Arkistot

1-25 / 164
  • Aikuiskasvatus 2/2022
    Vol 42 Nro 2 (2022)

    PÄÄKIRJOITUKSESSA Ulpukka Isopahkala-Bouret pohtii, pitääkö maahan muuttanut opiskelija luokitella: ”Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen (Karvi) mukaan opiskelijat, jotka ovat muuttaneet tai joiden vanhemmat ovat muuttaneet ulkomailta Suomeen, tulisi tunnistaa omaksi ryhmäkseen tilastoimalla heidät. Luokittelut kuitenkin tuottavat sosiaalisia ja yhteiskunnallisia asemia. Millaista tulevaisuuden yhteiskuntaa maahan muuttaneiden opiskelijoiden luokittelulla rakennetaan?”

    TIEDEARTIKKELEISSA

    Lotta Molander ja Anne-Mari Souto piirtävät kuvan korkeakoulujen ihanneopiskelijasta hakuoppaiden perusteella. Se on valkoihoinen nuori, hyvinvoiva, iloinen nainen, jolla ei ole fyysisiä toimintarajoituksia eikä näkyvää uskonnollista vakaumusta. Vammaiset tai kansalliset vähemmistöt eivät kuvissa näy.

    Riitta Jytilä ja Niina Kekki tutkivat lukupiiriä yhteisöllisen oppimisen menetelmänä, joka mahdollistaa ylirajaisen lukemisen. Kaunokirjallisuus problematisoi ja haastaa ajattelua ja tunteita. Aikuisille maahanmuuttaneille järjestetyssä lukupiirissä voidaan neuvotella ja purkaa rajanvetoja ”meidän” ja ”muiden” välillä.

    Anuleena Kimanen, Sirkku Varjonen, Tiina Sotkasiira, Elina Nivala ja Sanna Ryynänen selvittävät turvapaikanhakijoiden parissa työskentelevien ammattilaisten tapaa suhtautua kulttuurieroihin työnsä arjessa. Diskursiivisessa haastattelututkimuksessa tunnistettiin kolme kulttuuria koskevaa puhetapaa: eroja ja etäisyyttä tuottava kulttuuri, opittava suomalainen kulttuuri ja ylläpidettävä turvapaikanhakijan kulttuuri.

    NÄKÖKULMASSA KÄYTÄNTÖÖN Taru Konst tarkastelee innovaatiopedagogiikan mahdollisuuksia tukea

    opiskelijan kokonaisvaltaista kasvua työelämän asiantuntijaksi ja aktiiviseksi kansalaiseksi, jolla on tietoa, taitoa ja motivaatiota toimia yhteisten ongelmien ratkaisemiseksi.

    KLASSIKON PALUU -esseessä Eeva K. Kallio avaa intialaisen Jiddu Krishnamurtin ajattelua.

    TUTKIJA LIIKKEESSÄ esittelee Kalle Vihtarin, joka on ohjauksen yliopettaja Haaga-Helia Ammatillisessa opettajakorkeakoulussa.

    KIRJA-ARVIOISSA muun muassa museo marginaalien valottajana, tekoälyn aika, lempeä työnohjaus ja Euroopan idea.

    KIRJOITTAJAKUTSUISSA katsotaan jatkuvaan oppimiseen ja kriittiseen lukutaitoon digitaalistuvassa yhteiskunnassa. 

    Sometunnisteet: #aikuiskasvatus

  • Aikuiskasvatus 1/2022
    Vol 42 Nro 1 (2022)

    Teema: Tutkija aktivistina

    Ilmastonmuutoksen ja pakolaisuuden kaltaisissa  globaaleissa kysymyksissä ei ole hetkeäkään hukattavaksi. Kansalaisyhteiskunta on poliittisen vaikuttamisen kenttä ja keino, myös tutkijalle. Millaiseen tutkimukseen ja toimintaan aikamme kutsuu tutkijaa?

    PÄÄKIRJOITUKSESSA teeman päätoimittajat, professori Arto O. Salonen ja vapaa tutkija Erja Laakkonen pohtivat aktivistin ja tutkijan jännitteisiä rooleja. "Voiko tutkija edes jättää tarttumatta eriarvoisuuden kysymyksiin tai olla välittämättä ilmastokriisin tuottamista dystooppisista näkymistä, jotka varjostavat koko ihmiskuntaa?”

    TIEDEARTIKKELEISSA

    Riikka Suhonen, Hannele Cantell, Hanna Weselius ja Terhi Kouvo toteavat, että harrastajakuoro voi toimia yhteiskunnallisen vaikuttamisen kanavana ja oppimisen yhteisönä. Tapaustutkimus työväentaiteeseen kiinnittyvästä sekakuoro Koiton Laulusta osoittaa, että globaalit kysymykset, kuten ihmisoikeudet ja ympäristö, ovat kuorolaisille yhä tärkeämpiä. Ylisukupolvisen oppimisen ja yhteiskunnallisen vaikuttamisen yhteisönä kuoro perustuu turvalliseen, moniääniseen vuorovaikutukseen.

    Johanna Kallio ja Jani Pulkki esittävät elämää vaalivan itsekasvatuksen luonnoksen J. A. Hollon ja Martha Nussbaumin teorioiden pohjalta. Kun elämisen ehdot muuttuvat ekokriisien edetessä, ihmisen on löydettävä keinoja muuttaa tuttuja ajattelu- ja toimintatapojaan. Itsekasvatus tarjoaa tähän mahdollisuuden. Sitä tarvitaan ilmastoaktivismiin ja elämää vaalivien, ekososiaalisesti nykyistä kestävämpien toimintatapojen omaksumiseen.

    Antti Saari, Jan Varpanen ja Johanna Kallio tutkivat aktivismia ja itsekasvatusta. Ranskalaiselle filosofi Michel Foucault’lle itsekasvatus on toimintaa, jossa ihminen muokkaa ja harjoittaa itseään tavoittaakseen uudenlaisia tietämisen ja olemisen muotoja. Heidän tarkastelemassaan neljännen sektorin aktivistiryhmän toiminnassa itsekasvatus saa piirteitä niin liberaalista hallinnasta kuin henkisyyden eri muodoista.

    Raisa Foster tarkastelee tutkimusrunoutta  taistelevan vammaistutkimuksen menetelmänä. Tieteen ja taiteen tiedonmuodostuksen tapoja yhdistelevä tutkimusrunous on aktivismia, joka pyrkii muutokseen ennakkoluuloja ravistelemalla. Sen vahvuuksia ovat autenttisen kokemuksen kuuleminen ja välittäminen, toiseuden moninaisuuden esille tuominen ja moninaisten yleisöjen tavoittaminen.

    NÄKÖKULMASSA tutkimukseen Jari Martikainen pohtii osallistuvaa taidelähtöistä tutkimusta aktiivisen kansalaisuuden rakentajana ja vahvistajana.

    DIALOGISSA vuoden 2021 palkitut: Minna Santaoja, Sharon Laine ja Katja Köykkä.

    KLASSIKON PALUU -esseessä Jussi Onnismaa pureutuu saksalaissosiologin Niklas Luhmannin tuotantoon.  

    TUTKIJA LIIKKEESSÄ esittelee Tampereen yliopiston tenure track -professorin Antti Saaren, jonka älyllistä uteliaisuutta ja liikkuvuutta pitävät yllä vaihtelevat tutkimusaiheet

    KIRJA-ARVIOISSA muun muassa huijarisyndrooma, opinnäytteen ohjaus ja filosofian naiset.

    Sometunnisteet: #aikuiskasvatus #AktivistiTutkija

    Tervetuloa julkistamistilaisuuteen 29.3. virtuaalisessa Sivistyskulmassa. Lue kutsu tästä. 

  • Aikuiskasvatus 4/2021
    Vol 41 Nro 4 (2021)

    PÄÄKIRJOITUKSESSA päätoimittaja Ulpukka Isopahkala-Bouret pohtii vaihtoehtoja huippusuorittamiselle, joka leimaa työelämää ja opiskelua: "Perustavaa muutosta tarvitaan sekä arvostuksissamme että arvioinnin ja palkitsemisen käytännöissä. Uusi ideaali voisi olla yhteiskunta, jossa omaa arvoaan ei tarvitsisi todistella jatkuvalla itsensä ylittämisellä.”

    TIEDEARTIKKELEISSA

    Virpi Vaattovaara ja Outi Ylitapio-Mäntylä kuvaavat, miten toimijuus rakentuu sukupuolitapaisten toistojen tuloksena koulutuksessa ja työelämässä.

    Eija Hanhimäki, Katja Vähäsantanen ja Johanna Rantanen kuvaavat korkeakoulutettujen uratarinoista piirtyviä uratyyppitarinoita. Ne kuvaavat, miten yksilöllisiä tai sosiaaliseen yhteisöön nojautuvia uraa koskevat valinnat ovat.

    Sakari Hyrkkö ja Anu Kajamaa selvittävät miten ekspansiivisen oppimisen taustalla vaikuttavat yhteisöllinen luova prosessi toteutui hankkeessa, jossa opettajayhteisö ideoi ja kehitti pedagogisen toiminnan tiimityö- ja johtamismallin.

    NÄKÖKULMASSA KÄYTÄNTÖÖN Anne Mari Rautiainen, Sirpa Tapola-Tuohikumpu, Päivi Eskola ja Kirsi Saurén pohtivat opettajan roolia vuorovaikutuksen rakentajana verkko-opetuksessa.

    DIALOGISSA Sharon Laine ja Susanna Tuominen lataavat tulevaisuuden teesinsä aikuiskasvatustieteelle.

    KATSAUKSESSA Sanna Vehviläinen tarkastelee ohjauksen tutkimusta Aikuiskasvatuksessa vuodesta 1996 lähtien. Jussi Onnismaa ja Heikki Pasanen kommentoivat aihetta.

    KLASSIKON PALUU -esseessä Severi Hämäri perkaa John Deweyn perintöä kokemuksensa, kasvatuksen ja demokratian kannalta.

    TUTKIJA LIIKKEESSÄ esittelee luovia menetelmiä käyttävän sosiaalipedagogiikan tutkija Sanna Ryynäsen.

    KIRJA-ARVIOISSA muun muassa organisaation aika ja muisti, ruokahistorian opetukset ja pandemia-ajan perintö.

    Sometunnisteet: #aikuiskasvatus, #aikuiskasvatus40. Aikuiskasvatus on mukana Tutkitun tiedon teemavuodessa: #tttv21, #tutkituntiedonteemavuosi.

  • Aikuiskasvatus 3/2021
    Vol 41 Nro 3 (2021)

    PÄÄKIRJOITUKSESSA päätoimittaja Ulpukka Isopahkala-Bouret avaa näkymiä pandemian jälkeiseen aikaan: "Aikuiskasvatuksen tehtävä poikkeusoloista palautuessa on löytää keinoja siihen, että arkisivistymisen, oppimisen ja kouluttautumisen mahdollisuudet säilyvät kaikille avoimina.”

    TIEDEARTIKKELEISSA

    Sanna Mustonen, Nina Reiman, Heidi Vaarala, Minna Bogdanoff ja Mirja Tarnanen perehtyvät maahanmuuttajien perustaitojen opetukseen, johon kehittyvä teknologia luo  uusia tarpeita: ”Sekä opettajan että opiskelijan keskeisin perustaito onkin kyky ja valmius oppia uutta.”

    Liisa Mäkelä kuvaa opettajan työn tuunaamista koira-avusteisella pedagogiikalla. Menetelmä on tutkimukseen haastateltujen mukaan mielekäs tapa tuunata opettajan työtä ja lisätä työhön sitoutumista.

    Mira Huusko ja Riitta Pyykkö avaavat yleisten valmiuksien osaamistavoitteita. Kun niitä teh­dään näkyväksi opetussuunnitelmissa, edistetään opiskelijan kasvua alansa asiantuntijaksi ja opiskel­lun alan sisältöosaamisen hyödyntämistä jatko-opinnoissa ja työelämässä.

    NÄKÖKULMASSA TUTKIMUKSEEN Päivi Virtanen, Marja Syrjämäki ja Anu Laine osoittavat, että avoimen yliopiston väylä voisi avata yhä useammalle elinikäisen opintien, jos sitä laajennettaisiin ja reitistä viestittäisiin nykyistä tehokkaammin.

    NÄKÖKULMASSA KÄYTÄNTÖÖN Heidi Lehtovaara ja Tanja Namrood osoittavat, kuinka tärkeää maahan muuttaneiden on saada omakielistä ohjausta digitaitoihin.

    Puheenvuorossa Tuula Kiander ja Jussi Onnismaa pohtivat koronapandemian jättämiä jälkiä olemiseemme niin työssä kuin opiskelussa.

    Juhlavuoden katsauksessa Reijo Miettinen ja Jaakko Virkkunen tuovat Johan Vilhelm Snellmanin sivistysajettelun tähän päivään. Anu Kajamaa ja Juha Tuunainen kommentoivat ehdotusta.

    Klassikon paluu -esseessä Erja Laakkonen syventyy yhdysvaltalaisen sosiologin Richard Sennettin Työn uuteen järjestykseen.

    Tutkija liikkeessä -sarjassa työstään ja elämästään kertoo jyväskyläläinen perhetutkija Petteri Eerola.

    Lisäksi kiinnostavia kirja-arvioita.

    Numeron sometunnisteet: #aikuiskasvatus, #aikuiskasvatus40.

    Aikuiskasvatus on mukana Tutkitun tiedon teemavuodessa: #tttv21, #tutkituntiedonteemavuosi.

  • Aikuiskasvatus 2/2021: sivistystyö planetaaristen kriisien ajassa
    Vol 41 Nro 2 (2021)

    Teema: Sivistystyö planetaaristen kriisien ajassa

    ”Aikuisten oppiminen ja sivistystyöhön osallistuminen voivat liittää pienet teot isoihin ratkaisupyrkimyksiin, avata näkökulmia elonyhteisöjen välisten suhteiden pohdintaan ja tarjota vaikuttamismahdollisuuksia”, toteavat teeman sisältötoimittajat Satu Heimo, Annika Pastuhov, Hanna Toiviainen ja Björn Wallén.

    Tiedeartikkeleissa Jani Pulkki määrittelee ekososiaalista hyve-etiikkaa, Erja Laakkonen perehtyy kohtuullisuusliikkeeseen pohjoiskarjalaisen Kohtuus vaarassa -ryhmän kannalta ja Minna Santaoja tutkii monilajisen yhteiselon tunnustelua näkökulmanaan ampiaisten valepesien virkkaus.

    Näkökulmissa tutkimukseen Jyri Manninen ja Riina Nokelainen tarkastelevat ekososiaalista sivistystä kirjallisuuden valossa. Kristiina Hannukainen ja Marion Fields selvittävät, miten järjestökoulutus tukee kestävän elämäntavan tavoittelua. Näkökulmissa käytäntöön Jenni Mikkonen ja Teija Skyttä kertovat, millaisia osaamistarpeita koronapandemia herätti matkailualalla ja miten niihin vastattiin. Minna Käyrä ja Angelina Korsunova tarkastelevat vastuullisuusasiantuntijoita aikuiskouluttajan roolissa.

    Juhlavuoden katsauksessa Anja Heikkinen ja Jenni Pätäri vastaavat kansalaistieteen kutsuun. Tarja Lang pohtii kommentissaan kansalaistieteen mahdollisuuksia tukea aikuiskasvatustieteen tutkimusta.

    Klassikon paluu -esseessä Serja Turunen kertoo ranskalaisesta fenomenologista Maurice Merleau-Pontysta innoittajanaan.

    Tutkija liikkeessä -sarjassa  on vuorossa ikääntyneiden mediataitoja tutkiva  Päivi Rasi, 52, jolle opettaminen ja käveleminen ovat ehtymättömiä tutkimusideoiden lähteitä.

    Lisäksi kiinnostavia kirja-arvioita.

    Numeron sometunnisteet ovat #aikuiskasvatus, #aikuiskasvatus40, #planetaarisetkriisit. Aikuiskasvatus on mukana Tutkitun tiedon teemavuodessa: #tttv21 ja #tutkituntiedonteemavuosi.

  • Aikuiskasvatus 1/2021
    Vol 41 Nro 1 (2021)

    Tiedeartikkeleissa Johanna Korkeamäki tarkastelee oppimisvaikeuksia, toimintavalmiuksia ja toimijuutta aikuisuudessa.

    Eveliina Saari, Anna-Leena Kurki ja Pauliina Mattila-Holappa paneutuvat muutospajoihin ammatillisen koulutuksen työelämäyhteyksien rakentajina.

    Erikka Mannila ja Anne Laajalahti selvittävät, miten kehittää turvallisuuskulttuuria ja tukea kriiseistä oppimista sairaaloissa?

    Näkökulmien aiheina ovat maahanmuuttajayrittäjien koulutuspolut ja 80-vuotiaan Aikuiskasvatuksen Tutkimusseuran (ATS) alkuperäkertomukset.

    Aikuiskasvatuksen 40-vuotisuutta juhlistavan katsausten sarjan avaa päätoimittajien haastattelu, jossa luodataan tiedelehteen tieteenalan kehittäjänä.

    Klassikon paluu -esseesarjassa Reijo Kupiainen tutkailee The New London Groupin (NLG) uraauurtavaa työtä monilukutaidon parissa.

    Tutkija liikkeessä -sarjassa Johanna Vilppola kertoo väitöstutkimuksestaan: kuntoutujan oma kokemus toimijuudesta ohitetaan, kun arvioidaan tämän työ- ja opiskelukykyä.

    Numerossa julkaistaan vuoden 2020 lausunnonantajien nimet.

    Kirja-arvioissa esitellään tuoreita tietokirjoja päiväkirjatutkimuksesta laadullisen tutkimuksen menetelmiin ja työelämän kehittämiseen.

  • Aikuiskasvatus 4/2020, aikuiskoulutuspolitiikka
    Vol 40 Nro 4 (2020)

    Teemanumero pureutuu aikuiskoulutuspolitiikkaan.

    Tiedeartikkeleissa Sini Teräsahde tutkii aikuiskasvatustoimi­joiden mielikuvia tutkimuksen ja politiikanteon suh­teesta ja vuorovaikutuksesta. Satu Heimo, Katriina Tapanila, Anna Ojapelto & Anja Heikkinen paneutuvat hankkeeseen, jossa maahanmuuttajista koulutettiin vertaisohjaajia työttömille maahanmuuttajille. Heikki Kinnari tarkastelee Unescon, Euroopan unionin ja talouden ja kehityksen yhteistyöjärjestön OECD:n 2000-luvun elinikäisen oppimisen politiikkaa.

    Näkökulmien aiheita ovat muun muassa intersektionaalisen ohjauksen tarve liikuntapolitiikassa, itseohjautuvan työssä oppimisen haasteet, aikuisväestön osaamistutkimukset ja digitaaliset osaamismerkit osaamisen tunnistamisessa ja tunnustamisessa.

    Klassikon paluu -esseesarjassa Kauko Komulainen purkaa norjalaisen Erling Lars Dalen dialekstista pedagogiikkaa.

    Tutkija liikkeessä -sarjassa väitöskirjatutkija Raisa Harju-Autti kertoo, miksi tutkimusta kielipedagogisesta tuesta tarvitaan.

    Kirja-arvioissa esitellään tuoreita aikuiskoulutuspolitiikkaa käsitteleviä tietokirjoja.

  • Aikuiskasvatus 3/2020
    Vol 40 Nro 3 (2020)

    Tiedeartikkeleiden teemat ovat ajankohtaisia: kasvatus monilajiseen empatiaan ekokriisin varjostamassa maailmassa, opettajaopiskelijoiden kokemukset koulun ulkopuolisista oppimisympäristöistä ja tekstin yhteinen tuottaminen vuorovaikutteisessa ryhmäprosessissa.

    Näkökulmassa Heikki Kynäslahti työryhmineen kuvaa akateemisen vertaisryhmän toimintaa opettajankouluttajien ammatillisen kehittymisen tukena.

    Puheenvuorossa Heli Väänänen purkaa kestävän käsityön prosessin.

    Klassikon paluu -esseesarjassa Teija Koskela paneutuu saksalaisen Thomas Ziehen teokseen Uusi nuoriso.

    Tutkija liikkeessä -sarjassa opettajankoulutuksen valinnoista väitellyt Ville Mankki kertoo, mihin aikuiskasvatusta tarvitaan.

    Kirja-arvioissa esitellään tuoreita tietokirjoja aikuiskasvatuksen näkökulmasta.

  • Aikuiskasvatus 2/2020
    Vol 40 Nro 2 (2020)

    Tiedeartikkeleissa pureudutaan monitieteisyyteen ja -ammatillisuuteen. Millä tavoin taidot kehittyvät tieteidenväliseen työskentelyyn perustuvalla projektikurssilla? Verkkokurssi moniammatillisen vuorovaikutuksen harjoittelussa. Oppilashuollon ammattilaisten huolipuhe kytkeytyy
    arjen dynamiikkaan sekä osallisuuteen ja sen rajoihin.

    Näkökulmissa Mari Korpela kysyy, ajoiko aika moocien ohi.

    Klassikon paluu -esseesarjassa Sara Sintonen tutkailee Yrjö Hirnin teosta Leikkiä ja taidetta. 

    Tutkija liikkeessä -sarjassa kansalaisopistojen teatteritoiminnasta väitellyt Leea Keto. Kirja-arvioissa laaja kattaus tuoreita tietokirjoja aikuiskasvatuksen näkökulmasta.

  • Aikuiskasvatus 1/2020
    Vol 40 Nro 1 (2020)

    Tiedeartikkeleissa käsitellään luottamusmiestehtävää urana, digimentorointia omanlaisenaan ekosysteeminä koulutuksen ja työelämän rajapinnoilla sekä akateemisen työn merkityksellisyyttä tutkija-opettajien kokemana. Puheenvuorossa otetaan kantaa opettajankoulutuksen opiskelijavalintojen uudistukseen. 

    Klassikon paluu -esseesarjan aloittavat Juha Suoranta ja Nina Hjelt tarkastelemalla kasvatusfilosofi Paulo Freiren perintöä.

    Dialogissa kerrotaan, miten tutkimus taipuu teemanumeroksi ja evästetään Aikuiskasvatuksen tulevien numeroiden kirjoittajakutsuista. 

    Tutkija liikkeessä -sarjassa työelämän kehittäjä Minna Mattila-Aalto. Kirja-arvioissa laaja kattaus tuoreita tietokirjoja aikuiskasvatuksen näkökulmasta tarkasteltuna.

    Lue numeron uutuustiedote

    Aikuiskasvatus on avoin ja maksuton verkkojulkaisu, jota voi lukea heti lehden ilmestyttyä. Paperilehteä ei enää julkaista. Julkaisu on luettavissa myös Kansalliskirjaston Elektra-palvelussaUutiskirje  tuo tuoreeltaan tiedon uudesta numerosta ja tutkimuksen ajankohtaisuutiset. 

  • Aikuiskasvatus 4/2019
    Vol 39 Nro 4 (2019)

    Tiedeartikkeleissa pureudutaan ammattikorkeakoulun rooliin tulevaisuuden globaalien ongelmien ratkaisemisessa, korkeakoulujen opiskelijavalintauudistukseen aikuisten näkökulmasta ja työyhteisön jännitteisiin koulutusorganisaatiossa.

    Näkökulmassa paneudutaan työyhteisösovitteluun organisaation oppimisen menetelmänä.

    Tutkija liikkeessä -sarjassa koulutusfilosofi Jani Pulkki. Kirja-arvioissa laaja kattaus tuoreita tietokirjoja aikuiskasvatuksen näkökulmasta tarkasteltuna.

    Aikuiskasvatus on avoin ja maksuton verkkojulkaisu, jota voi lukea heti lehden ilmestyttyä. Paperilehteä ei enää julkaista. Aiemmin ilmestyneitä numeroita voi ostaa Booky-verkkokaupasta. Julkaisu onluettavissa myös Kansalliskirjaston Elektra-palvelussaUutiskirje  tuo tuoreeltaan tiedon uudesta numerosta ja tutkimuksen ajankohtaisuutiset. 

  • Aikuiskasvatus 3/2019
    Vol 39 Nro 3 (2019)

    Tiedeartikkeleissa tutkitaan kansalaisuuteen kasvamista kansalaisopiston senioreille suunnatulla puutyökurssilla, kuntoutustyöntekijöiden tapaa puhua ikääntyneistä aikuisista sekä uraohjaajien osaamista ja haasteita työelämän murroksessa.

    Näkökulmissa tarkastellaan tekoälykurssia aikuispedagogiikan näkökulmasta ja avataan aikuisten reittejä korkeakouluun.

    Tutkija liikkeessä -sarjassa esittäytyy Aikuiskasvatuksen Tutkimusseuran (ATS) tuore tiedottaja, väitöskirjatutkija Hanna Laalo. Kirja-arvioissa laaja kattaus tuoreita tietokirjoja aikuiskasvatuksen näkökulmasta tarkasteltuna.

    Aikuiskasvatus on avoin ja maksuton verkkojulkaisu, jota voi lukea heti lehden ilmestyttyä. Paperilehteä ei enää julkaista. Aiemmin ilmestyneitä numeroita voi ostaa Booky-verkkokaupasta. Julkaisu onluettavissa myös Kansalliskirjaston Elektra-palvelussaUutiskirje  tuo tuoreeltaan tiedon uudesta numerosta ja tutkimuksen ajankohtaisuutiset. 

  • Aikuiskasvatus 2/2019: Akateeminen yrittäjyys
    Vol 39 Nro 2 (2019)

    Murentaako yrittäjyystoiminta sivistysyliopiston, kysytään  Aikuiskasvatuksen teemanumerossa.  

    Yrittäjyys ja yrittäjämäisyys on yliopistojen toimintaa ja akateemista työtä ohjaava uusi toimintatapa, mikä näkyy tutkimuksessa ja opetuksessa. Suorituskeskeisyys, välineellisyys ja yritysmaailman mallit ovat tehneet yliopistoista keskenään kilpailevia tuotantolaitoksia, jotka tuottavat tutkintoja, julkaisuja ja innovaatioita kansallisen kilpailukyvyn takaamiseksi. Tutkija-opettajien tulee julkaista yhä enemmän, opettaa yhä paremmin, hankkia rahoitusta, kansainvälistyä ja kaupallistaa tutkimustuloksensa. Opiskelijoiden tulee opiskella vielä tehokkaammin ja nopeammin ja kehittää sisäistä yrittäjyyttään.

    Aikuiskasvatus on avoin ja maksuton verkkojulkaisu, jota voi lukea heti lehden ilmestyttyä. Paperilehteä ei enää julkaista. Aiemmin ilmestyneitä numeroita voi ostaa Booky-verkkokaupasta. Julkaisu onluettavissa myös Kansalliskirjaston Elektra-palvelussaUutiskirje  tuo tuoreeltaan tiedon uudesta numerosta ja tutkimuksen ajankohtaisuutiset. 

  • Aikuiskasvatuksen numeron 1/2019 kansikuvassa on ihmisiä Oodissa. Pohjaväri on oranssi. Numeron artikkeleissa käsitellään muun muassa geriatrisen kuntoutusosaston omahoitajia työnsä kehittäjinä ja alanvaihtoa ruumiillisena kokemuksena.

    Aikuiskasvatus 1/2019
    Vol 39 Nro 1 (2019)

    Tervetuloa avoimen Aikuiskasvatuksen lukijaksi! Aikuiskasvatus on avoin ja maksuton verkkojulkaisu. Sitä voi lukea välittömästi lehden ilmestyttyä.  Lue tiedote siirtymästä avoimeen julkaisemiseen.

    Paperilehteä ei enää julkaista. Lehden aiempia numeroita voi ostaa Booky-verkkokaupasta. Julkaisu on tulevaisuudessakin luettavissa Kansalliskirjaston Elektra-palvelussa.  Uutiskirjeen tilaamalla saat tuoreeltaan tiedon julkaisusta. 

  • Vihreä kansi Aikuiskasvatus 4/2018, rajoja rikkova tiedelehti

    Aikuiskasvatus 4/2018
    Vol 38 Nro 4 (2018)

    Aikuiskasvatus on tieteenalansa ainoa vertaisarvioitu kotimainen tiedejulkaisu, joka pyrkii lisäämään tutkimuksen ja käytännön välistä vuoropuhelua yhteiskunnassa. Aikuiskasvatuksen vuosikerrat on vuoden 2020 aikana digitoitu julkaisun koko ilmestymisajalta, vuodesta 1981 lähtien.

    graafinen suunnittelu: Johanna Hörkkö / Viisto Design

  • Kansi Aikuiskasvatus 3/2018 - Rajoja rikkova tiedelehti

    Aikuiskasvatus 3/2018
    Vol 38 Nro 3 (2018)

    Aikuiskasvatus on tieteenalansa ainoa vertaisarvioitu kotimainen tiedejulkaisu, joka pyrkii lisäämään tutkimuksen ja käytännön välistä vuoropuhelua yhteiskunnassa. Aikuiskasvatuksen vuosikerrat on vuoden 2020 aikana digitoitu julkaisun koko ilmestymisajalta, vuodesta 1981 lähtien.

    graafinen suunnittelu: Johanna Hörkkö / Viisto Design

  • Aikuiskasvatuksen 2/2018 kansi, rajoja rikkova tiedelehti.

    Aikuiskasvatus 2/2018
    Vol 38 Nro 2 (2018)

    Aikuiskasvatus on tieteenalansa ainoa vertaisarvioitu kotimainen tiedejulkaisu, joka pyrkii lisäämään tutkimuksen ja käytännön välistä vuoropuhelua yhteiskunnassa. Aikuiskasvatuksen vuosikerrat on vuoden 2020 aikana digitoitu julkaisun koko ilmestymisajalta, vuodesta 1981 lähtien.

    graafinen suunnittelu: Johanna Hörkkö / Viisto Design

  • Kansikuva Aikuiskasvatus 1/2018 - rajoja rikkova tiedelehti

    Aikuiskasvatus 1/2018
    Vol 38 Nro 1 (2018)

    Aikuiskasvatus on tieteenalansa ainoa vertaisarvioitu kotimainen tiedejulkaisu, joka pyrkii lisäämään tutkimuksen ja käytännön välistä vuoropuhelua yhteiskunnassa. Aikuiskasvatuksen vuosikerrat on vuoden 2020 aikana digitoitu julkaisun koko ilmestymisajalta, vuodesta 1981 lähtien.

    graafinen suunnittelu: Johanna Hörkkö / Viisto Design

  • Vihreä kansi Aikuiskasvatus 4/2017, Rajoja rikkova tiedelehti

    Aikuiskasvatus 4/2017
    Vol 37 Nro 4 (2017)

    Aikuiskasvatus on tieteenalansa ainoa vertaisarvioitu kotimainen tiedejulkaisu, joka pyrkii lisäämään tutkimuksen ja käytännön välistä vuoropuhelua yhteiskunnassa. Aikuiskasvatuksen vuosikerrat on vuoden 2020 aikana digitoitu julkaisun koko ilmestymisajalta, vuodesta 1981 lähtien.

    graafinen suunnittelu: Johanna Hörkkö / Viisto Design

  • Violetti kansi Aikuiskasvatus 3/2017, rajoja rikkova tiedelehti. Teemana monikulttuurisuus ja aikuiskasvatus.

    Aikuiskasvatus 3/2017: Monikulttuurisuus ja aikuiskasvatus
    Vol 37 Nro 3 (2017)

    Aikuiskasvatus on tieteenalansa ainoa vertaisarvioitu kotimainen tiedejulkaisu, joka pyrkii lisäämään tutkimuksen ja käytännön välistä vuoropuhelua yhteiskunnassa. Aikuiskasvatuksen vuosikerrat on vuoden 2020 aikana digitoitu julkaisun koko ilmestymisajalta, vuodesta 1981 lähtien.

    graafinen suunnittelu: Johanna Hörkkö / Viisto Design

  • Sininen kansi Aikuiskasvatus 2/2017, Rajoja rikkova tiedelehti

    Aikuiskasvatus 2/2017
    Vol 37 Nro 2 (2017)

    Aikuiskasvatus on tieteenalansa ainoa vertaisarvioitu kotimainen tiedejulkaisu, joka pyrkii lisäämään tutkimuksen ja käytännön välistä vuoropuhelua yhteiskunnassa. Aikuiskasvatuksen vuosikerrat on vuoden 2020 aikana digitoitu julkaisun koko ilmestymisajalta, vuodesta 1981 lähtien.

    graafinen suunnittelu: Johanna Hörkkö / Viisto Design

  • Punainen kansi Aikuiskasvatus 1/2017, rajoja rikkova tiedelehti

    Aikuiskasvatus 1/2017
    Vol 37 Nro 1 (2017)

    Aikuiskasvatus on tieteenalansa ainoa vertaisarvioitu kotimainen tiedejulkaisu, joka pyrkii lisäämään tutkimuksen ja käytännön välistä vuoropuhelua yhteiskunnassa. Aikuiskasvatuksen vuosikerrat on vuoden 2020 aikana digitoitu julkaisun koko ilmestymisajalta, vuodesta 1981 lähtien.

    graafinen suunnittelu: Johanna Hörkkö / Viisto Design

  • Vihreä kansi Aikuiskasvatus 4/2016, rajoja rikkova tiedelehti. Teemana uusi työ.

    Aikuiskasvatus 4/2016: Uusi työ
    Vol 36 Nro 4 (2016)

    Aikuiskasvatus on tieteenalansa ainoa vertaisarvioitu kotimainen tiedejulkaisu, joka pyrkii lisäämään tutkimuksen ja käytännön välistä vuoropuhelua yhteiskunnassa. Lehti on luettavissa Journal.fi-palvelussa koko julkaisuajaltaan, vuodesta 1981 lähtien.

    Digitointihankkeessa kysyttiin julkaisulupia kirjoittajilta ja kuvaajilta mahdollisimman kattavasti. Ellei kysely ole tavoittanut sinua, voit antaa luvan painetussa lehdessä ilmestyneen työsi julkaisemiseen verkkolomakkeella: http://bit.ly/aikuiskasvatuksen_digitointilupa.

    Jos koet, että sinun tai läheisesi tekijänoikeuksia on loukattu, ota yhteyttä Aikuiskasvatuksen toimitukseen (aikuiskasvatuslehti@kvs.fi) ja poistamme halutessasi artikkelin Journal.fi-palvelusta.

    graafinen suunnittelu: Johanna Hörkkö / Viisto Design

  • Kansi Aikuiskasvatus 3/2016, rajoja rikkova tiedelehti. Teemana koulutettu naiskansalainen hyvinvointivaltiossa.

    Aikuiskasvatus 3/2016: Koulutettu naiskansalainen hyvinvointivaltiossa
    Vol 36 Nro 3 (2016)

    Aikuiskasvatus on tieteenalansa ainoa vertaisarvioitu kotimainen tiedejulkaisu, joka pyrkii lisäämään tutkimuksen ja käytännön välistä vuoropuhelua yhteiskunnassa. Lehti on luettavissa Journal.fi-palvelussa koko julkaisuajaltaan, vuodesta 1981 lähtien.

    Digitointihankkeessa kysyttiin julkaisulupia kirjoittajilta ja kuvaajilta mahdollisimman kattavasti. Ellei kysely ole tavoittanut sinua, voit antaa luvan painetussa lehdessä ilmestyneen työsi julkaisemiseen verkkolomakkeella: http://bit.ly/aikuiskasvatuksen_digitointilupa.

    Jos koet, että sinun tai läheisesi tekijänoikeuksia on loukattu, ota yhteyttä Aikuiskasvatuksen toimitukseen (aikuiskasvatuslehti@kvs.fi) ja poistamme halutessasi artikkelin Journal.fi-palvelusta.

    graafinen suunnittelu: Johanna Hörkkö / Viisto Design

  • Kansi Aikuiskasvatus 2/2016, rajoja rikkova tiedelehti. Teemana tutkimusmenetelmät.

    Aikuiskasvatus 2/2016: Tutkimusmenetelmät
    Vol 36 Nro 2 (2016)

    Aikuiskasvatus on tieteenalansa ainoa vertaisarvioitu kotimainen tiedejulkaisu, joka pyrkii lisäämään tutkimuksen ja käytännön välistä vuoropuhelua yhteiskunnassa. Lehti on luettavissa Journal.fi-palvelussa koko julkaisuajaltaan, vuodesta 1981 lähtien.

    Digitointihankkeessa kysyttiin julkaisulupia kirjoittajilta ja kuvaajilta mahdollisimman kattavasti. Ellei kysely ole tavoittanut sinua, voit antaa luvan painetussa lehdessä ilmestyneen työsi julkaisemiseen verkkolomakkeella: http://bit.ly/aikuiskasvatuksen_digitointilupa.

    Jos koet, että sinun tai läheisesi tekijänoikeuksia on loukattu, ota yhteyttä Aikuiskasvatuksen toimitukseen (aikuiskasvatuslehti@kvs.fi) ja poistamme halutessasi artikkelin Journal.fi-palvelusta.

    graafinen suunnittelu: Johanna Hörkkö / Viisto Design

1-25 / 164