Voitonpäivänjuhla Sortavalassa

Juhlinnan ja muistin politiikkaa rajakaupungissa

  • Olga Davydova-Minguet

Abstrakti

Artikkelissa tarkastellaan voiton päivän juhlintaa Sortavalassa. Kaupunki sijaitsee Karjalan tasavallassa 60 kilometrin päässä Suomen rajalta. Sortavalan ja Pohjois-Laatokan seudun historia on ristiriidassa toiseen maailmansotaan liittyvän venäläisen suuren isänmaallisen sodan narratiivin kanssa, joka korostaa voittoa fasisteista. Sortavalan alue liitettiin Neuvostoliittoon talvisodan jälkeen vuonna 1940, palautettiin Suomelle 1941 ja liitettiin jälleen Neuvostoliittoon. Alueen nykyinen väestö on muodostunut sodanjälkeisten muuttoliikkeiden tuloksena.

Putinin Venäjällä voiton päivästä on muodostunut tärkein ja suosituin kansallispäivä. Juhlinnan analyysi pohjautuu teoreettiseen keskusteluun juhlinnan politiikasta ja muistin kulttuurisesta tuotannosta. Juhlintaa tarkastellaan muistin ”laitteiston” (kaupunkitilassa olevat aineelliset muistin paikat) ja ”ohjelmiston” (rituaaliin sisältyvät historianarratiivit) välisenä yhteispelinä. Voiton päivän juhlaa tuottavat monet tahot: kaupungin viranomaiset, paikallinen etsintäpartio, ortodoksikirkko sekä yleisö. Eri äänien muodostama sodan ja voiton mielikuva perustuu neuvostoaikaiseen ”voiton myyttiin”. Kuitenkin eri toimijat tuovat juhlintaan myös omia merkityksiään.
Tunnus vertaisarvioiduille tiedejulkaisuille
Julkaistu
2015-12-20
Viittaaminen
Davydova-Minguet, O. (2015). Voitonpäivänjuhla Sortavalassa: Juhlinnan ja muistin politiikkaa rajakaupungissa. Elore, 22(2). https://doi.org/10.30666/elore.79218
Osasto
Artikkelit