Johannes Ulvichiuksen runot (v. 1647) Gregorius Halleniuksen Mynämäen historiassa (v. 1738)

Kirjoittajat

  • Toivo Viljamaa Turun yliopisto

Avainsanat:

Ulvichius, uuslatina, Mietoinen, ylistysruno, Henrik Fleming

Abstrakti

Henrik Fleming rakennutti Mietoisten kappelikirkon 1640-luvulla. Runoilija-pappi Johannes Ulvichius kirjoitti kirkon kunniaksi ylistysrunon Carmen panegyricum ja alttarirunon. Paperitauluille kirjoitetut latinankieliset runot olivat nähtävissä vielä 1730-luvulla, jolloin Gregorius Hallenius kopioi ne Mynämäen historiaansa. Taulut ovat sen jälkeen hävinneet. Runojen olemassa­olo on huonosti dokumentoitu kirjastoissa ja tutkimus­kirjalli­suu­dessa. Ylistysrunosta on olemassa muutamia – puutteellisia ja virheellisiä – mainin­toja. Alttari­runoa ei mainitse kukaan. Bibliografioissa kyllä mainitaan Ulvichiuksen Flemin­gin kunniaksi kirjoittama ruotsin­kielinen runo Ähreskrift (Åbo 1647). Mietoisten kirkonarkiston kaluste­luetteloissa on vielä 1800-luvun alkupuolella mainintoja paperitaulusta, jolla olisi ollut latinan­kielinen ylistysruno, ja Kansallis­arkistosta löytyy Ulvichiuksen latinankielisten runojen proosamuotoinen ruotsinnos. Näitä löytöjä tutkijat eivät ole osanneet yhdistää Halleniuksella säilyneisiin runoihin.

 

Johannes Ulvichius (n.1600–1652), joka vaikutti Ruotsissa, Inkerin­maalla ja Suomessa, tunnetaan myös huonosti.  Parhaiten tunnetaan hänen nuoruu­den­­työnsä Gävlen ylistys (Uppsala 1617). Elämänsä päätyön hän suoritti Inkerinmaalla ruotsalaisen seurakunnan pappina ja erosi tästä virasta v. 1642. Eron jälkeinen aika, jolloin hän kirjoitti mainitut Flemingin ylistysrunot, on jäänyt kuitenkin niin hämäräksi, että biografioissa hänen kuolin­vuodekseen ilmoitetaan 1642.

 

Ulvichiuksen Carmen panegyricum on itsenäinen runo eikä ruotsinkielisen ”lyhennetty parafraasi”, vaikka molemmilla onkin sama aihe ja samanlaista sisältöä. Ruotsinkielinen runo luettelee yksityis­kohtaisesti Henrik Flemingin kirkko­­lahjoitukset ja kiittelee Flemingin suopeutta pappeja ja Ulvichiusta kohtaan, latinan­kielinen ylistysruno keskittyy esittämään ylistyksen Flemingin yhden työn, Mietoisten kappelikirkon raken­tamisen, välityksellä. Artikkelissa tutkitaan erityisesti runojen otsikkotekstejä, joissa ylistyksen kohteen lisäksi mainitaan myös Mietoisten kirkon rakentamis­vuosi, Halleniuksen tekstissä 1643, ”Ähreskrift”-taulussa 1645. Tekstien vertai­lun ja säilyneen arkisto­aineiston avulla osoitetaan, että Ulvichius kirjoitti Flemingin ylistysrunot vuosien 1645–1647 välillä ja merkitsi niihin kirkon rakentamisvuodeksi 1645. Hallenius taas luki tekstin väärin, koska hän tiesi, että kirkko rakennettiin 1643.

 

Runot olivat tilaustyö, jonka Ulvichius teki kiittääk­seen hyvin tuntemaansa Inkerinmaan maaherraa, kirkkojen rakentajaa ja papiston auttajaa Henrik Flemingiä. Asiakirjojen ja otsikkotekstien analyysi osoittaa myös, että runot painettiin v. 1647 Petrus Waldin kirjapainossa yhdelle arkille, latinankieliset vasemmalle puolelle ja ruotsin­kielinen oikealle puolelle.  Emme tiedä, missä painate oli tarkoitus julkaista. Halleniuksen mukaan osa painatteesta päätyi kappelin seinälle.

 

 

Osasto
Vertaisarviodut artikkelit - Referentgranskade artiklar

Julkaistu

2009-11-06

Viittaaminen

Viljamaa, T. (2009). Johannes Ulvichiuksen runot (v. 1647) Gregorius Halleniuksen Mynämäen historiassa (v. 1738). AURAICA. Scripta a Societate Porthan edita, (2), 31–42. Noudettu osoitteesta https://journal.fi/aur/article/view/2539