Kirjallisuus ja lukeminen ilmastokriisin aikakaudella
DOI:
https://doi.org/10.30665/av.129205Avainsanat:
ekokritiikki, empiirinen ekokritiikki, lukemisen tutkimus, ilmastokriisiAbstrakti
Lukemisen merkitystä perustellaan usein sillä, että se edistää tunnetaitoja ja kykyä omaksua uusia asioita. Näihin oletettuihin vaikutuksiin perustuu osin myös viime aikoina suosioon noussut ilmastofiktio, joka pyrkii herättämään empatiaa ei-inhimillistä luontoa kohtaan ja tekemään ymmärrettäväksi laajamittaisia ympäristömuutoksia. Tulevaisuuteen sijoittuvien ilmastofiktioiden ajatellaan auttavan eläytymään siihen, mitä ympäristön tuhoutuminen voi tarkoittaa ihmisyksilöiden ja kokonaisten yhteiskuntien kannalta. Ekokriittinen kirjallisuudentutkimus on tutkinut kaunokirjallisuutta ihmisen ja luonnon välisen suhteen sekä ympäristönsuojelun näkökulmista. Vielä ei kuitenkaan ole juurikaan tutkittua tietoa siitä, miten kaunokirjallisuus vaikuttaa lukijoiden ajatuksiin ja tunteisiin ei-inhimillisestä luonnosta. Koneen Säätiön rahoittama ja Toni Lahtisen johtama Kirjallisuus ja lukeminen ilmastokriisin aikakaudella -hanke (Helsingin yliopisto, 2021–2024) tarttuu tähän kysymykseen ja selvittää, miten nuoret lukevat ilmastonmuutosta käsitteleviä fiktioita ja miten kirjallisuutta sekä luovaa kirjoittamista voidaan käyttää osana ympäristökasvatusta.
Lähdeviitteet
Björklund, Heidi, Kaisa Hiltunen, Jenna Purhonen, Minna Rainio, Nina Sääskilahti & Antti Vallius 2022. Monitieteisyys, tiede ja taide. Teoksessa Luontosuhteiden luonto. Taiteentutkimuksen ja ekologian näkökulmia. Nykykulttuurin tutkimuskeskuksen julkaisuja 133. Toim. Heidi Björklund, Kaisa Hiltunen, Jenna Purhonen, Minna Rainio, Nina Sääskilahti & Antti Vallius. Jyväskylä: Nykykulttuuri, 333–360.
Bladow, Kyle & Jennifer Ladino (toim.) 2018. Affective Ecocriticism: Emotion, Embodiment, Environment. Lincoln: University of Nebraska Press. DOI: 10.2307/j.ctv75d0g8.
Cantell, Hannele, Essi Aarnio-Linnanvuori & Sirpa Tani 2020. Ympäristökasvatus. Kestävän tulevaisuuden käsikirja. Helsinki: PS-Kustannus.
Cunsolo Willox, Ashlee & Karen Landman 2017. Mourning Nature: Hope at the Heart of Ecological Loss & Grief. Montreal & Kingston: McGill-Queen's University Press. DOI: 10.2307/j.ctt1w6t9hg.
Galleymore Isabel 2020. Teaching Environmental Writing: Ecocritical Pedagogy and Poetics. London: Bloomsbury Academic. DOI: 10.5040/9781350068445.
Gabriel, Hayden & Greg Garrard 2012. Reading and Writing Climate Change. Teoksessa Teaching Ecocriticism and Green Cultural Studies. Toim. Greg Garrard. Houndmills & New York: Palgrave Macmillan, 117–129. DOI: 10.1057/9780230358393_10.
Goodbody, Axel & Adele Johns-Butra 2018. Introduction. Teoksessa Cli-fi. A Companion. Toim. Axel Goodbody & Adeline Johns-Butra. Oxford: Peter Lang, 1–17. DOI: 10.3726/b12457.
Helle, Anna 2015. “Pitikö runouskin vetää ihan läskiksi?” Tytti Heikkisen “Ryhävalaan tasoa”-runon affektiivinen vastaanotto. Kirjallisuudentutkimuksen aikakauslehti Avain 4/2015, 67–83. DOI: 10.30665/av.75007.
Helle, Anna & Anna Hollsten 2016. Tunnetko kirjallisuutta? Johdatusta suomalaisen kirjallisuuden tutkimukseen tunteiden ja tuntemusten näkökulmasta. Teoksessa Tunteita ja tuntemuksia suomalaisessa kirjallisuudessa. Toim. Anna Helle & Anna Hollsten. Helsinki: SKS, 6–21.
Hiltunen, Kaisa & Minna Rainio 2023. Toivon ja tuhon näkymiä. Luontosuhde ja ympäristötietoisuus kolmen elokuvan vastaanotossa. Teoksessa Luontosuhteiden luonto. Taiteentutkimuksen ja ekologian näkökulmia. Toim. Heidi Björklund, Kaisa Hiltunen, Jenna Purhonen, Minna Rainio, Nina Sääskilahti & Antti Vallius. Jyväskylä: Nykykulttuuri, 93–136.
Häkkinen, Antti & Mikko Salasuo 2017. Aika näyttää: nuoret, hyvän elämän määrittelyt ja sukupolvien katkeilevat ketjut. Teoksessa Katse tulevaisuudessa: nuorisobarometri 2016. Toim. Sami Myllyniemi. Opetus- ja kulttuuriministeriö, Valtion nuorisoneuvosto & Nuorisotutkimusverkosto.
Keen, Suzanne 2007. Empathy and the Novel. Oxford University Press. DOI: 10.1093/acprof:oso/9780195175769.001.0001.
Koistinen, Aino-Kaisa, Henna Laininen, Risto Niemi-Pynttäri & Nina Sääskilahti 2022. Ehdotuksia luovan kirjoittamisen ympäristöpedagogiikaksi. Teoksessa Joutsen / Svanen. Kotimaisen kirjallisuudentutkimuksen vuosikirja 2022: Empiirinen ekokritiikki. Toim. Toni Lahtinen & Olli Löytty, 83–97. DOI: 10.33346/joutsensvanen.114936.
Kosonen, Päivi & Juhani Ihanus (toim.) 2022. Hoitava lukeminen. Teoreettisia ja käytännöllisiä näkökulmia lukemistyöhön. Tampere: Vastapaino.
Lahtinen, Toni 2013. Ilmastonmuutos lintukodossa. Teoksessa Suomen nykykirjallisuus 2. Kirjallinen elämä ja yhteiskunta. Toim. Mika Hallila, Yrjö Hosiaisluoma, Sanna Karkulehto, Leena Kirstinä & Jussi Ojajärvi. Helsinki: SKS, 95–106.
Lahtinen, Toni 2017. Tarina suuresta vedenpaisumuksesta. Risto Isomäen Sarasvatin hiekkaa ilmastofiktiona. Teoksessa Pakkovaltiosta ekodystopiaan. Kotimainen nykydystopia. Toim. Saija Isomaa & Toni Lahtinen. Joutsen / Svanen erikoisjulkaisuja 2. Helsinki: Suomalainen klassikkokirjasto, Helsingin yliopiston Suomen kielen, suomalaisugrilaisten ja pohjoismaisten kielten ja kirjallisuuksien laitos, 73–87, http://urn.fi/ URN:NBN:fi-fe201705156413.
Lahtinen, Toni 2019a. Vedenpaisumuksen pyyhkimät kartat. Ilmastonmuutos 2000-luvun suomalaisessa nuortenkirjallisuudessa. Teoksessa Muistikirja ja matkalaukku. Muotoja ja merkityksiä 2000-luvun suomalaisessa kirjallisuudessa. Toim. Elina Arminen & Markku Lehtimäki. Helsinki: SKS, 326–347.
Lahtinen, Toni 2019b. Ilmastonmuutos kirjallisuudentutkimuksessa ja -opetuksessa. Teoksessa Kiinni fiktioon. Äidinkielen opettajain liiton vuosikirja. Toim. Mervi Murto. Helsinki: Äidinkielen opettajain liitto, 75–82.
Lahtinen, Toni, Satu Grünthal & Veli-Matti Värri 2022. Kirjallisuus ja lukeminen ympäristökasvatuksessa. Teoksessa Joutsen / Svanen. Kotimaisen kirjallisuudentutkimuksen vuosikirja 2022: Empiirinen ekokritiikki. Toim. Toni Lahtinen & Olli Löytty, 51–66. DOI:
Lahtinen, Toni & Olli Löytty 2022. Kirjallisuus ilmastonmuutoksen aikakautena. Näkökulmia empiiriseen ekokritiikkiin. Teoksessa Joutsen / Svanen. Kotimaisen kirjallisuudentutkimuksen vuosikirja 2022: Empiirinen ekokritiikki. Toim. Toni Lahtinen & Olli Löytty, 12–30. DOI: 10.33346/joutsensvanen.120467.
Launis, Kati & Aino Mäkikalli 2020. Mitä tehdä, kun Shakespeare ei vloggaa eikä Waltari twiittaa? Kirjasto, koulu ja nuorten uudistuvat lukemiskulttuurit. Teoksessa Kirjallinen elämä markkinaperustaisessa mediayhteiskunnassa. Toim. Elina Arminen, Anna Logrén & Erkki Sevänen. Tampere: Vastapaino, 333–360.
Leino, Kaisa, Arto K. Ahonen, Ninja Hienonen, Jenna Hiltunen, Meri Lintuvuori, Suvi Lähteinen, Joni Lämsä, Kari Nissinen, Virva Nissinen, Eija Puhakka, Jonna Pulkkinen, Juhani Rautopuro, Marjo Sirén, Mari-Pauliina Vainikainen & Jouni Vettenranta 2019. Pisa 2018: ensituloksia. Suomi parhaiden joukossa. Opetus- ja kulttuuriministeri. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2019:40.
Lummaa, Karoliina, Mia Rönkä & Timo Vuorisalo 2012. Monitieteisyyden ongelmat ja mahdollisuudet ympäristötutkimuksessa. Teoksessa Monitieteinen ympäristötutkimus. Toim. Karoliina Lummaa, Mia Rönkä & Timo Vuorisalo. Helsinki: Gaudeamus, 15–22.
Lummaa, Karoliina, Ville Lähde, Tero Toivanen, Jussi T. Eronen, Paavo Järvensivu & Tere Vadén 2020. Environmental humanities – mitä se on ja kuka sitä tekee? Alue ja ympäristö 49 (2), 83–91. DOI: 10.30663/ay.97341.
Meretoja, Hanna 2018. Vesi, tarinankerronta ja todellisuuden hahmottaminen Jeanette Wintersonin Majakanvartijassa ja Emmi Itärannan Teemestarin kirjassa. Teoksessa Veteen kirjoitettu. Veden merkitykset kirjallisuudessa. Toim. Markku Lehtimäki, Hanna Meretoja & Arja Rosenholm. Helsinki: SKS, 186–210.
Opetushallitus 2014. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet. https://www.oph.fi/sites/default/files/documents/perusopetuksen_opetussuunnitelman_perusteet_2014.pdf.
Opetushallitus 2019. Lukion opetussuunnitelman perusteet. https://www.oph.fi/sites/default/files/documents/lukion_opetussuunnitelman_perusteet_2019.pdf.
Pihkala, Panu 2017. Päin helvettiä? Ympäristöahdistus ja toivo. Helsinki: Kirjapaja.
Pihkala, Panu 2022. Toward a Taxonomy of Climate Emotions. Frontiers in Climate 3, 1–22. DOI: 10.3389/fclim.2021.738154.
Pihkala, Panu & Anna Helle 2022. Kirjallisuuden ympäristötunteet ja empiirinen ekokritiikki. Teoksessa Joutsen / Svanen. Kotimaisen kirjallisuudentutkimuksen vuosikirja 2022: Empiirinen ekokritiikki. Toim. Toni Lahtinen & Olli Löytty, 31–50. DOI: 10.33346/joutsensvanen.114413.
Pihkala, Panu, Julia Sangervo & Kirsti M. Jylhä 2022. Nuorten ilmastoahdistus ja ympäristötunteet. Teoksessa Kestävää tekoa: Nuorisobarometri 2021. Toim. Tomi Kiilakoski. Valtion nuorisoneuvoston julkaisuja 69. Helsinki: Valtion nuorisoneuvosto & Nuorisotutkimusseura & Opetus- ja kulttuuriministeriö, 95–116.
Rossi, Riikka 2021. Empaattinen ahdistus romaanin tunnevaikutuksena. Tapaustutkimuksena Marjo Niemen Kaikkien menetysten äiti. Kirjallisuudentutkimuksen aikakauslehti Avain 1/2021, 38–55. DOI: 10.30665/av.100383.
Salonen, Arto & Jyrki Konkka 2017. Kun tyytyväisyys ratkaisee. Nuorten suhtautuminen globaaleihin haasteisiin, käsitykset ihanneyhteiskunnasta ja toiveet omasta tulevaisuudesta. Teoksessa Katse tulevaisuudessa: nuorisobarometri 2016. Toim. Sami Myllyniemi. Opetus- ja kulttuuriministeriö, Valtion nuorisoneuvosto & Nuorisotutkimusverkosto, 137–156.
Schneider-Mayerson, Matthew 2018. The Influence of Climate Fiction: An Empirical Survey of Readers. Environmental Humanities 10 (2), 473–500. DOI: 10.1215/22011919-7156848.
Schneider-Mayerson, Matthew, Alexa Weik von Mossner & W. P. Malecki 2020. Empirical Ecocriticism: Environmental Texts and Empirical Methods. ISLE 27 (2), 327–336. DOI: 10.1093/isle/isaa022.
Trexler, Adam 2015. Anthropocene Fictions. The Novel in a Time of Climate Change. Charlottesville: University of Virginia Press.
Värri, Veli-Matti 2018. Kasvatus ekokriisin aikakaudella. Tampere: Vastapaino.
Tiedostolataukset
Julkaistu
Numero
Osasto
Lisenssi
Jättäessään käsikirjoituksen kirjoittajat myöntävät luvan paperiversion lisäksi myös verkkojulkaisuun ja artikkelin metatietojen rekisteröinnin palveluun. Lisäksi elokuusta 2024 eteenpäin käsikirjoituksen jättäessään kirjoittajat hyväksyvät sen, että julkaistua tekstiä koskee käyttölisenssi CC-BY-SA (Nimeä-JaaSamoin 4.0 Kansainvälinen/Attribution-ShareAlike 4.0 International: https://creativecommons.org/licenses/by-sa/4.0/). Tekstien tekijänoikeus säilyy kirjoittajilla ja julkaistun version rinnakkaistallennus on sallittua. Esimerkiksi väitöskirja-artikkelien kohdalla näistä rajauksista voidaan tarvittaessa neuvotella kirjoittajan kanssa erikseen.
Avaimen sisällön käyttölisenssi on elokuusta 2024 eteenpäin julkaistun sisällön osalta CC-BY-SA. Myös ennen elokuuta 2024 julkaistujen tekstien tekijänoikeus säilyy kirjoittajilla ja rinnakkaistallennus on sallittua. Kaikissa tapauksissa, jos teksti julkaistaan myöhemmin samassa muodossa tai muokattuna toisaalla, on kuitenkin mainittava, että se on alun perin julkaistu Avaimessa.
Julkaistujen artikkeleiden metadataa koskeva käyttölisenssi on CC0 1.0 Universal (https://creativecommons.org/publicdomain/zero/1.0).
Avaimen tekijänoikeustietojen yksityiskohdat löytyvät myös SHERPA/RoMEO -tietokannasta
