Lastenkirjallisuuden digitalisoituminen

Leikillisyys ja pelillisyys lastenkirjasovelluksissa

  • Raine Koskimaa Jyväskylän yliopisto
  • Linda Lahdenperä Jyväskylän yliopisto
Avainsanat: augmentoidut kirjat, e-kirjat, lasten digitaalinen kirjallisuus, leikillisyys, digitaaliset pelit, lisätty todellisuus, materiaalisuus, transmedia

Abstrakti

Lapsille julkaistaan yhä enemmän digitaalista kirjallisuutta. Kirjasovellukset ja ”rikastetut kirjat” on kuitenkin suureksi osaksi sivuutettu kirjallisuudentutkimuksessa. Monia aikuisille suunnatun digitaalisen kirjallisuuden toiminnallisuuksia pidetään erityisinä ja vain digitaaliselle kirjallisuudella ominaisina piirteinä. Näitä ominaisuuksia on kuitenkin ollut jo pitkään käytössä painetussa lastenkirjallisuudessa (esimerkiksi pop-up-kirjat sekä äänillä laajennetut kuvakirjat). Viimeisen vuosikymmenen aikana lasten digitaalinen kirjallisuus on laajentanut kuva- ja koskettelukirjojen ilmaisumahdollisuuksia hyödyntämällä erityisesti tablettilaitteiden kosketusnäyttöä, audiovisuaalisia mahdollisuuksia ja laskennallista tehokkuutta. Kirjasovellukset ja laajennetut kirjat noudattavat lastenkirjojen perinteitä, mutta myös tarjoavat uudenlaisia ratkaisuja ja kehittävät koko digitaalisen kirjallisuuden kenttää. Tarkastelemme lasten digitaalista kirjallisuutta leikillisyyden, pelillisyyden ja materiaalisuuden näkökulmista. Huomioimme myös sen, miten kohdeteokset hyödyntävät lukemisen fyysisiä ulottuvuuksia. Kohdeteoksinamme on kolme kirjasovellusta ja kaksi laajennettua kirjaa, joissa kerronnallisuudella ja leikillisyydellä on erilaiset roolit. Keskustelemme myös lasten digitaalisen kirjallisuuden merkityksestä laajemmalle kirja- ja lukukulttuurille, kun se tuo mukanaan piirteitä digitaalisista peleistä ja muusta audiovisuaalisesta mediasta ja synnyttää mahdollisesti uusia lukemisen tapoja.

Osasto
Artikkelit
Julkaistu
Oct 17, 2017
Viittaaminen
Koskimaa, R., & Lahdenperä, L. (2017). Lastenkirjallisuuden digitalisoituminen: Leikillisyys ja pelillisyys lastenkirjasovelluksissa. AVAIN - Kirjallisuudentutkimuksen aikakauslehti, 2017(3), 74–93. https://doi.org/10.30665/av.66382