Käsikirjoitukset

Kirjoittajan ohjeet

Ohjeet kirjoittajille

Auraica ilmestyy kerran vuodessa marras-joulukuussa. Artikkelikäsikirjoitukset tulee lähettää Auraican toimitukseen viimeistään 31. toukokuuta, minkä jälkeen ne käyvät läpi vertaisarvioinnin. Muut kuin vertaisarvioitavat käsikirjoitukset käyvät toimituksessa läpi tieteellisen tarkistuksen. Muiden kirjoitusten (kirja-arvostelut ja katsaukset ym.) viimeinen jättöpäivä on 31. elokuuta.

Vuoden 2027 numeroista lähtien julkaisun ilmestymisen aikataulut muuttuvat seuraavasti:

Kesällä julkaistava 1. numero:
Artikkelikäsikirjoitukset tulee lähettää Auraican toimitukseen viimeistään 31. lokakuuta, minkä jälkeen ne käyvät läpi vertaisarvioinnin. Muut kuin vertaisarvioitavat käsikirjoitukset käyvät toimituksessa läpi tieteellisen tarkistuksen. Muiden kirjoitusten (kirja-arvostelut ja katsaukset ym.) viimeinen jättöpäivä on 28. helmikuuta.

Ennen joulua julkaistava 2. numero:
Artikkelikäsikirjoitukset tulee lähettää Auraican toimitukseen viimeistään 30. huhtikuuta, minkä jälkeen ne käyvät läpi vertaisarvioinnin. Muut kuin vertaisarvioitavat käsikirjoitukset käyvät toimituksessa läpi tieteellisen tarkistuksen. Muiden kirjoitusten (kirja-arvostelut ja katsaukset ym.) viimeinen jättöpäivä on 15. syyskuuta.

Käsikirjoitukset lähetetään toimitukseen Journal-portaalin kautta, mieluiten docx-tiedostoina. Kirjaudu Journal-portaalin sivun ylälaidasta ja klikkaa sen jälkeen Lähetä käsikirjoitus -linkkiä. Seuraa portaalin ohjeita ja täytä vaaditut kohdat.

Julkaisupäätöksen tekee toimituskunta.

 

Kirjoitusohjeita

Tekstien rivinvälinä on 1 ja kirjaisimena Times New Roman 12 p., alaviitteissä 10 p. Kappaleet erotetaan ylimääräisellä rivinvaihdolla. Lainaukset asetetaan lainausmerkkien sisään. Maksimissaan kahden virkkeen lainaukset jätetään leipätekstin sisään, pidemmät sisennetään omaksi kokonaisuudekseen. Vieraskieliset termit sekä kirjojen nimet kirjoitetaan kursiivilla.

Kuvat ja kaaviot lähetetään erillisinä tiedostoina. Kuvien resoluution tulisi olla vähintään 300 dpi. Kirjoittajan tulee huolehtia valmiin artikkelin yhteydessä julkaistavien kuvien, taulukoiden ja kuvioiden julkaisuluvista ja ilmoittaa niiden lähteet.

Lisäksi kirjoittajan tulee laatia erillinen tiivistelmä (20–200 sanaa), joka tiivistetysti kuvaa artikkelin keskeisen sisällön keskeisine käsitteineen.

Toimitus pyytää toimittamaan myös kirjoittajan esittelyn, jossa kirjoittaja kertoo oppiarvonsa, affiliaationsa, sähköpostiosoitteensa ja mahdollisen orcid-tunnuksensa.

 

Viitteet

Kirjallisuusviitteet sijoitetaan pääsääntöisesti alaviitteisiin. Ensimmäisessä viitteessä annetaan täydet bibliografiset tiedot ja jälkimmäisissä käytetään sukunimeä ja lyhyttitteliä. Eri teokset samassa alaviitteessä erotetaan toisistaan puolipisteellä. Kaikista Open Access -julkaisuista annetaan ensimmäisessä, bibliografiset tiedot sisältävässä viitteessä julkaisun pysyvä tunniste DOI (Digital Object Identifier) tai URN (Uniform Resource Name), muista verkossa olevista julkaisusta annetaan verkko-osoite sekä viittausajankohta. Jos teksti ei sisällä viitteitä, sen loppuun liitetään erillinen lähde- ja kirjallisuusluettelo.

 

Monografia

Monografioista annetaan seuraavat tiedot seuraavanlaisessa muodossa: Etunimi Sukunimi, teoksen nimi kursiivilla, kustantaja, kustantajan kotipaikka, julkaisuvuosi, viitatut sivut. 

Meghan K. Roberts, Sentimental Savants. Philosophical Families in Enlightenment France, The University of Chicago Press, Chicago, 2016.

Seuraavan kerran samaan teokseen viitattaessa annetaan lyhennetty muoto: Roberts, Sentimental Savants, 24–31.

 

Vanhat painetut teokset

Sellaisten vanhojen teosten kohdalla, joille ei voida merkitä kustantajaa, voidaan sen sijasta merkitä painopaikka ja vuosiluku. Painopaikka ilmoitetaan aina samalla kielellä kuin teoksessa.

Harkinnan mukaan erityisen pitkien teosnimikkeiden kohdalla voidaan käyttää teoksesta tunnettua lyhyempää versiota. Teoksen tulee kuitenkin olla varmuudella tunnistettava myös lyhennetyn nimen perusteella.

Anders Chydenius, Hvad kan vara orsaken, at sådan myckenhet svenskt folk flytter utur landet?, Stockholm, 1765.

Chydenius, Hvad kan vara orsaken, 4–5.

Henrik Gabriel Porthan & Petrus Wallenius, De libertate philosophandi, Aboae, 1795, 1–2.

Porthan & Wallenius, De libertate philosophandi, 1–2.

Tarvittaessa kirjoittaja voi lisätä lähdetietoihin tiedon digitoidun aineiston sijainnista sekä linkin kyseiseen sijaintiin.

 

Väitöskirjat ja muut opinnäytteet

Yliopiston tai muun tahon julkaisemat väitöskirjat merkitään samaan tapaan kuin monografiat. Jos väitöskirjalla ei ole erillistä kustantajaa, merkitään kustantajan tilalle yliopisto.

Peter Hallberg, Ages of Liberty. Social Upheaval, History Writing, and the New Public Sphere in Sweden, 1740–1792, Stockholm University, Stockholm, 2003.

Hallberg, Ages of Liberty, 4–6.

Päivi Maria Pihlaja, Tiedettä pohjantähden alla. Pohjoisen tutkimus ja Ruotsin tiedeseurojen suhteet Ranskaan 1700-luvulla, Societas Scientiarum Fennica, Helsinki, 2009, 9–13, 38–39.

Pihlaja, Tiedettä pohjantähden alla, 11–15.

Opinnäytteet merkitään kuten monografiat, lisäksi opinnäytteen taso merkitään:

Visa Helenius, Riittävän perusteen periaate Leibnizilla, Wolffilla, Baumgartenilla ja esikriittisen kauden Kantilla olemassaoloa selitettäessä, lisensiaatintyö, Turun yliopisto, 2019, http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019101833595.

Helenius, Riittävän perusteen periaate, 14–18.

 

Käännökset

Käännetyistä teoksista mainitaan myös kääntäjä.

Pehr Adrian Gadd, Satakunnan kihlakuntain pohjoisosan taloudellisen kuvaamisen yritys, joka käsittää huomautuksia maantieteen, muinaismuistojen, fysiikan, luonnonhistorian ja talouden ym. aloilta tarpeellisine piirroksineen, suom. Kaapo Murros, Tampereen historiallinen seura, Tampere, 1946, 106–107.

Gadd, Satakunnan kihlakuntain pohjoisosan taloudellisen kuvaamisen yritys, 106–107.

 

Kokoomateos

Kokoomateos merkitään kuten monografia, mutta toimittajien kohdalla mainitaan lyhenne ”toim.”, ”red.”, ”ed.”, ”dir.” tai ”Hg.”, riippuen teoksen kielestä.

Esko M. Laine & Minna Ahokas (toim.), Hyödyllisen tiedon piirit. Tutkimuksia papistosta, rahvaasta ja tiedon rakentumisesta 1700-luvulla, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki, 2018.

Laine & Ahokas, Hyödyllisen tiedon piirit.

Kootut teokset kokoomateoksena merkitään kuten kokoomateokset siten, että koottujen teosten alkuperäinen tekijä ja kokoomateoksen toimittaja käyvät ilmi. Kokoomateokseen sisällytettyyn yksittäiseen teokseen voidaan viitata kuten artikkeliin kokoomateoksessa (ks. myös kohta ”Artikkeli kokoomateoksessa”).

Maren Jonasson & Pertti Hyttinen (toim.), Anders Chydenius, Kootut teokset. Osa 1, 1751–1765, Anders Chydenius -säätiö, Jyväskylän yliopisto/ Kokkolan yliopistokeskus Chydenius, Chydenius-Instituutin Kannatusyhdistys ry., Edita, Helsinki, 2012.

Jonasson & Hyttinen, Anders Chydenius.

 

Artikkeli kokoomateoksessa

Artikkeli kokoomateoksessa merkitään seuraavan mallin mukaan: Tekijän etunimi Tekijän sukunimi, ”Artikkelin nimeke lainausmerkeissä”, Teoksen nimi kursiivilla, toim. Toimittajan etunimi Toimittajan sukunimi, Julkaisija, Julkaisijan kotipaikka, julkaisuvuosi, lainatut sivut.

Kristin Eichhorn, ”On the Popularity of Songbirds in Eighteenth-Century German Fables”, Human-Animal Interactions in the Eighteenth Century. From Pests and Predators to Pets, Poems and Philosophy, ed. Stefanie Stockhorst, Jürgen Overhoff & Penelope J. Corfield, Internationale Forschungen zur Allgemeinen und Vergleichenden Literaturwissenschaft Online 207, Brill, Leiden & Boston, 2022, 81–97.

Eichhorn, ”On the Popularity of Songbirds”, 83–84.

Bo Lindberg, ”Den förmoderna offentligheten. En begreppshistorisk exposé”, Förmoderna offentligheter. Arenor och uttryck för politisk debatt 1550–1830, red. Leif Runefelt & Oskar Sjöström, Nordic Academic Press, Lund, 2014, 34–36.

Lindberg, ”Den förmoderna offentligheten”, 34–36.

 

Artikkeli aikakausjulkaisussa

Aikakausjulkaisussa ilmestyneen artikkelin otsikko merkitään lainausmerkeillä, lehden bibliografiset tiedot seuraavan esimerkin mukaisesti:

Stefan Norrgård, ”En märklig mans liv och arbete. Johan Leche (1704–1764) och meteorologins historia i Åbo, Finland och Sverige under 1700-talet”, AURAICA. Scripta a Societate Porthan Edita 15:2 (2025), 57−86, https://doi.org/10.33520/aur.157036.

Norrgård, ”En märklig mans liv”, 57−59.

Tieteellisten seurojen julkaisusarjoissa ilmestyneet artikkelit merkitään kuten tieteellisissä aikakauslehdissä ilmestyneet artikkelit:

Daines Barrington, “Experiments and observations on the singing of birds”, Phil. Trans. R. Soc. Lond. 63 (1773), 249–291, https://doi.org/10.1098/rstl.1773.0031.

Barrington, ”Experiments and observations”, 249.

 

Sanomalehtiaineistot

Mikäli artikkelin tekijä ja artikkelin nimeke ovat tiedossa, merkitään ne kuten aikakauslehtiartikkelien kohdalla. Sanomalehtijulkaisusta annetaan nimen lisäksi

päivämäärä ja mahdollinen lehden numero, jonka perään lisätään artikkelin sivunumerot, jos saatavilla. Tarvittaessa voidaan merkitä vain sanomalehden numeron tiedot, mikäli aineistolle ei ole annettu tekijää tai otsikkoa.

Johan Kraftman, ”Underrättelse om Stenmurars upsättande på Landsbygden”, Tidningar utgifne af et Sällskap i Åbo 15.5.1771, no 9, s. 67–68.

Kraftman, ”Underrättelse om Stenmurars upsättande”, 67–68.

 

Verkkoaineistot

Verkkoaineistoista on mainittava verkkoaineiston pysyvä tunniste (esim. DOI, URN) tai jos kohteella ei ole pysyvää tunnistetta, verkko-osoite (URL). Verkko-osoitetta käytettäessä ilmoitetaan myös viittausajankohta.

Huom. Mikäli kirjoittaja on työssään käyttänyt verkossa julkaistua teosta, on kirjoittajan annettava verkkojulkaisun tiedot, vaikka teos olisi julkaistu myös painettuna.

Kari Tarkiainen, ”Porthan, Henrik Gabriel (1739–1804)”, Kansallisbiografia-verkkojulkaisu, Studia Biographica 4, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1997, http://urn.fi/urn:nbn:fi:sks-kbg-002599.

Tarkiainen, ”Porthan, Henrik Gabriel”.

Yrjö Kotivuori, ”Henrik Gabriel Porthan (no. 7834)”, Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852 -verkkojulkaisu, 2005, https://ylioppilasmatrikkeli.fi/henkilo.php?id=7834 (viitattu 1.3.2026).

Kotivuori, ”Henrik Gabriel Porthan (no. 7834)”.

Matt Hettche, ”Christian Wolff”, The Stanford Encyclopedia of Philosophy, ed. Edward N. Zalta, Winter 2016 Edition, 2014, https://plato.stanford.edu/archives/win2016/entries/wolff-christian/ (viitattu 1.3.2026).

Hettche, ”Christian Wolff”.

Tietokantojen bibliografisiin tietoihin merkitään toimittaja, jos tiedossa, tietokannan nimi, julkaisija, pysyvä tunniste (esim. DOI, URN) tai viittausajankohta ja verkko-osoite, lisäksi mahdolliset muut tiedot, joita tietokannan julkaisija toivoo viitteissä käytettävän.

Maren Jonasson, Sebastian Köhler & Märtha Norrback (utg.), Historiska recept, SLS Varia 14, Svenska litteratursällskapet i Finland, 2022, https://urn.fi/URN:NBN:fi:sls-9765-1666945600.

 

Sanakirjat ja ensyklopediat

Sanakirjojen yhteydessä voidaan viitata tiettyyn hakusanaan seuraavaan tapaan:

Suomen etymologinen sanakirja, hakusana ”akatemia”, Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 72, Kotimaisten kielten keskus, Helsinki, 2026, päivitetty 19.2.2026, http://urn.fi/URN:NBN:fi:kotus-202259, saatavissa https://kaino.kotus.fi/suomenetymologinensanakirja (viitattu 1.3.2026).

Förvaltningshistorisk ordbok, sökord ”borgerligt samhälle”, Svenska litteratursällskapet i Finland, 2016, http://fho.sls.fi (viitattu 22.5.2023).

 

Arkistolähteet

Arkistolähteisiin viitataan antamalla alaviitteessä arkiston ja asiakirjan tiedot suuremmasta kokonaisuudesta pienempään: arkiston säilytyspaikka, arkisto, sarjan, arkistoyksikön tai kokoelman nimet, asiakirja, päivämäärä, folio- tai sivunumerot.

Kansallisarkisto (Turku), Turun arkkihiippakunnan tuomiokapitulin arkisto, kirjekirja BI: 16 (1748), Turun tuomiokapituli Johan Kraftmanille, 27.7.1748. 

Kansallisarkisto (Helsinki), Läänintilit, Turun ja Porin läänin tilit 1658, Tositekirja 7271, f. 8, f. 57.

 

Lähde-editiot

Lähde-editioissa julkaistuista lähteistä annetaan lähdettä koskevat tiedot kuten arkistolähteistä, lisäksi bibliografisiin tietoihin liitetään tiedot toimittajasta ja julkaisijasta seuraavaan tapaan:

Tor Carpelan (toim.), Turun akatemian konsistorin pöytäkirjat. Consistorii Academici Aboensis protokoll XI, 1720–1726 (TAKP XI), Helsingin yliopisto, Helsinki, 1945, 8.8.1722, 40–41.

TAKP XI, 8.8.1722, 40–41.