Metsän poeettinen kuvaus – luonnos
Abstrakti
Esseessä luonnostelen IC-98:n ja kumppaneiden IÄI-ympäristötaideteoksen (2020) sekä Jouni Tossavaisen, Olli-Pekka Tennilän ja Pauliina Haasjoen runojen parissa metsän poeettisen kuvauksen mahdollisuutta. Poeettisella kuvauksella tarkoitan runouden keinojen käyttämistä rinnan havaintojen ja luonnontieteellisen tiedon kanssa jonkin olion, paikan tai ilmiön ja sen merkitysten kuvaamiseksi luonnontieteelliselle kuvaamiselle verrattavana ilmaisutapana. Esseeni lähtökohtana on tutkimuksiini perustuva havainto siitä, että esteettisen, poeettisen ja tieteellisen välillä tapahtuu nyt kiinnostavaa risteämistä. Ennustan, että nämä risteämät muokkaavat parhaillaan metsäsuhteitamme ja tapojamme kokea ja käyttää metsiä. Esseessä esitän myös kysymyksen, miten uuden metsätaiteen ja -kirjallisuuden tutkiminen voisi osaltaan täydentää metsien ja biodiversiteetin kulttuurisista ulottuvuuksista käytävää, luonnonvarapolitiikkaan ja luonnonsuojeluun liittyvää tieteellistä keskustelua.
