Submissions

Submission Preparation Checklist

As part of the submission process, authors are required to check off their submission's compliance with all of the following items, and submissions may be returned to authors that do not adhere to these guidelines.

The submission has not been previously published, nor is it before another journal for consideration (or an explanation has been provided in Comments to the Editor).
The submission file is in OpenOffice, Microsoft Word, or RTF document file format.
Where available, URLs for the references have been provided.
The text is single-spaced; uses a 12-point font; employs italics, rather than underlining (except with URL addresses); and all illustrations, figures, and tables are placed within the text at the appropriate points, rather than at the end.

Author Guidelines

Tarjottavan käsikirjoituksen näkökulman tulee sopia lehden fokukseen.
Käsikirjoituksen tulee olla aiemmin julkaisematon (pois lukien käännösartikkelit).
Käsikirjoitus kirjoitetaan sujuvalla kielellä napakasti ja yleistajuisesti, liian monimutkaisia lauseita ja vierasperäisiä sanoja välttäen. Se on voitava ymmärtää ilman kapean alan erityisasiantuntemusta.
Lyhenteet kirjoitetaan auki ja tarvittaessa selitetään.
Havainnollistavia kuvia, kuvioita ja taulukoita on suositeltava käyttää.
Kirjoittajiksi merkittyjen henkilöiden tulee olla osallistunut käsikirjoituksen työstämiseen ja alkuperäistutkimuksessa myös tutkimustyöhön. Kaikki kirjoittajat vastaavat artikkelin koko sisällöstä.

Käsikirjoituksen rakenne Kasvun tuki -aikakauslehdessä

Kasvun tuki -aikakauslehdessä julkaistaan vertaisarvioimattomia puheenvuoroartikkeleita ja vertaisarvioituja tutkimusartikkeleita.

Puheenvuorojen (kuten näkökulmat ja analyysit tietystä ilmiöstä) suositeltu leipätekstin sanamäärä korkeintaan 2 000 ja viitteiden määrä alle 30.
Katso esim. Neuvolapalvelujen jatkuvuus tukee perhekeskeistä vanhemmuutta.
Suositeltava otsikoida puheenvuoro siten, että otsikko ja väliotsikot ovat sisältöllisiä. Jo otsikot lukemalla saisi käsityksen mitä mieltä kirjoittajat ovat ja mihin he haluavat ottaa kantaa.
Puheenvuoroissa vältettävä tutkimusrakenteellista kieltä (esim. tutkimus koostui kahdesta osatutkimuksesta) ja otsikointia (esim. aineisto ja menetelmät). Jos puheenvuoro perustuu tutkimukseen kannattaa sitä mahdollisimman paljon yleistajuistaa ja keskittyä tuloksiin ja niiden johtopäätöksiin.

Tutkimusartikkeleiden (alkuperäistutkimukset ja katsaukset) suositeltu leipätekstin sanamäärä korkeintaan 4 000 ja viitteiden määrä alle 60.
Katso esim. Ensimmäinen vaihe lastensuojelun tilannearviointiin kehitetyn ARVOA© -menetelmän validoinnissa – laadullinen arvio menetelmän sisällöstä ja soveltuvuudesta.
Suositeltava tutkimusartikkelin rakenne (jota on mahdollista mukauttaa, mikäli tarkoituksenmukaista):
- Johdanto: kuvataan mihin kysymykseen artikkeli vastaa (tutkimuskysymykset/-hypoteesit, tavoitteet). Johdanto suositellaan pidettävän mahdollisimman lyhyenä ja napakkana
- Aineisto ja menetelmät (sis. tarvittaessa eettisen pohdinnan ja tilastolliset menetelmät)
- Tulokset
- Pohdinta (keskeiset tulokset, johtopäätökset, tieteellinen merkitys, käytännön merkitys, vahvuudet ja heikkoudet, jatkotutkimusehdotukset)

Käsikirjoitukseen lisätään (näitä ei lasketa sanamäärään):
- lyhyt (4–6 lausetta ranskalaisin viivoin), yleistajuinen tiivistelmä, jossa avataan artikkelin fokus, uutuusarvo, keskeisimmät tulokset ja johtopäätökset. Ei muuta abstraktia!
- kirjoittajien affiliaatiot, ammattinimikkeet, oppiarvot ja painokelpoiset henkilökuvat (kännykkäkameralla hyvässä valaistuksessa otettu kuva yleensä riittää).
- avainsanat (n. 5 kpl), joilla kuvataan ilmiö ja kohdeyleisö
- rahoittajatiedot ja sidonnaisuudet

Luvut ja merkinnät

Desimaalien erottimena käytetään pilkkua ja tuhannet erotetaan sadoista ja miljoonat tuhansista välilyönnillä.
Mittayksiköt erotetaan luvusta välilyönnillä ja prosentit kirjoitetaan tekstissä auki, esim. 68 prosenttia (sulkeissa %-merkillä, esim. 68 %).

Kuvat, kuviot ja taulukot

Kuvien, kuvioiden ja taulukoiden määrää ei ole rajoitettu, mutta tavoite on, että niillä on selkeä funktio ja niihin myös viitataan tekstissä. Kuvat ja kuviot julkaistaan värillisinä.
Kuvat, kuviot ja taulukot liitetään mukaan erillisinä tiedostoina otsikoineen ja kuvateksteineen ja numeroidaan tekstiin (Kuva x, Kuvio x, Taulukko x).
Graafisten kuvioiden suositeltavat tiedostomuodot ovat esim. Word, Excel tai PowerPoint. Mukana tulee olla muuttujien numeeriset arvot, jotta kuviot voidaan muokata lehden tyyliin sopiviksi. Harvemmin käytetyillä ohjelmilla tehdyistä kuvioista sovitaan erikseen.
Kuvien suositeltavat tiedostomuodot ovat jpg, png ja tiff. Kuvien tulee olla painokelpoisia, eli resoluutio vähintään 300 dpi.
Jos artikkelissa käytetään kolmannen osapuolen laatimia tai julkaisemia kuvia tai muita tekijänoikeuslain suojaamia elementtejä, vastaava kirjoittaja on velvollinen huolehtimaan, että niiden käyttöön on pyydetty ja saatu lupa. Lupa liitetään mukaan erillisenä tiedostona.

Tekstiviitteet ja lähdeluettelo

Viitteet tekstiin APA-7:n käytäntöjen mukaisesti, esim. (Kurki, 2019; Kurki & Merikukka, 2021) tai jos kolme tai enemmän kirjoittajaa (Kurki ym., 2020). Jos sekaannuksen vaara, artikkelit identifioidaan kirjaimin (Merikukka 2019a; Merikukka 2019b).
Voit käyttää myös muotoiluja Kurki ja Merikukka (2021) tutkivat…” tai ”Kurki kollegoineen (2020) tutki…”
Julkaisemattomat havainnot voidaan mainita tekstissä sulkeissa (Merikukka, Marko, julkaisematon havainto/ henkilökohtainen tiedonanto/ kongressiesitys).
Lähdeluettelo sukunimien mukaiseen aakkosjärjestykseen (APA-7, esimerkki alla). Ohjeita suomeksi: https://libguides.oulu.fi/tieteellinentiedonhankinta/apa
Lähteisiin mukaan DOI-numero http:// -muodossa (voit hakea sen täältä: https://apps.crossref.org/SimpleTextQuery). Jos ei ole DOI-numeroa, suora linkki artikkeliin.
Verkkolähteisiin myös haun tai päivityksen pvm.
Tarkista, että jokainen lähde löytyy lähdeluettelosta ja että jokaiseen lähdeluettelossa olevaan teokseen viitataan tekstissä.
Julkaistavaksi hyväksytty, mutta julkaisematon kirjoitus merkitään kirjallisuusluetteloon liittämällä siihen maininta ”(painossa)”.

Esimerkki APA-7 mukaisesta lähdeluettelosta:

Aliev, M. R. & Watson, J. (1985). Higher-order effects in the vibration-rotation spectra of semirigid molecules. Teoksessa K. N. Rao (toim.), Molecular spectroscopy: Modern research (s. 1–67). Academic Press.

HART Communication Foundation. (22.11.2009). Wireless hart. http://www.hartcomm.org/

McDuff, C., Smith, J., Kensington, K., Jones, S., Coughlan, S., Bortolin, L., Witte, M., Scott, A., Newport, A., Jensen, K., Wutzler, J., van Staden, I., McLean, J., Bergsma, G., Dowman, B., Petrie, K., Higgens, D., McCloud, R., Jessop, L., … Duncan, P. (2017). An introduction to quantitative analysis in finance. Houghton.

Mitra, S. K. (1991). Some unconventional signal processing applications of multirate techniques. Proceedings – IEEE International Symposium on Circuits and Systems 1, 13–16.

Paulson, M. (1992). Basement membrane proteins: Structure, assembly, and cellular interactions. Critical Reviews in Biochemistry and Molecular Biology, 27(1–2), 93–127. https://doi.org/10.3109/10409239209082560

Paulsson, M., Saladin, K. & Landwehr, R. (1988). Binding of Ca2+ influences susceptibility of laminin to proteolytic digestion and interactions between domain-specific laminin fragments. European Journal of Biochemistry, 177(3), 477–481. https://doi.org/10.1111/j.1432-1033.1988.tb14396.x

The Royal Mardsen Hospital Bone-Marrow Transplantation Team. (1977). Failure of syngeneic bone-marrow graft without preconditioning in post-hepatitis marrow aplasia. Lancet, 310(8041), 742–744. https://doi.org/10.1016/S0140-6736(77)90241-0

Watson, M. A. J. (1985). Higher-order effects in the vibration-rotation spectra of semirigid molecules. Molecular Spectroscopy: Modern Research, 3, 1.

Zar, J. H. (1984). Biostatistical Analysis. Prentice-Hall.

Lait

Laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä 28.6.1994/559. www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1994/19940559

--------------------------------------------------------------------------------------

Vertaisarviointi

Kasvun tuki -lehti pyrkii toimimaan Suomen tiedekustantajien liiton vertaisarviointiohjeen ja Tutkimuseettisen neuvottelukunnan (TENK) Hyvä tieteellinen käytäntö -ohjeen periaatteiden mukaisesti. Lehti käyttää Tieteellisten seurain valtuuskunnan rekisteröimää kansallista vertaisarviointitunnusta ja on sitoutunut noudattamaan vertaisarviointitunnuksen käyttöehtoja.

Prosessin kuvaus

Päätoimittaja tutustuu käsikirjoitukseen ja arvioi alustavasti, sopiiko se lehteen. Päätoimittaja vastaa vastuukirjoittajalle viimeistään kahden viikon kuluttua käsikirjoituksen vastaanottamisesta, otetaanko se vertaisarvioitavaksi. Päätoimittaja etsii käsikirjoitukselle kaksi toimituksen ulkopuolista vertaisarvioijaa tarvittaessa yhdessä toimituskunnan asiantuntijan kanssa.

Vertaisarvioijien tulee olla (väitelleitä) alan asiantuntijoita ja riippumattomia suhteessa toimitukseen, toimituskuntaan, arvioitavaan käsikirjoitukseen ja kirjoittajiin. Vertaisarvioijien nimet eivät tule kirjoittajien tietoon.

Vertaisarviointiprosessissa tarkastellaan aineiston kattavuutta ja teoreettisen viitekehyksen hallintaa, tutkimuksen toteutuksen luotettavuutta ja tarkkuutta sekä tutkimusongelman tai tutkimusasetelman ja tulosten omaperäisyyttä ja uutuusarvoa suhteessa aiempaan tutkimukseen tieteenalalle ominaisella tavalla.

Arvioijat laativat käsikirjoituksesta lausunnon, jossa he ehdottavat käsikirjoituksen hyväksymistä, hyväksymistä määrätyin muutoksin tai hylkäämistä. Lausuntoon kirjataan myös käsikirjoitukseen ehdotetut muutokset.

Päätoimittaja tutustuu arvioijien lausuntoihin, lähettää ne kirjoittajille ja pyytää kirjoittajia muokkaamaan käsikirjoitusta vertaisarvioijien kommenttien perustella. Mikäli toinen arvioija ehdottaa hyväksymistä ja toinen hylkäämistä, päätoimittaja harkitsee yhdessä toimituskunnan kanssa, pyydetäänkö lausuntoa vielä kolmannelta arvioijalta.

Käsikirjoituksen korjaamiseen on varattu aikaa 2 viikkoa, ellei tosin sovita päätoimittajan kanssa. Kirjoittajien tulee esittää tehdyt muutokset selvästi ja yksityiskohtaisesti sekä perustelut, mikäli kaikkia pyydettyjä korjauksia ei ole tehty.

Tarvittaessa korjattu käsikirjoitus lähetetään uudelleen vertaisarvioijille. Päätoimittaja tekee lopullisen julkaisemispäätöksen ja pyytää harkintansa mukaan näkemystä myös toimituskunnan asiantuntijoilta.

Käsikirjoituksista tallennetaan ja säilytetään vähintään viiden vuoden ajan ainakin seuraavat tiedot: vastaanottopäivämäärä ja päätöksen lähetyspäivämäärä, tekijöiden julkaisuehdotus, tekijöiden nimet ja käsikirjoituksen otsikko, arvioijien nimet ja lausunnot sekä toimituksen tekijöille lähettämät julkaisemista koskevat päätökset. Toimitusprosessissa noudatetaan tietosuoja-asetuksen vaatimuksia.

Käsikirjoituksen tarjoaminen julkaistavaksi katsotaan samalla kirjoittajan ilmoitukseksi vertaisarviointikäytäntöjen hyväksymisestä. Suostuessaan arvioimaan artikkelin arvioija hyväksyy samalla vertaisarviointikäytännöt ja niiden dokumentoinnin.