Vol 42 Nro 1 (2022): Aikuiskasvatus 1/2022

					Näytä Vol 42 Nro 1 (2022): Aikuiskasvatus 1/2022

Teema: Tutkija aktivistina

Ilmastonmuutoksen ja pakolaisuuden kaltaisissa  globaaleissa kysymyksissä ei ole hetkeäkään hukattavaksi. Kansalaisyhteiskunta on poliittisen vaikuttamisen kenttä ja keino, myös tutkijalle. Millaiseen tutkimukseen ja toimintaan aikamme kutsuu tutkijaa?

PÄÄKIRJOITUKSESSA teeman päätoimittajat, professori Arto O. Salonen ja vapaa tutkija Erja Laakkonen pohtivat aktivistin ja tutkijan jännitteisiä rooleja. "Voiko tutkija edes jättää tarttumatta eriarvoisuuden kysymyksiin tai olla välittämättä ilmastokriisin tuottamista dystooppisista näkymistä, jotka varjostavat koko ihmiskuntaa?”

TIEDEARTIKKELEISSA

Riikka Suhonen, Hannele Cantell, Hanna Weselius ja Terhi Kouvo toteavat, että harrastajakuoro voi toimia yhteiskunnallisen vaikuttamisen kanavana ja oppimisen yhteisönä. Tapaustutkimus työväentaiteeseen kiinnittyvästä sekakuoro Koiton Laulusta osoittaa, että globaalit kysymykset, kuten ihmisoikeudet ja ympäristö, ovat kuorolaisille yhä tärkeämpiä. Ylisukupolvisen oppimisen ja yhteiskunnallisen vaikuttamisen yhteisönä kuoro perustuu turvalliseen, moniääniseen vuorovaikutukseen.

Johanna Kallio ja Jani Pulkki esittävät elämää vaalivan itsekasvatuksen luonnoksen J. A. Hollon ja Martha Nussbaumin teorioiden pohjalta. Kun elämisen ehdot muuttuvat ekokriisien edetessä, ihmisen on löydettävä keinoja muuttaa tuttuja ajattelu- ja toimintatapojaan. Itsekasvatus tarjoaa tähän mahdollisuuden. Sitä tarvitaan ilmastoaktivismiin ja elämää vaalivien, ekososiaalisesti nykyistä kestävämpien toimintatapojen omaksumiseen.

Antti Saari, Jan Varpanen ja Johanna Kallio tutkivat aktivismia ja itsekasvatusta. Ranskalaiselle filosofi Michel Foucault’lle itsekasvatus on toimintaa, jossa ihminen muokkaa ja harjoittaa itseään tavoittaakseen uudenlaisia tietämisen ja olemisen muotoja. Heidän tarkastelemassaan neljännen sektorin aktivistiryhmän toiminnassa itsekasvatus saa piirteitä niin liberaalista hallinnasta kuin henkisyyden eri muodoista

Raisa Foster tarkastelee tutkimusrunoutta  taistelevan vammaistutkimuksen menetelmänä. Tieteen ja taiteen tiedonmuodostuksen tapoja yhdistelevä tutkimusrunous on aktivismia, joka pyrkii muutokseen ennakkoluuloja ravistelemalla. Sen vahvuuksia ovat autenttisen kokemuksen kuuleminen ja välittäminen, toiseuden moninaisuuden esille tuominen ja moninaisten yleisöjen tavoittaminen.

NÄKÖKULMASSA tutkimukseen Jari Martikainen pohtii osallistuvaa taidelähtöistä tutkimusta aktiivisen kansalaisuuden rakentajana ja vahvistajana.

DIALOGISSA vuoden 2021 palkitut: Minna Santaoja, Sharon Laine ja Katja Köykkä.

KLASSIKON PALUU -esseessä Jussi Onnismaa pureutuu saksalaissosiologin Niklas Luhmannin tuotantoon.  

TUTKIJA LIIKKEESSÄ esittelee Tampereen yliopiston tenure track -professorin Antti Saaren, jonka älyllistä uteliaisuutta ja liikkuvuutta pitävät yllä vaihtelevat tutkimusaiheet

KIRJA-ARVIOISSA muun muassa huijarisyndrooma, opinnäytteen ohjaus ja filosofian naiset.

Sometunnisteet: #aikuiskasvatus, #aikuiskasvatus #AktivistiTutkija

Tervetuloa julkistamistilaisuuteen 29.3. virtuaalisessa Sivistyskulmassa. Lue kutsu tästä. 

Julkaistu: 2022-03-24

Koko numero

Pääkirjoitus

Klassikon paluu

Lausunnonantajat

Summaries