Vanhempien hiljaisia ääniä: Vanhemmuuden uupumuksen ja työuupumuksen alaryhmät koronapandemian aikana

Författare

• Matilda Sorkkila dosentti, yliopistotutkija, FT Psykologian laitos, Jyväskylän yliopisto Opettajankoulutuslaitos, Jyväskylän yliopisto
• Venla Panula väitöskirjatutkija, KM Opettajankoulutuslaitos, Turun yliopisto Opettajankoulutuslaitos, Jyväskylän yliopisto
• Noona Kiuru professori, PsT Psykologian laitos, Jyväskylän yliopisto
• Sanni Pöysä tutkijatohtori, KT Opettajankoulutuslaitos, Jyväskylän yliopisto
• Niina Junttila professori, KT Opettajankoulutuslaitos, Turun yliopisto Opettajankoulutuslaitos, Jyväskylän yliopisto
• Marja-Kristiina Lerkkanen professori, KT Opettajankoulutuslaitos, Jyväskylän yliopisto
• Eija Pakarinen professori, PsT Opettajankoulutuslaitos, Jyväskylän yliopisto

DOI: https://doi.org/10.61259/kt.141959

Nyckelord:

vanhempien uupumus, koronapandemia, kokemusten moninaisuus, perheiden tuki, resilienssi

Abstract

• Koronapandemialla on esitetty olevan pitkäkestoisia seurauksia erityisesti haavoittuvassa asemassa oleville perheille, mutta tällaisten vanhempien hyvinvoinnista koronapandemian aikana on vain vähän tutkimustietoa.
• Osana laajempaa EduRESCUE-hanketta toteutetussa hiljaisten äänten tutkimuksessa tarkastelimme vanhemmuuden uupumuksen ja työuupumuksen perusteella muodostettuja vanhempien alaryhmiä koronapandemian aikana sekä sitä, onko alaryhmien välillä eroja lasten erityistarpeissa, vanhemman kokemassa sosiaalisessa tuessa ja resilienssissä eli kyvyssä palautua vastoinkäymisistä.
• Tunnistimme neljä vanhempien alaryhmää:
  1) ei uupuneet (53 %)
  2) lievästi vanhempana uupuneet (19 %)
  3) työssä uupuneet (18 %)
  4) vanhempana ja työssä uupuneet (10 %).
• Vanhempana ja työssä uupuneilla vanhemmilla oli ei uupuneita useammin erityistarpeisia lapsia ja he kokivat saavansa muita vähemmän sosiaalista tukea. Lisäksi he kokivat resilienssinsä ei uupuneita vanhempia heikommaksi.
• Tutkimus tuo uutta tietoa vanhemmuudessa ja työssä uupumisen yhdistelmistä koronapandemian aikana sekä kuvastaa uupumusoireiden kasaantumista ja mahdollista pitkittymistä erityisesti heikosti voivien vanhempien keskuudessa.
• Tuloksia voidaan hyödyntää, kun suunnitellaan vanhempien uupumuksen ennalta ehkäisyä ja perheiden tukitoimintaa sekä kehitetään resilienssin vahvistamiseen liittyviä interventioita.