Emansipaatiota vai etnifiointia?
Kielellistä rajankäyntiä pohjoismaisessa kirjallisuudessa
Abstrakti
Saamelaisten Kirjailijoiden Seura (Sámi Girječálliid Searvi) päätti tämän vuoden huhtikuussa, että siihen voi kuulua vain saameksi kirjoittavia kirjailijoita. Seuran mukaan näin haluttiin osoittaa, että saamen kieli on tärkeä.
Tänä päivänä pidämme kuitenkin monikielisyyttä ja ylirajaisuutta itsestään selvinä lähtökohtina pohjoismaisten kulttuurien kentässä. Sitten 1900-luvun jälkipuoliskon ovat sellaiset yhteiskunnalliset doktriinit kuten monikulttuurisuus, monikielisyys, kulttuurienvälisyys ja kansainvälisyys hallinneet pohjoismaisten valtioiden virallista ja kulttuurista diskurssia. Ajatus homogeenisesta kansallisvaltiosta on vanhentunut ja epädemokraattinen, ja se koetaan osin rasistisenakin. Ovatko pohjoismaisen kirjallisuuden kentät taantumassa, vai miten on ymmärrettävä yksikielisyys eri kirjallisten yhteisöjen ajankohtaisena, eksplisiittisenä normina?
Avaimen numerot julkaistaan paperiversion lisäksi myös verkossa. Jättäessään käsikirjoituksen kirjoittajat myöntävät luvan myös verkkojulkaisuun ja artikkelin metatietojen rekisteröinnin palveluun. Tekstien tekijänoikeus säilyy kirjoittajilla. Jos teksti julkaistaan myöhemmin samassa muodossa tai muokattuna toisaalla, pyydämme mainitsemaan, että se on alun perin julkaistu Avaimessa.
- Julkaistujen artikkeleiden metadatan käyttölisenssi on Creative Commons CC0 1.0 Universal (CC0 1.0).
- The license of the published metadata is Creative Commons CC0 1.0 Universal (CC0 1.0).
- https://creativecommons.org/publicdomain/zero/1.0/.
