Käsikirjoitukset

Kirjoittajan ohjeet

• Tarjottavan käsikirjoituksen näkökulman tulee sopia lehden fokukseen.
• Käsikirjoituksen tulee olla aiemmin julkaisematon.
• Käsikirjoitus kirjoitetaan sujuvalla kielellä napakasti ja yleistajuisesti, liian monimutkaisia lauseita ja vierasperäisiä sanoja välttäen. Se on voitava ymmärtää ilman kapean alan erityisasiantuntemusta.
• Lyhenteet kirjoitetaan auki ja tarvittaessa selitetään.
• Havainnollistavia kuvia, kuvioita ja taulukoita on suositeltava käyttää.
• Kirjoittajiksi merkittyjen henkilöiden tulee olla osallistunut käsikirjoituksen työstämiseen ja alkuperäistutkimuksessa myös tutkimustyöhön. Kaikki kirjoittajat vastaavat artikkelin koko sisällöstä.
• Tutkimusartikkelina tarjottava käsikirjoitus on lähetettävä sekä anonymisoituna että anonymisoimattomana tiedostona. Anonymisoidussa tiedostossa kirjoittajien nimet on poistettu käsikirjoituksesta sekä tiedoston nimestä ja metatiedoista.
  • Kirjoittajatietojen poistaminen voi tapahtua eri tavoilla eri ohjelmissa ja niiden versioissa. Esimerkiksi Word-tiedostossa kirjoittajatiedot pääsee poistamaan seuraavan polun kautta: tiedosto -> asetukset -> yleiset -> käyttäjänimi. Seuraavista linkeistä löytyy englanninkielisiä ohjeistuksia tietojen poistoon:  kirjoittajatietojen poisto Microsoft Supportin mukaan,  How to Change Comment Name in Word (DataNumen) tai How to Remove Personal Info (Word) (William & Mary Law School).

Käsikirjoitusten rakenne ja osastotyypit

Lehdessä julkaistaan sekä vertaisarvioimattomia puheenvuoroartikkeleita ja vertaisarvioituja tutkimusartikkeleita.

Yleinen rakenne

• Käsikirjoitukseen lisätään:
  • lyhyt (4–6 lausetta ranskalaisin viivoin), yleistajuinen tiivistelmä, jossa avataan artikkelin fokus, uutuusarvo, keskeisimmät tulokset ja johtopäätökset. Ei muuta abstraktia!
  • kirjoittajien affiliaatiot, ammattinimikkeet, oppiarvot ja painokelpoiset henkilökuvat (kännykkäkameralla hyvässä valaistuksessa otettu kuva yleensä riittää).
  • avainsanat (n. 5 kpl), joilla kuvataan ilmiö ja kohdeyleisö
  • rahoittajatiedot ja sidonnaisuudet
• Edellä mainittuja tietoja ei lasketa käsikirjoitusten sanamäärään.

Osastotyyppikohtaiset rakenteet

• Puheenvuoroartikkeleiden (kuten näkökulmat ja analyysit tietystä ilmiöstä) suositeltu leipätekstin sanamäärä korkeintaan 2 000 ja viitteiden määrä alle 30. Huom! Lähdeluetteloa ei lasketa mukaan leipätekstiin.
• Katso esim.  Neuvolapalvelujen jatkuvuus tukee perhekeskeistä vanhemmuutta.
• Suositeltava otsikoida puheenvuoro siten, että otsikko ja väliotsikot ovat sisällöllisiä. Jo otsikot lukemalla saisi käsityksen mitä mieltä kirjoittajat ovat ja mihin he haluavat ottaa kantaa.
• Puheenvuoroissa vältettävä tutkimusrakenteellista kieltä (esim. tutkimus koostui kahdesta osatutkimuksesta) ja otsikointia (esim. aineisto ja menetelmät). Jos puheenvuoro perustuu tutkimukseen kannattaa sitä mahdollisimman paljon yleistajuistaa ja keskittyä tuloksiin ja niiden johtopäätöksiin.
• Tutkimusartikkeleiden (alkuperäistutkimukset ja katsaukset) suositeltu leipätekstin sanamäärä korkeintaan 4 000 ja viitteiden määrä alle 60. Huom! Lähdeluetteloa ei lasketa mukaan leipätekstiin.
• Katso esim. Ensimmäinen vaihe lastensuojelun tilannearviointiin kehitetyn ARVOA© -menetelmän validoinnissa – laadullinen arvio menetelmän sisällöstä ja soveltuvuudesta. 
• Suositeltava tutkimusartikkelin rakenne (jota on mahdollista mukauttaa, mikäli tarkoituksenmukaista):
  • Johdanto: kuvataan mihin kysymykseen artikkeli vastaa (tutkimuskysymykset/-hypoteesit, tavoitteet). Johdanto suositellaan pidettävän mahdollisimman lyhyenä ja napakkana
  • Aineisto ja menetelmät (sis. tarvittaessa eettisen pohdinnan ja tilastolliset menetelmät)
  • Tulokset
  • Pohdinta (keskeiset tulokset, johtopäätökset, tieteellinen merkitys, käytännön merkitys, vahvuudet ja heikkoudet, jatkotutkimusehdotukset)

Käsikirjoitusten lähettämisen aikataulu

Lehti julkaistaan sekä toukokuun että marraskuun lopussa. Vuonna 2026 lehteen lähetettävien käsikirjoitusten viimeiset lähetyspäivät ovat:

• Kevään numeron osalta 20.2. (tutkimusartikkelit) ja 20.3. (puheenvuoroartikkelit) 
• Syksyn numeron osalta 21.8. (tutkimusartikkelit) ja 18.9. (puheenvuoroartikkelit) 

Yksityiskohtaisemmat kirjoitusohjeet

Luvut ja merkinnät

• Desimaalien erottimena käytetään pilkkua ja tuhannet erotetaan sadoista ja miljoonat tuhansista välilyönnillä.
• Mittayksiköt erotetaan luvusta välilyönnillä ja prosentit kirjoitetaan tekstissä auki, esim. 68 prosenttia  (sulkeissa %-merkillä, esim. 68 %).

Kuvat, kuviot ja taulukot

• Kuvien, kuvioiden ja taulukoiden määrää ei ole rajoitettu, mutta tavoite on, että niillä on selkeä funktio ja niihin myös viitataan tekstissä. Kuvat ja kuviot julkaistaan värillisinä.
• Kuvat, kuviot ja taulukot liitetään mukaan erillisinä tiedostoina otsikoineen ja kuvateksteineen ja numeroidaan tekstiin (Kuva x, Kuvio x, Taulukko x).
• Graafisten kuvioiden suositeltavat tiedostomuodot ovat esim. Word, Excel tai PowerPoint. Mukana tulee olla muuttujien numeeriset arvot, jotta kuviot voidaan muokata lehden tyyliin sopiviksi. Harvemmin käytetyillä ohjelmilla tehdyistä kuvioista sovitaan erikseen.
• Kuvien suositeltavat tiedostomuodot ovat jpg, png ja tiff. Kuvien tulee olla painokelpoisia, eli resoluutio vähintään 300 dpi.
• Jos artikkelissa käytetään kolmannen osapuolen laatimia tai julkaisemia kuvia tai muita tekijänoikeuslain suojaamia elementtejä, vastaava kirjoittaja on velvollinen huolehtimaan, että niiden käyttöön on pyydetty ja saatu lupa. Lupa liitetään mukaan erillisenä tiedostona.

Tekstiviitteet ja lähdeluettelo

• Viitteet tekstiin APA-7:n käytäntöjen mukaisesti, esim. (Kurki, 2019; Kurki & Merikukka, 2021) tai jos kolme tai enemmän kirjoittajaa (Kurki ym., 2020). Jos sekaannuksen vaara, artikkelit identifioidaan kirjaimin (Merikukka 2019a; Merikukka 2019b).
• Voit käyttää myös muotoiluja Kurki ja Merikukka (2021) tutkivat…” tai ”Kurki kollegoineen (2020) tutki…”
• Julkaisemattomat havainnot voidaan mainita tekstissä sulkeissa (Merikukka, Marko, julkaisematon havainto/ henkilökohtainen tiedonanto/ kongressiesitys).
• Lähdeluettelo sukunimien mukaiseen aakkosjärjestykseen (APA-7, esimerkki alla). Ohjeita suomeksi: https://libguides.oulu.fi/tieteellinentiedonhankinta/apa
• Lähteisiin mukaan DOI-numero http:// -muodossa (voit hakea sen täältä: https://apps.crossref.org/SimpleTextQuery). Jos ei ole DOI-numeroa, suora linkki artikkeliin.
• Verkkolähteisiin myös haun tai päivityksen pvm.
• Tarkista, että jokainen lähde löytyy lähdeluettelosta ja että jokaiseen lähdeluettelossa olevaan teokseen viitataan tekstissä.
• Julkaistavaksi hyväksytty, mutta julkaisematon kirjoitus merkitään kirjallisuusluetteloon liittämällä siihen maininta ”(painossa)”.

Vertaisarviointi

Kasvun tuki -aikakauslehti pyrkii toimimaan Suomen tiedekustantajien liiton vertaisarviointiohjeen ja Tutkimuseettisen neuvottelukunnan (TENK) Hyvä tieteellinen käytäntö -ohjeen periaatteiden mukaisesti. Lehti käyttää Tieteellisten seurain valtuuskunnan rekisteröimää kansallista vertaisarviointitunnusta ja on sitoutunut noudattamaan vertaisarviointitunnuksen käyttöehtoja.

Prosessin kuvaus

Päätoimittaja tutustuu käsikirjoitukseen ja arvioi alustavasti, sopiiko se lehteen. Päätoimittaja vastaa vastuukirjoittajalle viimeistään kahden viikon kuluttua käsikirjoituksen vastaanottamisesta, otetaanko se vertaisarvioitavaksi. Päätoimittaja etsii käsikirjoitukselle kaksi toimituksen ulkopuolista vertaisarvioijaa tarvittaessa yhdessä toimituskunnan asiantuntijan kanssa.

Vertaisarvioijien tulee olla (väitelleitä) alan asiantuntijoita ja riippumattomia suhteessa toimitukseen, toimituskuntaan, arvioitavaan käsikirjoitukseen ja kirjoittajiin. Vertaisarviointi tehdään kaksoissokkoutettuna, jolloin kirjoittajat eivät tiedä arvioijia eivätkä arvioijat kirjoittajia.

Vertaisarviointiprosessissa tarkastellaan aineiston kattavuutta ja teoreettisen viitekehyksen hallintaa, tutkimuksen toteutuksen luotettavuutta ja tarkkuutta sekä tutkimusongelman tai tutkimusasetelman ja tulosten omaperäisyyttä ja uutuusarvoa suhteessa aiempaan tutkimukseen tieteenalalle ominaisella tavalla.

Arvioijat laativat käsikirjoituksesta lausunnon, jossa he ehdottavat käsikirjoituksen hyväksymistä, hyväksymistä määrätyin muutoksin tai hylkäämistä. Lausuntoon kirjataan myös käsikirjoitukseen ehdotetut muutokset.

Päätoimittaja tutustuu arvioijien lausuntoihin, lähettää ne kirjoittajille ja pyytää kirjoittajia muokkaamaan käsikirjoitusta vertaisarvioijien kommenttien perustella. Mikäli toinen arvioija ehdottaa hyväksymistä ja toinen hylkäämistä, päätoimittaja harkitsee yhdessä toimituskunnan kanssa, pyydetäänkö lausuntoa vielä kolmannelta arvioijalta.

Käsikirjoituksen korjaamiseen varataan aikaa kaksi viikkoa, ellei toisin sovita päätoimittajan kanssa. Kirjoittajien tulee esittää tehdyt muutokset selvästi ja yksityiskohtaisesti sekä perustelut, mikäli kaikkia pyydettyjä korjauksia ei ole tehty.

Tarvittaessa korjattu käsikirjoitus lähetetään uudelleen vertaisarvioijille. Päätoimittaja tekee lopullisen julkaisemispäätöksen ja pyytää harkintansa mukaan näkemystä myös toimituskunnan asiantuntijoilta.

Käsikirjoituksista tallennetaan ja säilytetään vähintään viiden vuoden ajan ainakin seuraavat tiedot: vastaanottopäivämäärä ja päätöksen lähetyspäivämäärä, tekijöiden julkaisuehdotus, tekijöiden nimet ja käsikirjoituksen otsikko, arvioijien nimet ja lausunnot sekä toimituksen tekijöille lähettämät julkaisemista koskevat päätökset. Toimitusprosessissa noudatetaan tietosuoja-asetuksen vaatimuksia.

Käsikirjoituksen tarjoaminen julkaistavaksi katsotaan samalla kirjoittajan ilmoitukseksi vertaisarviointikäytäntöjen hyväksymisestä. Suostuessaan arvioimaan artikkelin arvioija hyväksyy samalla vertaisarviointikäytännöt ja niiden dokumentoinnin.