Muistaa-verbi kerronnallisen asemoinnin välineenä kansanedustajien muistitietohaastatteluissa

Författare

  • Nanny Jolma Tampere universitet
  • Kari Teräs Tampereen yliopisto

DOI:

https://doi.org/10.30666/elore.147324

Nyckelord:

muistitieto, narratologia, muistelukerronta, haastattelu, kansanedustajat, asemointi, kertomuksentutkimus

Abstract

Muistaa-verbi on muistitietohaastatteluissa toistuvasti esiintyvä kielen keino, jonka funktioiden ja merkitysten systemaattinen tarkastelu on jäänyt tutkimuksessa huomiotta. Tämä artikkeli tutkii muistaa-verbin käyttöä osana muistelevan kerronnan keinoja entisten kansanedustajien muistitietohaastatteluissa. Eduskunnan kirjaston keräämää haastatteluaineistoa lähestytään kertomuksentutkimuksen ja muistitietohistorian näkökulmista. Laajuutensa ja jatkuvuutensa vuoksi kansainvälisestikin ainutlaatuinen aineisto on jäsennetty tekstimuotoiseksi tietokannaksi, josta on digitaalisin menetelmin poimittu kokoelma muistaa-verbin esiintymiä kerronnallisissa yhteyksissä. Esimerkkikatkelmien laadullinen analyysi keskittyy erityisesti muistaa-verbin käyttöön kerronnallisen asemoinnin teoriaa soveltaen. Haastatteluissa rakentuvia kertomuksia tarkastellaan sekä sosiaalisena toimintana ja vuorovaikutuksena että identiteetin muodostamisen välineenä. 

Artikkelissa tarkastellaan, miten muistamisen tai muistamattomuuden sanallistaminen toimii kerronnallisena välineenä kansanedustajien muistitietohaastatteluissa sekä miten haastateltavat asemoivat itseään muistaa-verbin avulla myös suhteessa muistitietoa ja poliittista uraa koskeviin odotuksiin. Analyysin olennaisena lähtökohtana on kerronnan ja tarinan tasojen erottaminen. Kerronnallisen asemoinnin teorian mukaisesti huomio kiinnittyy myös näiden tasojen väliseen liikkeeseen ja sitä kautta syntyviin laajempiin identiteettiin ja normeihin liittyviin asemointeihin. 

Analyysi havainnollistaa, että muistitietohaastatteluissa toistuvuudessaan arkiselta vaikuttavan muistaa-verbin funktiot eivät rajoitu menneisyyden uudelleen tulkinnan ja osallisuuden ilmaisemiseen. Sen sijaan muistaa-verbin avulla kerronnalliseen vuorovaikutukseen tuotetaan runsaasti erilaisia, toistensa kanssa limittäisiä ja ristiriitaisiakin merkityksiä. 

##submission.downloads##

Publicerad

2024-12-22

Referera så här

Jolma, N. I. M., & Teräs, K. (2024). Muistaa-verbi kerronnallisen asemoinnin välineenä kansanedustajien muistitietohaastatteluissa. Elore, 31(2), 147–167. https://doi.org/10.30666/elore.147324

Nummer

Vol 31 Nr 2 (2024): Veden perintö

Sektion

Artikkelit

Licens

Copyright (c) 2024 Nanny Ira Marita Jolma, Kari Teräs

Creative Commons-license

Det här verket är licensierat under en Creative Commons Erkännande 4.0 Internationell-licens.

Tidskriften följer den så kallade "diamantmodellen" för öppen publicering: tidskriften tar inte ut några avgifter från författarna, och de publicerade texterna är omedelbart fritt tillgängliga på vetenskapstidskrifternas Journal.fi-plattform. Genom att skicka in en artikel till Elore för publicering godkänner författaren från och med september 2024 att verket publiceras under licensen CC BY 4.0. Enligt licensen får andra kopiera, sprida, distribuera och visa det upphovsrättsskyddade verket och eventuella bearbetade versioner av det, under förutsättning att de anger licensen, den ursprungliga publikationen (länk eller referens) och författaren som originalupphovsperson. Alla gjorda ändringar måste anges.

Upphovsrätten till texterna förblir hos författarna, och parallellpublicering är tillåtet. Detta gäller även texter som publicerats före september 2024. Publiceringsinformationen från Elore ska synas i parallellpubliceringen.

Användningslicensen för metadata till publicerade artiklar är Creative Commons CC0 1.0 Universal.