Suuntaukset kirjallisuudessa: Teoreettisia huomioita

Avainsanat: suuntaus, kirjallisuusteoria, käsiteanalyysi, kirjallisuushistoriallinen tutkimus, virtaus, tyylisuuntaus, historiallinen poetiikka

Abstrakti

Artikkeli tarkastelee kirjallisuuden suuntauksen käsitteestä käytyä teoriakeskustelua 2000-lukuun painottuen mutta myös vanhempaa keskustelua kommentoiden. Tarkastelu nousee huomiosta, ettei suuntauksen käsitettä määritellä kirjallisuustieteen kotimaisissa tai ulkomaisissa hakuteoksissa, vaikka sitä käytetään keskeisenä peruskäsitteenä. Artikkeli arvioi kriittisesti 2000-luvulla esitettyjä näkemyksiä termin käsitteellisestä sisällöstä ja tunnistaa suuntausten tutkimuksen keskeisiä teoreettisia ja metodisia kysymyksiä. Tavoitteena on avata teoriakeskustelua suuntausten tutkimuksen yleisistä peruskysymyksistä.

Artikkeli tarkastelee kirjallisen liikkeen suhdetta kirjallisuudessa ilmeneviin yhteiskunnallisiin ja elämänkatsomuksellisiin liikkeisiin sekä tutkii käsityksiä siitä, voiko suuntaus läpäistä koko periodin ja millaisia implikaatioita eri näkemyksillä on. Keskeiseksi suuntausten tutkimuksen haasteeksi hahmottuu kysymys tekstuaalisen ja kontekstuaalisen analyysin suhteesta tutkimuskäytännössä. Tarkastelun pohjalta esitetään, etteivät kirjallisuushistoriasta löytyvät suuntaukset ole keskenään yhteismitallisia, vaan ne voivat erota merkittävästi toisistaan niin sosiaalisen rakentumisen kuin tekstuaalisten ilmentymien suhteen, mikä vaikeuttaa osaltaan suuntausten tutkimuksen teorian ja metodiikan luomista. Erääksi ratkaisuksi esitetään suuntausten tarkastelua historiallisen poetiikan kannalta. Historiallinen poetiikka keskittyy tekstuaaliseen analyysiin mutta huomioi myös kontekstuaalisen tarkastelun.

Osasto
Artikkelit
Julkaistu
syys 26, 2024
Viittaaminen
Isomaa, S. (2024). Suuntaukset kirjallisuudessa: Teoreettisia huomioita. AVAIN - Kirjallisuudentutkimuksen aikakauslehti, 21(3), 6–21. https://doi.org/10.30665/av.144751