Venäjän Venetsian-paviljongin paradoksaalinen valta

Kirjoittajat

  • Anni Kangas
  • Julia Bethwaite

Avainsanat:

Venetsian nykytaidebiennaali, Venäjän Venetsian-paviljonki, tapahtumat, valta, pääomat, kleptokratia

Abstrakti

Artikkeli käsittelee Venetsian nykytaidebiennaalia, taidemaailman megatapahtumaa. Sen lähtökohtana on huomio megatapahtumien paradoksaalisuudesta. Tarkastelemme Venäjän kansallisen Venetsian-paviljongin paradokseja analysoimalla, miten yksityisen taidesäätiön johtaja ja ”oligarkin vaimo” Stella Kesajeva nousi Venäjän kansallisen Venetsian-paviljongin
komissaariksi kaudelle 2011–2015. Esitämme, että biennaali tarjosi olosuhteet yhteiskunnalliselle ja poliittiselle alkemialle, jossa taloudellista pääomaa on mahdollista muuntaa symboliseksi pääomaksi tai symbolista taloudelliseksi. Venetsian biennaalin paradoksaalisuutta voidaan selittää sillä, että kyseessä on Pierre Bourdieun käsittein heteronominen tila. Yhteiskunnan eri kenttien arvostusperiaatteet risteävät biennaalissa, mikä synnyttää paradokseja. Pohdimme artikkelissa myös nykytaiteen ja Venetsian-paviljongin muutosvoimaa suhteessa Venäjän kleptokratiseen järjestelmään, jossa vauraan bisneseliitin ja valtion suhteet ovat kietoutuneet yhteen sekä varallisuus huomattavan epätasaisesti jakautunutta.

Osasto
Artikkelit

Julkaistu

2019-05-10

Viittaaminen

Kangas, Anni, ja Julia Bethwaite. 2019. ”Venäjän Venetsian-paviljongin paradoksaalinen valta”. Idäntutkimus 26 (1):23-44. https://journal.fi/idantutkimus/article/view/81964.