Vihreä museo

Paikallinen luonnonperintö ja ekomuseoliike

Kirjoittajat

• Oona Ilmolahti
• Maria Lähteenmäki
• Jani Karhu
• Alexander Osipov

DOI:

https://doi.org/10.30666/elore.77208

Abstrakti

Artikkelissa esitellään ja analysoidaan itäsuomalaisten museoiden ”vihreyttä” eli niiden kulttuurista luontosuhdetta ekomuseoajattelun, luonnon ja kulttuurin kohtaamisen sekä paikallisidentiteetin näkökulmista. Tutkimusaineisto koostuu etelä- ja pohjoiskarjalaisille museoille tehdystä lomakekyselystä ja Museoviraston paikallismuseokyselystä, museoasiantuntijoiden haastatteluista, maakuntamuseoiden tuottamasta materiaalista sekä museoalan lehtien kirjoituksista.

Artikkelin teema linkittyy 1970-luvulta lähtien vahvistuneeseen museoalan sisällölliseen ja esitystavalliseen muutokseen. Aineiston analyyttisen lukemisen ja tyypittelyn avulla on pureuduttu kysymykseen siitä, miten museoiden asiantuntijat välittävät, tulkitsevat ja representoivat paikallisympäristöään omissa alue- ja paikallismuseoissaan. Aineistoa tulkitaan aineettoman ja elävän kulttuuriperinnön viitekehyksessä.

Ekomuseoajattelussa korostetaan paikallisyhteisön roolia kulttuuriperinnön ja paikan tunnun määrittelyssä kulttuurisesti rajatulla maantieteellisellä alueella. Karjala on hyvä esimerkki poliittiset rajat ylittävästä kulttuurialueesta. Alueen asukkaiden vahva side alueensa luonnonperintöön näkyy museoiden näyttelytoiminnassa. Keskeistä kyseisten museoiden kulttuurisessa luontosuhteessa on elävä perintö: paikallisten in situ-museoiden tekemä työ linkittää paikan tunnun, kulttuurisen luontosuhteen ja ympäristöajattelun paikallisyhteisöjen arkeen ja sukupolvien ketjuun.

Lähdeviitteet

Tutkimusaineistot

Lively border -hankkeessa (Itä-Suomen yliopisto/Koneen Säätiö) kerätty aineisto

Vihreä museo -verkkokysely 2017

Haastattelu (1) 22.11.2017. Museonjohtaja Tarja-Raninen Siiskonen ja amanuenssi Iiris Heino. Haastattelija: Oona Ilmolahti

Haastattelu (2) 31.1.2018. Metsämuseo Luston kokoelmapäällikkö Leena Paaskoski. Haastattelija: Oona Ilmolahti

Haastattelu (3) 9.2.2018. Museotoimenjohtaja (vt.) Leena Räty, intendentti Satu Ståhlberg ja amanuenssi Riina Nurmio. Haastattelija: Oona Ilmolahti

Arkistoaineistot

Etelä-Karjalan museo (EKM):

Etelä-Karjalan museon kokoelmapoliittinen ohjelma 2007 (päivittyvä versio 22.9.2017)

Lappeenrannan kaupungin museotoimen toimintakertomukset 1980–2017

Kansallisarkisto:

Suomen luonnonsuojeluliiton arkisto

Museovirasto:

Paikallismuseoiden toiminta vuonna 2010 -lomakeaineisto

Pohjois-Karjalan museo Hilma (PKM):

Näyttelyluettelot 1979–2017

Näyttelytiedotteet

Pohjois-Karjalan museon kokoelmapoliittinen ohjelma 2017–2019

Lehdistö

Museo: Suomen museoliiton julkaisu 1984, 1986–1987, 1989-1990, 1992–1993, 2011, 2016

Museoviesti: Etelä-Karjalan museon tiedotuslehti 1987–1988, 2007–2008, 2012

Kirjallisuus

Aineeton kulttuuriperintö. ”Museoviraston esitys elävän perinnön kansalliseen luetteloon hyväksyttävistä kohteista opetus- ja kulttuuriministeriölle.” http://www.aineetonkulttuuriperinto.fi/fi/File/3367/esitys-kansalliseksi-luetteloksi-2.pdf.

Biström, Olof. 1992. ”Ekologia – avainsana museoiden väliseen yhteistyöhön.” Museo 32(1): 16–17.

Brundage, Anthony. 2007. Going to the Sources: A Guide to Historical Research and Writing. Wheeling: Harlan Davidson Inc.

Borrelli, Nunzia ja Peter Davis. 2013. “How Culture Shapes Nature: Reflections on Ecomuseum Practice.” Nature and Culture 7(1): 31– 47.

Byrne, Denis. 2013. “Engaging culture and nature.” Teoksessa Transcending the Culture-Nature Divide in Cultural Heritage: Views from the Asia-Pacific Region, toimittaneet Sally Brockwell, Denis Byrne ja Sue O’Connor, 1–12. Canberra: Australian National University.

Common Ground. “What we do.” https://www.commonground.org.uk/what-we-do.

Davis, Peter. 1999. Ecomuseums: A Sense of Place. London: Leicester University Press.

Davis, Peter. 2005. “Places, ’Cultural Touchstones’ and the Ecomuseum.” Teoksessa Heritage, Museums and Galleries: An Introductory Reader, toimittanut Gerard Corsane, 365–376. London: Routledge. https://doi.org/10.4324/9780203326350_chapter_28.

Eiskonen, Satu. 2007. ”Kaakkois-Suomi–Pietari. Museoyhteistyötä yli rajojen jo useiden vuosien ajan.” Museoviesti 2007: 6.

Ek, Anna-Kaisa. 2012a. ”Kohti elävää eteläkarjalaista museoympäristöä.” Museoviesti 2012: 18–21.

Ek, Anna-Kaisa. 2012b. ”Elävä museo. Toimintamalleja avuksi museoiden yhteistyöhön.” http://www.lappeenranta.fi/loader.aspx?id=eadc77f1-d159-4164-a7ad-4787113a5748.

Ekosaari, Maija, Sari Jantunen ja Leena Paaskoski. 2013. ”Kokoelmapoliittinen muistilista museoille.” Helsinki: Museo 2015 ja Museovirasto. https://www.museovirasto.fi/uploads/Arkisto-ja-kokoelmapalvelut/Julkaisut/kokoelmapolitiikan-muistilista-museoille.pdf.

Elävä perintö. ”Elävän perinnön wikiluettelo.” Muokattu 23.11.2017. https://wiki.aineetonkulttuuriperinto.fi.

Etelä-Karjalan kulttuuriympäristöohjelma. 1998. Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen monisteita 9/1998. Kouvola: Kaakkois-Suomen ympäristökeskus/Etelä-Karjalan kulttuuriympäristönhoidon yhteistyöryhmä.

Etelä-Karjalan liitto. ”Etelä-Karjalan maakuntaohjelma 2017–2021, ympäristöselostus.” Etelä-Karjalan maakuntaohjelma 2018–2021. http://www.ekarjala.fi/liitto/wp-content/uploads/2018/01/Etela_Karjalanmaakuntaohjelman2018_2021ymparistoselostus.pdf.

Finlex1. ”Museolaki.” http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1992/19920729.

Finlex2.”Tasavallan presidentin asetus eurooppalaisen maisemayleissopimuksen voimaansaattamisesta sekä yleissopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta annetun lain voimaantulosta, annettu 10.03.2006.” http://www.finlex.fi/fi/sopimukset/sopsteksti/2006/20060014.

Finlex3. ”Valtioneuvoston asetus aineettoman kulttuuriperinnön suojelemisesta tehdyn yleissopimuksen voimaansaattamisesta.” https://www.finlex.fi/fi/sopimukset/sopsteksti/2013/20130047#idp448032112.

af Forselles-Riska, Cecilia. 2006. ”Menneisyyden muuttuvat paikat.” Teoksessa Paikka: Eletty, kuviteltu, kerrottu, toimittaneet Seppo Knuuttila ja Ulla Piela, 218–231. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.

Gregory, Kate ja Andrea Witcomb. 2007. “Beyond Nostalgia: The role of Affect in Generating Historical Understanding at Heritage Sites.” Teoksessa Museum Revolutions: How Museums Change and are Changed, toimittaneet Simon J. Knell, Suzanne MacLeod ja Sheila Watson, 263–275. London: Routledge.

Haahtela, Ilpo. 1989: ”Luonnontiedettä vai ei.” Museo 29(1): 10–12.

Hirvonen, Sini. 2017. ”Vapaaehtoiset hoitavat kulttuuriympäristöä – ja huolehtivat samalla hyvinvoinnistamme.” Teoksessa Elossa: Luonto ja elävä kulttuuriperintö, toimittaneet Aura Kivilaakso ja Leena Marsio, 23–33. Helsinki: Museovirasto.

Hudson, Kenneth. 1993. “The Great European Museum.” Nordisk Museologi (2): 51–60.

Hudson, Kenneth. 1996. “Ecomuseums become more realistic.” Nordisk Museologi (2): 11–19.

Hänninen, Sakari. 1998. Missä on tässä? Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto.

Kalela, Jorma. 2000. Historiantutkimus ja historia. Helsinki: Gaudeamus.

Kallinen, Timo, Anja Nygren ja Tuomas Tammisto. 2012. ”Luonto-kulttuuri-jaotteluista tilanteellisiin luontosuhteisiin.” Teoksessa Ympäristö ja kulttuuri, toimittaneet Timo Kallinen, Anja Nygren ja Tuomas Tammisto, 9–35. Helsinki: Helsingin yliopisto.

Kantapuu museotietokanta. http://www.kantapuu.fi/.

Kareliabiosphere. ”Pohjois-Karjalan biosfäärialue.” http://www.kareliabiosphere.fi.

Karelika. ”Kalliomaalausten kopioista.” http://karelika.ru/fi/info/8132/8145/.

Kivilaakso, Aura ja Leena Marsio (toim.). 2017. Elossa: Luonto ja elävä kulttuuriperintö. Helsinki: Museovirasto. http://www.aineetonkulttuuriperinto.fi/fi/File/3286/elossa-final.pdf.

Knuuttila, Seppo, Helmi Järviluoma ja Risto Turunen. 2012. ”Monitieteisestä kulttuurihistoriasta tieteidenväliseen kulttuurimikrohistoriaan.” Teoksessa Syrjäseudun idea – Kulttuurianalyysejä Ilomantsista, toimittaneet Seppo Knuuttila, Helmi Järviluoma, Anne Logrén ja Risto Turunen, 7–14. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.

Kotiseutuliitto. ”Verkostot ja yhteistyö.” http://www.kotiseutuliitto.fi/tietopankki/kotiseutumuseot/museo-matkailukohteena/verkostot-ja-yhteistyo.

Kukkonen, Ilkka. 1987. ”Luonnontieteelliset museot kansallisen identiteetin luojina ja ylläpitäjinä.” Museo 27(6): 12–14.

Kulttuuriperintövuosi 2018. ”Kulttuuriperintöbarometri 2017.” http://www.kulttuuriperintovuosi2018.fi/assets/files/Kulttuuriperintobarometri-2017.pdf.

Kulttuuriperintövuosi 2018. ”Kulttuuriperinnön eurooppalainen teemavuosi.” http://www.kulttuuriperintovuosi2018.fi/fi/mista-on-kyse/kulttuuriperintovuosi-2018.

Lahdentausta, Heli. 2016. ”Museon pyhin esine.” Museo 56(4): 12.

Laurén, Kirsi. 2006. Suo – sisulla ja sydämellä: Suomalaisten suokokemukset ja -kertomukset kulttuurisen luontosuhteen ilmentäjinä. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.

Laurén, Kirsi. 2015. ”Kokemuksia Kolin kansallispuistosta ja -maisemista: Menneisyyden kertomukset nykypäivän luontokokemusten muokkaajina.” Elore 22(2). http://www.elore.fi/arkisto/2_15/lauren.pdf.

Levin, Amy K. (toim.). 2017. Refugees, exiles, and immigrants in museums and archives. New York: Routledge, 2017.

Lieksan kaupunki. ”Kestävä kehitys.” http://www.lieksa.fi.kestava-kehitys?inheritRedirect=true.ß

Luostarinen, Laura. 2011. ”Matkalla Karjalaan.” Museo 51(2): 44–45.

Lähdeoja, Matti. 1984. ”Perusnäyttelyt ja todellisuus.” Museo 24(4): 7.

Lähteenmäki, Maria. 2012a. ”Historian voima ja taakka: Puhetta nykykarjalaisuudesta.” Teoksessa Moniääninen Imatra, toimittaneet Maria Lähteenmäki ja Jani Karhu, 46–78. Imatra: Imatran kaupunki.

Lähteenmäki, Maria. 2012b. ”Pohjois-Karjala, monikulttuurinen tienristeys.” Teoksessa Syrjäseudun idea – Kulttuurianalyysejä Ilomantsista, toimittaneet Seppo Knuuttila, Helmi Järviluoma, Anne Logrén ja Risto Turunen, 22–28. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.

Lähteenmäki, Maria. 2012c. ”Karjalainen kaupunki?” Teoksessa Syrjäseudun idea – Kulttuurianalyysejä Ilomantsista, toimittaneet Seppo Knuuttila, Helmi Järviluoma, Anne Logrén ja Risto Turunen, 50–58. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.

Maanpuolustuskiltojen liitto ry. ”Öykkösenvaaran taistelupaikan rakennustyö.” http://www.mpkl.fi/wp-content/uploads/2015/04/Oeykkoesenvaaran-rakennustyoet.pdf .

Marsio, Leena. 2018. ”Unescon 2003 sopimus Suomessa.” Puheenvuoro Elävä aineeton kulttuuriperintö -seminaarissa 27.3.2018 Suomen Kansallismuseossa. https://www.youtube.com/watch?v=V8DMANhIm4w&feature=youtu.be.

Massey, Doreen. 2008. Samanaikainen tila. Tampere: Vastapaino.

Melgin, Elina. 1986. ”Mikä on ekomuseo.” Museo 26(2): 16–17.

Metsämuseo Luston kokoelmapolitiikka. 2015. Punkaharju: Lusto.

Moilanen, Tauno. 2008. ”Etelä-Karjalan loppu?” Museoviesti 2008: 8–9.

Montanari, Elena. 2015. “Ecomuseums and Contemporary Multi-Cultural Communities: Assessing Problems and Potentialities through the Experience of the Écomusée du Val de Bièvre, Fresnes, France.” Museum & Society 13(3): 369–384.

Museotilasto. ”Paikallismuseotoiminta Suomessa vuonna 2015.” https://www.museotilasto.fi/tiedostot/museovirasto/files/Paikallismuseotoiminta%20Suomessa%202015.pdf/.

Möhkön matkailuyhdistys ry. ”Möhkö Ilomantsi”. http://www.mohko.net/images/Mohko2018opas.pdf.

Nilsson, Bo. 1990. ”Museot ja ekologisen tiedon levittäminen.” Museo 30(5): 11.

Ojonen, Lasse. 1988. ”Rakennetun ympäristön vaikutus ihmiseen.” Museoviesti 1988(1): 12–16.

Paasi, Anssi. 1986. Neljä maakuntaa: Maantieteellinen tutkimus aluetietoisuuden kehittymisestä. Joensuu: Joensuun yliopisto.

Paltamon ekomuseo. http://www.paltamonekomuseo.fi.

Partanen, Jukka (toim.). 2016. Elämää kansallismaisemassa: Koli kautta aikojen. Lieksa: Lieksan kansalaisopisto ja Kolin kotiseutuyhdistys.

Partanen, Päivi. 2011a. ”Suomalais-venäläinen museoyhteistyö täynnä mahdollisuuksia.” Museo 51(3B): 6–9.

Partanen, Päivi. 2011b. ”Suomalais-venäläiset museopäivät Lappeenrannassa.” Museoviesti 2011: 34.

Pihlman, Sirkku. 2007. ”Museo ja ympäristö.” Teoksessa Museologia tänään, toimittanut Pauliina Kinanen, 210–234. Helsinki: Suomen museoliitto.

Pohjoiskarjala.net. ”Ilomantsin museosäätiö sr.” http://webdynasty.pohjoiskarjala.net/Dynasty/Ilomantsi/kokous/20171783-14-1.PDF.

Pogostan sanomat. 2017. ”Pohjois-Karjala valittu Suomen parhaaksi matkailukohteeksi.” http://www.pogostansanomat.fi/uutiset/item/1116-pohjois-karjala-valittu-suomen-parhaaksi-matkailukohteeksi.

Pretty, Grace H., Heather M. Chipuer ja Paul Bramston. 2003. “Sense of Place Amongst Adolescent and Adults in two Rural Australian Towns: The Discriminating Features of Place Attachment, Sense of Community and Place Dependence in Relation to Place Identity.” Journal of Environmental Psychology 23: 273–287. https://doi.org/10.1016/S0272-4944(02)00079-8

Pohjois-Karjalan maakuntaliitto. ”Ympäristöselostus: Pohjois-Karjalan maakuntaohjelmat POKAT 2021.” http://www.pohjois-karjala.fi/pokat2021.

Puromies, Laura. 2016. ”Museoitu luonto?” Museo 56(2): 37.

Raivo, Petri J. 1999. ”Maisema ja suomalaisuus.” Teoksessa Suomen kartasto 1999, toimittaneet John Westerholm ja Pauliina Raento, 104–107. Helsinki: Werner Söderström Osakeyhtiö.

Rauhalahti, Markku. 2003. ”Metsämuseo ympäristökasvattajana.” Teoksessa Metsään mieleni, toimittaneet Yrjö Sepänmaa, Liisa Heikkilä-Palo ja Virpi Kaukio, 247–250. Helsinki: Maahenki.

Richardson, Michael. 2001. The experience of culture. London: Sage.

Rönkkö, Marja-Liisa. 2007. ”Museon idea ja historia.” Teoksessa Museologia tänään, toimittanut Pauliina Kinanen, 70–92. Helsinki: Suomen museoliitto.

Saimaa Geopark. ”Saimaa Geopark Finland.” https://saimaageopark.fi.

Setälä, Päivi. 1993. ”Aatteellinen murros tarvitsee museoiden sanomaa.” Museo 33(1): 3–4.

Smith, Laurajane. 2006. Uses of Heritage. London: Routledge. https://doi.org/10.4324/9780203602263.

Suhonen, Pekka. 1986. ”Museo ympäristön asialla.” Museo 26(4): 6–7.

Stark, Laura. 2002. Peasants, Pilgrims, and Sacred Promises: Ritual and the Supernatural in Orthodox Karelian Folk Religion. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. https://doi.org/10.21435/sff.11.

Tako. ”Mikä on Tako?” Päivitetty 27.9.2018. http://tako.nba.fi/index.

Tuomi-Nikula, Outi, Riina Haanpää ja Aura Kivilaakso. 2013. ”Kulttuuriperintökysymysten jäljillä.” Teoksessa Mitä on kulttuuriperintö?, toimittaneet Outi Tuomi-Nikula, Riina Haanpää ja Aura Kivilaakso, 12–27. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.

Tuomi, Jouni ja Anneli Sarajärvi. 2018. Laadullinen tutkimus ja sisällönanalyysi. Uudistettu laitos. Helsinki: Tammi.

Tuormaa, Ismo. 2018. ”Jouko Määttä kuvaa myyttistä metsänkuningasta.” Kansan Sivistysrahasto. http://www.sivistysrahasto.fi/30-valokuvaaja-jouko-maatta.

Turunen, Heikki. 2003. ”Kun olin havupuiden veli.” Teoksessa Metsään mieleni, toimittaneet Yrjö Sepänmaa, Liisa Heikkilä-Palo ja Virpi Kaukio, 71–78. Helsinki: Maahenki.

Ukko-Kolin ystävät. ”Luontorauha – Pax Natura”. https://www.ukko-kolinystavat.fi/media/Ystavien%20tiedotteet/ESITE%20Luontorauha%2024_6_2017_%20doc.pdf.

Vilkuna, Janne. 2003. ”Täytetyn tiikerin äärellä. Museologia, mitä se on?” Tieteessä tapahtuu 21(7): 5–10.

Vilkuna, Janne. 2007. ”Yhteinen kulttuuriperintömme.” Teoksessa Museologia tänään, toimittanut Pauliina Kinanen, 12–41. Helsinki: Suomen museoliitto.

Vilkuna, Janne. 2017. ”Faron sopimus lopultakin voimaan!” Kotiseutuposti 4: 20–21.

Vuori, Elina. 1987. ”Wolkoffin talon rakennussuojelun historiaa.” Museoviesti 1987(1): 17–23.

Webpol Surveys. ”Hilma – Pohjois-Karjalan museo.” https://www.webropolsurveys.com/S/4D70D6E018CA43E0.par.

Williams, Raymond. (1980) 2003. ”Luontokäsitykset.” Teoksessa Luonnon politiikka, toimittaneet Yrjö Haila ja Ville Lähde, 40–66. Tampere: Vastapaino.

Yle. ”Mennään metsään.” Päivitetty 7.10.2018. https://yle.fi/aihe/artikkeli/2018/09/23/merkitse-metsakayntisi-mennaan-metsaan-laskuriin-suojellaan-nain.

Zimmerbauer, Kaj ja Timo Suutari. 2007. ”Alueellinen identiteetti kuntarakenteen muutosprosesseissa: Aluesamastumisen olemuksen ja tutkimuksellisten haasteiden jäljillä.” Kunnallistieteellinen aikakauskirja 35(4): 348–359.

Ylikangas, Heikki. 2015. Mitä on historia ja millaista sen tutkimus. Helsinki: Art House.

Åström, Anna-Maria. 2006. ”Kulttuuri – rakenne, sisältö vai prosessi?” Teoksessa Kulttuurista kestävyyttä, toimittanut Katriina Siivonen, 80–88. Helsinki: Ethnos ry.