Diagnoosiperustaisuus ja metanarratiivisuus Pauliina Vanhatalon teoksessa Keskivaikea vuosi

Kirjoittajat

• Jani Tanskanen Jyväskylän yliopisto

DOI:

https://doi.org/10.30665/av.132086

Avainsanat:

psykiatriset diagnoosit, omaelämäkerrallinen kirjallisuus, mielenterveys, masennus, sairauskertomukset, kerronnallistaminen, metanarratiivisuus

Abstrakti

Pauliina Vanhatalon Keskivaikea vuosi (2016) on omaelämäkerrallinen, tekijänsä päiväkirjamerkintöihin perustuva teos masennuksesta samoin kuin masennusdiagnoosin saamisesta ja sen kanssa elämisestä. Teos käsittelee pitkälti tekijä-kertojansa suhdetta diagnoosiinsa, mikä on ollut tyypillistä viime vuosikymmeninä yleistyneelle diagnoosiperustaiselle kirjallisuudelle. Lisäksi Keskivaikea vuosi kommentoi omaa kertomusluonnettaan ja kertomusten yleistä merkitystä yhteiskunnassa, eli se on luonteeltaan metanarratiivinen. Artikkelini fokus on teoksen diagnoosiperustaisissa ja metanarratiivisissa piirteissä kysyessäni, miten Keskivaikea vuosi kerronnallistaa diagnoosin saamista ja diagnoosin kanssa elämistä. Tuon esiin teoksen tavan problematisoida niitä monia odotuksia, joita diagnosoiduksi tulemiseen ja siitä kertomiseen liittyy. Teos esimerkiksi käsittelee sitä, miten yhteiskunta odottaa masennuspotilaalta toipumista ja kuntoutumista – ja sitä, miten masennuksesta tulisi kertoa selviytymistarinan muodossa – mutta se käsittelee myös sitä, miten potilaan on apua saadakseen kerronnallistettava ja performoitava masennuksensa tiettyä hallitsevaa kertomusta mukaillen ja kyllin sairaalta vaikuttaen. Näiden odotusten ja kerronnallistamisen vaateiden kuvataan aiheuttavan väsymystä ja turhautuneisuutta.

Lähdeviitteet

Tutkimuskohde

Vanhatalo, Pauliina 2016. Keskivaikea vuosi (=KV). Helsinki: S&S.

Tutkimuskirjallisuus

Aarva, Pauliina & Pirjo Lääperi 2005. Terveysretoriikka pääkirjoituksissa: Helsingin Sanomien ja Aamulehden välittämä kuva terveyden edistämisestä vuosina 2002–2003. Duodecim 121(1), 71–78.

Abbott, Horace Porter 2008 (2002). The Cambridge Introduction to Narrative. Cambridge: Cambridge University Press. DOI: 10.1017/CBO9780511816932.

Austin, J. L. 2016. Näin tehdään sanoilla. (How to do Things with Words, 1962.) Suom. Risto Koskensilta. Tampere: niin & näin.

Balint, Michael 1964. The Doctor, His Patient and the Illness. Kent, UK: Pitman Medical.

Bergström, Tomi 2023. From Treatment of Mental Disorders to the Treatment of Difficult Life Situations: A Hypothesis and Rationale. Medical Hypotheses 176, 111099. DOI: 10.1016/j.mehy.2023.111099.

Brinkmann, Svend 2016. Diagnostic cultures. A cultural approach to the pathologization of modern life. Abingdon: Routledge. DOI: 10.4324/9781315576930.

Brown, B. J. & Sally Baker 2012. Responsible Citizens: Individuals, Health and Policy under Neoliberalism. London: Anthem Press. DOI: 10.7135/UPO9780857289131.

Brown, Phil. 1995. Naming and Framing. The Social Construction of Diagnosis and Illness. Journal of Health and Social Behavior, 34–52. DOI: 10.2307/2626956.

Bruner, Jerome 1991. The Narrative Construction of Reality. Critical Inquiry 18(1), 1–21. DOI: 10.1086/448619.

Butler, Judith 1993. Bodies That Matter: On the Discursive Limits of “Sex”. New York: Routledge.

Corrigan, Patrick W. 2007 How Clinical Diagnosis Might Exacerbate the Stigma of Mental Illness. Social Work 52(1), 31–39. DOI: 10.1093/sw/52.1.31.

Frank, Arthur, W. 1997 (1995). The Wounded Storyteller. Body, Illness, and Ethics. Chicago: The University of Chicago Press. DOI: 10.7208/chicago/9780226260037.001.0001.

Hänninen, Vilma 1999. Sisäinen tarina, elämä ja muutos. Tampere: Tampereen yliopisto.

Hyvärinen, Matti 2007. Kertomus ja kertomuksen rajat. Puhe ja kieli 27(3), 127–140.

Jantunen, Johanna 2017. Mielialaa parantava joogaharjoitus – seitsemän masennusta ja ahdistusta helpottavaa jooga-asentoa. Anna 19.6.2017. https://anna.fi/hyvinvointi/liikunta/mielialaa-parantava-joogaharjoitus-7-masennusta-ja-ahdistusta-helpottavaa-jooga-asentoa (8.3.2024).

Johansson, Anna 2011. Constituting “Real” Cutters. A Discourse Theoretical Analysis of Self-Harm and Identity. Teoksessa Tracking Discourses: Politics, Identity and Social Change. Toim. Annika Egan Sjölander & Jenny Gunarsson Payne. Lund: Nordic Academic Press, 197–224. DOI: 10.2307/jj.919512.10.

Jutel, Annemarie 2019. Diagnosis: Truths and Tales. Toronto: University of Toronto Press. DOI: 10.3138/9781487516451.

Jäntti, Saara 2006. Diagnoosin paikka. Naisten kertomuksia psykiatrian potilaiksi tulemisesta. Teoksessa Hulluudesta itsehallintaan. Uuden historian näkökulmia psyykkisiin ilmiöihin ja ammattikäytäntöihin. Toim. Katri Komulainen, Hannu Räty & Jussi Silvonen. Joensuu: Joensuun yliopisto, 248–272.

Jäntti, Saara 2012. Bringing madness home. The multiple meanings of home in Janet Frame's Faces in the water, Bessie Head's A question of power and Lauren Slater's Prozac diary. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto.

Jäntti, Saara, Kirsi Heimonen, Sari Kuuva & Annastiina Mäkilä 2019. Hulluus kulttuurisena kysymyksenä. Teoksessa Hulluus ja kulttuurinen mielenterveystutkimus. Toim. Saara Jäntti, Kirsi Heimonen, Sari Kuuva & Annastiina Mäkilä. Jyväskylä: Nykykulttuurin tutkimuskeskus, 9–45.

Järvi, Ulla 2011. Media terveyden lähteillä. Miten sairaus ja terveys rakentuvat 2000-luvun mediassa. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto.

Kallionpää, Katri 2018. Ensimmäiset oireet tulivat 11-vuotiaana ja lopulta Miia Moisio sairasti masennusta 30 vuotta – nyt hän kertoo, miten häpeäsairaudesta pääsee eroon. Helsingin Sanomat 30.5.2018. https://www.hs.fi/hyvinvointi/art-2000005699051.html (8.3.2024).

Kivistö, Sari 2020. Jobista Orwelliin: Kärsimys kirjallisuudessa. Helsinki: Avain.

Kosonen, Päivi 2023. Omaelämäkerta, muistelmat ja autofiktio tietokirjallisuuden rajatapauksina. Teoksessa Tietokirjallisuuden lajit ja rajat. Toim. Ida Henritius, Olli Löytty & Anne Mäntynen. Helsinki: Gaudeamus, 46–56.

Kulmala, Anna 2005. Kertomus mielenterveysongelmaiseksi määrittymisestä – saatu diagnoosi osana itseymmärrystä. Sosiaalilääketieteellinen Aikakauslehti 42(4), 281–293.

Lönnqvist, Jouko 2021. Potilaan tutkiminen. Teoksessa Psykiatria. Toim. Jouko Lönnqvist, Markus Henriksson, Mauri Marttunen & Timo Partonen. Helsinki: Duodecim, 68–98.

McGann, P. J. 2011. Troubling Diagnoses. Teoksessa Sociology of Diagnosis. Toim. P. J McGann & D. J. Hutson. Bingley: Emerald, 331–362. DOI: 10.1108/S1057-6290(2011)0000012019.

Meretoja, Hanna 2018. The Ethics of Storytelling: Narrative Hermeneutics, History, and the Possible. New York: Oxford University Press. DOI: 10.1093/oso/9780190649364.001.0001.

Meretoja, Hanna 2019. Metanarratiivisuus ja kerronnallinen toimijuus. AVAIN - Kirjallisuudentutkimuksen aikakauslehti 16(2), 58–77. DOI: 10.30665/av.80161

Meretoja, Hanna 2022. Kerronnallista toimijuutta vahvistamassa: narratiivisen hermeneutiikan näkökulmia lukemiseen. Teoksessa Hoitava lukeminen. Toim. Päivi Kosonen & Juhani Ihanus. Tampere: Vastapaino, 69–84.

Meretoja, Hanna, Päivi Kosonen & Eevastiina Kinnunen 2022. Metanarratiivinen luovan lukemisen lukupiiri ja kerronnallinen toimijuus. Teoksessa Hoitava lukeminen. Toim. Päivi Kosonen & Juhani Ihanus. Tampere: Vastapaino, 183–209.

Mol, Annemarie 2002. The Body Multiple. Ontology in Medical Practice. Durham: Duke University Press. DOI: 10.1215/9780822384151.

Mäkelä, Maria 2019. Facebook Narratology: Experientiality, Simultaneity, Tellability. Partial Answers 17(1), 159–182. DOI: 10.1353/pan.2019.0009.

Mäkelä, Maria, Samuli Björninen, Ville Hämäläinen, Laura Karttunen, Matias Nurminen, Juha Raipola & Tytti Rantanen (toim.) 2020. Kertomuksen vaarat: Kriittisiä ääniä tarinataloudessa. Tampere: Vastapaino.

Mäkelä, Maria, Samuli Björninen, Laura Karttunen, Matias Nurminen, Juha Raipola & Tytti Rantanen 2021. Dangers of Narrative: A Critical Approach to Narratives of Personal Experience in Contemporary Story Economy. Narrative 29(2), 139–159. DOI: 10.1353/nar.2021.0009.

Mäkelä, Maria & Laura Karttunen 2020. Kokemuksellisuus, mallitarinat ja eksemplaarisuus tarinallisen yksilöjournalismin valtakaudella. Teoksessa Kertomuksen keinoin. Tarinallisuus mediassa ja tietokirjallisuudessa. Toim. Mikko T. Virtanen, Pirjo Hiidenmaa & Jyrki Nummi. Helsinki: Gaudeamus, 273–306.

Mäkelä, Maria & Hanna Nikkanen 2018. ”Kela pilasi elämäni”. Kohti parempia journalistisia tarinoita. niin & näin (1), 25–30.

Mäkelä, Maria & Hanna Meretoja 2022. Critical Approaches to the Storytelling Boom. Poetics Today 43(2), 191–218. DOI: 10.1215/03335372-9642567.

Nordling, Esa 2018. Mitä toipumisorientaatio tarkoittaa mielenterveystyössä? Duodecim 134(15), 1476–1483.

Ovaska, Anna 2023. Shattering Minds: Experiences of Mental Illness in Modernist Finnish Literature. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. DOI: 10.21435/sflit.13.

Parsons, Talcott 1951. The Social System. London: Routledge & Kegan Paul.

Pietikäinen, Petteri 2013. Hulluuden historia. Helsinki: Gaudeamus.

Pulkkinen, Tuija 2003/1998: Postmoderni politiikan filosofia. Helsinki: Gaudeamus.

Rikala, Sanna 2019. Nuorten aikuisten masennus ja sosiaalinen kipu. Teoksessa Huiputuksen moraalijärjestys. Osallisuuden ja sosiaalisen kivun kertomuksia. Toim. Karin Filander, Maija Korhonen & Päivi Siivonen. Tampere: Vastapaino, 273–300.

Rikala, Sanna 2021. Masentuneiden nuorten kamppailuja työkyvyttömyyden hallinnasta. Teoksessa Terapeuttinen valta. Onnellisuuden ja hyvinvoinnin jännitteitä 2000-luvun Suomessa. Toim. Kristiina Brunila, Esko Harni, Antti Saari & Hanna Ylöstalo. Tampere: Vastapaino, 123–150.

Rose, Nikolas 2019. Our psychiatric future. The politics of mental health. Cambridge: Polity Press.

Tanskanen, Jani 2023. Kulttuurin diagnostisoitumisen tutkimus kulttuuriteoreettisesta näkökulmasta – teoreettis-metodologisia lähtökohtia. Teoksessa Hyvinvointi koettuna, kuvattuna ja tulkittuna. Toim. Annika Tammela, Pilvi Hämeenaho, Jari Eilola & Johanna Eronen. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto, 33–49.

Tuohela, Kirsi 2019. Sammanbrott och tillfrisknanden. Kvinnors livsberättelser om psykiska kriser. Teoksessa Historiska och Litteraturhistoriska studier 94. Toim. Anna Biström & Maren Jonasson. Helsinki: Svenska litteratursällskapet, 77–102. DOI: 10.30667/hls.77646.

Woods, Angela, Akiko Hart & Helen Spandler 2022. The Recovery Narrative: Politics and Possibilities of a Genre. Culture, Medicine and Psychiatry 46(2), 221–247. DOI: 10.1007/s11013-019-09623-y.