Henrik Gabriel Porthan Agricola-tutkimuksen uranuurtajana
Avainsanat:
Porthan, Mikael AgricolaAbstrakti
Mikael Agricola kohotettiin kansallisten merkkimiesten joukkoon 1800-luvulla, mutta akateemisissa piireissä hänen ansionsa tunnettiin jo aiemmin. Yleensä huomiota kiinnitettiin hänen asemaansa Suomen reformaattorina, Turun koulumestarina ja piispana. Henrik Gabriel Porthan oli ensimmäinen, joka muodosti kokonaiskuvan Agricolan kirjallisesta tuotannosta, perehtyi hänen suomenkielisiin teoksiinsa lukemalla niitä historiallisena todistusaineistona, tutkimalla niiden lähdepohjaa ja hyödyntämällä niissä esitettyjä tietoja omissa tutkimuksissaan. Hän tarkasteli myös muussa kirjallisuudessa esitettyjä Agricolaa koskevia väitteitä ja kyseenalaisti ne, joille ei löytynyt tukea historiallisista dokumenteista.
Vuonna 1778 Porthan kirjoitti sanomalehteen Tidningar Utgifne Af et Sällskap i Åbo artikkelisarjan Kort Historia om Finnska Bibel-Öfversättningen, jossa hän käsitteli Raamatun suomentamisen historiaa. Tässä yhteydessä hän esitteli niitä Agricolan teoksia, jotka sisälsivät yhtenäisiä käännöksiä Raamatun osista. Åbo Tidningarin vuosikertaan 1796 hän kirjoitti artikkelisarjan Anmärkningar om de i äldre tider til Finska Församlingens tjenst genom Trycket utgifne Skrifter, jossa hän käsitteli Suomen kirkon tarpeisiin julkaistua vanhinta kirjallisuutta.
Porthan hyödynsi Agricolan teoksia väitöskirjoissaan, etenkin Paulus Juustenin piispainkronikan kommenteissa. Juusten mainitsi Agricolan teoksista vain osan, joten Porthan saattoi täydentää hänen luetteloaan omien kirjahistoriallisten tutkimustensa perusteella. Porthan käytti Agricolaa lähteenä myös muissa väitöskirjoissa, joiden aihepiirit liikkuivat kansankulttuurin, kielen, uskonnon tai Suomen historian aloilla.
