Transformatiivinen oppiminen antroposeenin ajassa

Kirjoittajat

  • Jani Siirilä Ammatillinen opettajakorkeakoulu; tutkija, Helsingin yliopisto, kasvatustieteiden osasto
  • Arto O. Salonen Itä-Suomen yliopisto, yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunta
  • Erkka Laininen Opetus-, kasvatus- ja koulutusalojen säätiö – OKKA-säätiö sr
  • Tytti Pantsar Suomen kansanopistoyhdistys ry
  • Jukka Tikkanen Otavan Opisto

Avainsanat:

antroposeeni, transformatiivinen oppiminen, kompetenssit, sivistys, metanarratiivi, anthropocene, transformative learning, competences, education, metanarrative

Abstrakti

Elämme antroposeenin aikaa. Ihminen on suurin yhteisen tulevaisuutemme määrittäjä. Tarvitsemme kykyä luoda kestävämpiä tulevaisuusnäkymiä. Tämä edellyttää, että sivistyksellisiä kysymyksiä tarkastellaan avarasti ja syvällisesti. Lähestymme uudistumistarvetta transformatiivisen oppimisen viitekehyksestä Stephen Sterlingin (2010) oppimisen tasojen näkökulmasta. Oletamme, että antroposeenin ajan sivistys ilmenee kompetensseina, joiden avulla ihminen liittyy osaksi kestävän tulevaisuuden mahdollistavaa metanarratiivia. Tutkimustehtävänämme on (a) tunnistaa, millainen on ihmiskunnan metanarratiivi, jonka toteutuminen varmistaa hyvän jatkumisen ja (b) millaisia avainkompetensseja tarvitaan, jotta metanarratiivin toteutuminen voitaisiin varmistaa. Keräsimme tutkimusaineiston työpajassa tammikuussa 2018. Analysoimme sen aineistolähtöisellä sisällönanalyysilla. Tulostemme mukaan antroposeenin ajan haasteeseen vastaava metanarratiivi koostuu rauhasta, ihmisen ja häntä ympäröivän todellisuuden tasapainosta sekä kaikkien mahdollisuudesta kokea elämänsä arvokkaaksi ja merkitykselliseksi. Peilasimme aineistosta tunnistamaamme 11 avainkompetenssia Sterlingin (2010) oppimisen tasoihin. Havaitsimme niistä kolmen edustavan transformatiiviselle tasolle yltävää oppimista: (a) yksilön vastuun kompetenssi, (b) systeemisen ajattelun kompetenssi ja (c) muutoksen ohjaamisen kompetenssi. Transformatiivisen oppimisen tasolle yltävä koulutusjärjestelmä tuottaa kompetensseja, joilla kansalaiset voivat yksilöinä ja yhteisöinä vastata antroposeenin ajan haasteeseen. Tämä edellyttää sivistyspyrkimystä, joka on luonteeltaan tietoa, uskomuksia ja todellisuuskäsityksiä tarkentavaa, korjaavaa ja uudistavaa. We are living in the era of the Anthropocene. Human is the biggest determinator of our common future. We must create more sustainable views for the future together. This requires that cultural aspects are widely and deeply observed. Our approach is the theoretical framework of transformative learning from the viewpoint of Stephen Sterling’s (2010) levels of learning. Our hypothesis is that all-round education of Anthropocene era comes out with competences, and through that people connect themselves into sustainable future – the new metanarrative. Aim of the research is (a) to recognize the metanarrative of humankind, which ensures the continuation of good and (b) the key competences needed so that the metanarrative could happen. Research data was gathered in a workshop in January 2018. Data-based content analysis was made. The core of the metanarrative builds on peace, the balance between man and surrounding reality, and chance to feel life valuable and meaningful. 11 key competences identified from the data were reflected on Sterling’s (2010) levels of learning. Three competences represented transformative learning: (a) the competence of individual responsibility, (b) the competence of systemic thinking, and (c) the competence of change agent. The task for education system aspiring transformative learning is to produce competences that enable people as individuals and communities to respond to the challenges of the Anthropocene era. That calls for an effort for all-round education that defines, clears and rebuilds our knowledge, beliefs and view of reality.
Osasto
Tiedeartikkelit

Julkaistu

2019-01-15

Viittaaminen

Siirilä, J., Salonen, A. O., Laininen, E., Pantsar, T., & Tikkanen, J. (2019). Transformatiivinen oppiminen antroposeenin ajassa. Ammattikasvatuksen Aikakauskirja, 20(5), 39–56. Noudettu osoitteesta https://journal.fi/akakk/article/view/84520