Tukihenkilö- ja tukiperhetoiminnan tarvetta ilmentävät kuormitustekijät ja ­toiminnalle asetetut tavoitteet

Kirjoittajat

• Sirpa Kannasoja YTT, yliopistotutkija, Jyväskylän yliopisto, yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos
• Anu-Riina Svenlin YTT, tutkijatohtori, Umeå universitet, Institutionen för socialt arbete
• Tiina Lehto-Lundén VTT, tutkijatohtori, Jyväskylän yliopisto, yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos
• Johanna Moilanen YTT, yliopistotutkija, Jyväskylän yliopisto, yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos
• Johanna Kiili YTT, dosentti, apulaisprofessori, Jyväskylän yliopisto, yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos

DOI: https://doi.org/10.61259/kt.128903

Avainsanat:

tukihenkilö, tukiperhe, interventio, kuormitustekijä, tavoite, arviointi

Abstrakti

• Kaksi tyypillistä lapsi- ja perhesosiaalityön tukimuotoa ovat tukihenkilö- ja tukiperhetoiminta.
• Tukitoimia on perinteisesti lähestytty rinnakkaisina palveluina, joille on yhteistä niiden perustuminen lapsen ja vapaaehtoisen maallikkotoimijan välille syntyvään vuorovaikutussuhteeseen.
• Artikkelissa tarkastellaan tuen tarvetta ilmentäviä kuormitustekijöitä, tukisuhdetoiminnalle asetettuja tavoitteita sekä toiminnan rinnalla tyypillisimmin käytettyjä palveluita.
• Tarkastelu perustuu valtakunnalliseen sosiaalialan tukisuhdetoiminnan ammattilaisille suunnattuun kyselyyn.
• Tulokset osoittavat, että lasten ja perheiden tuen tarvetta ilmentävät kuormitustekijät ovat hyvin samankaltaisia sekä tukihenkilö- että tukiperhetoiminnassa. Tukihenkilötoiminta määrittyy kuitenkin ensisijaisesti lapsen palveluksi ja tukiperhetoiminta koko perheen palveluksi.
• Kuormitustekijöiden tunnistamista, tavoitteiden asettamista ja niiden arviointia sekä tukisuhteen ­laadun seurantaa tulee kehittää.