Psykologista turvallisuutta tukeva työkulttuuri

Esteet ja edellytykset opetus- ja sosiaalialalla

• Eija Raatikainen Metropolia ammattikorkeakoulu https://orcid.org/0000-0002-9422-3664
• Katri Otonkorpi-Lehtoranta Tampereen yliopisto https://orcid.org/0000-0002-9401-1645

DOI: https://doi.org/10.33336/aik.130393

Avainsanat: psykologinen turvallisuus, työkulttuuri [http://www.yso.fi/onto/yso/p11260], opetusala [http://www.yso.fi/onto/yso/p15623], sosiaaliala [http://www.yso.fi/onto/yso/p13916]

Abstrakti

Artikkelissa tarkastellaan psykologista turvallisuutta opetus- ja sosiaalialoilla. Tarkastelu kiinnittyy  keskusteluihin psykologisesti turvallisen työkulttuurin eduista ja merkityksestä työhyvinvoinnille ja menestymiselle. Kysymme, millaisia psykologisen turvallisuuden toteutumisen esteitä ja edellytyksiä työkulttuureissa ilmenee. Tutkimusaineisto kerättiin kirjoituspyynnöllä eläytymismenetelmää (method of empathy-based stories, MEBS) hyödyntäen. Kuvitteellisesta työelämäntilanteesta annettiin positiivinen ja negatiivinen kehyskertomus, jotka ilmensivät psykologista turvallisuutta ja turvattomuutta koskevia tekijöitä. Vastaajia pyydettiin jatkamaan kertomusta ja tuottamaan kuvaus tilanteen jatkumisesta mahdollisine ratkaisuineen. Tutkimukseen osallistui 36 vastaajaa neljästä organisaatiosta: kolme oli opetusalalta, yksi sosiaalialalta. Tulosten mukaan psykologisen turvallisuuden esteet ja edellytykset paikantuvat: 1) vuorovaikutus ja tunnekulttuuriin keskittyvään, 2) yhteisölliseen, 2) oppimisen mahdollistavaan sekä 4) rakenteisiin ja toimintamalleihin paneutuvaan työkulttuuriin. Työyhteisöjen ja tiimien psykologisen turvallisuuden edistäminen edellyttää yhtä aikaa selkeitä ja toimivia rakenteita sekä sujuvaa vuorovaikutusta. Eläytymismenetelmällä voi käynnistää työyhteisöjen jäsenten oman työn reflektoinnin työn psykologisen turvallisuuden edistämiseksi. Menetelmä sopii myös työyhteisöjen kehittämiseen laajemminkin.