Aikuiskasvatus on avoin ja maksuton verkkojulkaisu, jota voi lukea heti lehden ilmestyttyä. Paperilehteä ei enää julkaista. Aiemmin ilmestyneitä numeroita voi ostaa Booky-verkkokaupasta. Julkaisu onluettavissa myös Kansalliskirjaston Elektra-palvelussa. Uutiskirje tuo tuoreeltaan tiedon uudesta numerosta ja tutkimuksen ajankohtaisuutiset.
Murentaako yrittäjyystoiminta sivistysyliopiston, kysytään Aikuiskasvatuksen teemanumerossa.
Yrittäjyys ja yrittäjämäisyys on yliopistojen toimintaa ja akateemista työtä ohjaava uusi toimintatapa, mikä näkyy tutkimuksessa ja opetuksessa. Suorituskeskeisyys, välineellisyys ja yritysmaailman mallit ovat tehneet yliopistoista keskenään kilpailevia tuotantolaitoksia, jotka tuottavat tutkintoja, julkaisuja ja innovaatioita kansallisen kilpailukyvyn takaamiseksi. Tutkija-opettajien tulee julkaista yhä enemmän, opettaa yhä paremmin, hankkia rahoitusta, kansainvälistyä ja kaupallistaa tutkimustuloksensa. Opiskelijoiden tulee opiskella vielä tehokkaammin ja nopeammin ja kehittää sisäistä yrittäjyyttään.
Aikuiskasvatus on avoin ja maksuton verkkojulkaisu, jota voi lukea heti lehden ilmestyttyä. Paperilehteä ei enää julkaista. Aiemmin ilmestyneitä numeroita voi ostaa Booky-verkkokaupasta. Julkaisu onluettavissa myös Kansalliskirjaston Elektra-palvelussa. Uutiskirje tuo tuoreeltaan tiedon uudesta numerosta ja tutkimuksen ajankohtaisuutiset.
Tervetuloa avoimen Aikuiskasvatuksen lukijaksi! Aikuiskasvatus on avoin ja maksuton verkkojulkaisu. Sitä voi lukea välittömästi lehden ilmestyttyä. Lue tiedote siirtymästä avoimeen julkaisemiseen.
Paperilehteä ei enää julkaista. Lehden aiempia numeroita voi ostaa Booky-verkkokaupasta. Julkaisu on tulevaisuudessakin luettavissa Kansalliskirjaston Elektra-palvelussa. Uutiskirjeen tilaamalla saat tuoreeltaan tiedon julkaisusta.
Aikuiskasvatus on tieteenalansa ainoa vertaisarvioitu kotimainen tiedejulkaisu, joka pyrkii lisäämään tutkimuksen ja käytännön välistä vuoropuhelua yhteiskunnassa. Aikuiskasvatuksen vuosikerrat on vuoden 2020 aikana digitoitu julkaisun koko ilmestymisajalta, vuodesta 1981 lähtien.
graafinen suunnittelu: Johanna Hörkkö / Viisto Design
Aikuiskasvatus on tieteenalansa ainoa vertaisarvioitu kotimainen tiedejulkaisu, joka pyrkii lisäämään tutkimuksen ja käytännön välistä vuoropuhelua yhteiskunnassa. Aikuiskasvatuksen vuosikerrat on vuoden 2020 aikana digitoitu julkaisun koko ilmestymisajalta, vuodesta 1981 lähtien.
graafinen suunnittelu: Johanna Hörkkö / Viisto Design
Aikuiskasvatus on vertaisarvioitu tiedelehti, joka ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Se on luettavissa välittömästi ja maksutta numeron ilmestyttyä. Näin lehti linjaa avoimesta julkaisemisesta.
Kirjoittajaohjeissa avataan julkaisuprosessi ja vertaisarvioinnin käytänteet sekä ohjeistetaan lähteiden käytöstä ja kielenhuollosta.
Tutustu Kansanvalistusseuran tietosuojaselosteeseen. Tilaamalla sivistyksen uutiskirjeen pysyt ajan tasalla Aikuiskasvatuksen kuulumisista.
