”Herätkää! Tahdon säpinää!”

Lastenrunous 2000-luvulla

• Satu Grünthal Helsingin yliopisto

DOI: https://doi.org/10.30665/av.66193

Abstrakti

Lastenrunous ja lastenrunokirjojen kuvitus ovat nykykirjallisuutemme vahvoja alueita. 2000-luvulla on julkaistu vuosittain noin 15–20 kotimaista, suomenkielistä lastenrunokirjaa. Tämä tarkoittaa usean sadan kirjan joukkoa, johon mahtuu suuri muotojen, tyylien, aiheiden ja kuvitusten kirjo. Nostan katsauksessani esiin 2000-luvun lastenrunouden kiinnostavimpia piirteitä: kuvan ja sanan vuorovaikutuksen, intertekstuaalisuuden ja intervisuaalisuuden, opettavaisuuden muuntumisen esittelevyydeksi sekä tietyt kielelliset keinot ja piirteet (puhuttelun, leikittelyn ja monikielisyyden). Monet aikuisten runoudessa kokeellisiksi mielletyt keinot kuuluvat lastenrunouden ydinrepertoaariin.