Nappikauppaa ja harrastushommia

Digitaalinen kotiäiti ja näkymätön työ

Kirjoittajat

  • Katariina Mäkinen Tampereen yliopisto

Avainsanat:

työ, sukupuoli, kotityö, digitaalinen talous, bloggaaminen, sosiaalinen media, äitiys, kotiäiti

Abstrakti

Miksi marginaalisia työn muotoja kannattaa tutkia? Miksi digitaalinen kotityö on näkymätöntä sekä tutkimuksessa että yhteiskunnassa? Millainen metodologia soveltuu näkymättömän työn tutkimiseen? Tässä artikkelissa tarkastelen digitaalisen kotityön tutkimista metodologisesta näkökulmasta. Tarkastelu pohjaa empiiriseen tutkimukseen äitiys- ja perhebloggaajien työstä uutena sukupuolittuneen työn muotona. Väitän, että äitiys- ja perhebloggaamisen kaltainen digitaalinen kotityö jää työn tutkimuksessa marginaaliin samoista syistä, joiden takia kotona tehty sukupuolittunut työ on historiallisesti jäänyt tunnistamatta ja tunnustamatta sekä yhteiskunnassa että tutkimuksessa: palkkatyön ulkopuolelle jäävä, kotiin sijoittuva, osittain palkaton ja hoivaan limittyvä työ ei mahdu palkkatyön ja taloudellisen tuottavuuden määrittämään ymmärrykseen työstä. Tällainen työ ei myöskään mahdu työn tutkimuksen tarkkarajaisiin kategorioihin. Kun työ rikkoo rajoja, ei tutkimuskaan voi rakentua niiden varaan. Tämän takia digitaalisen kotityön tutkiminen vaatii erityistä metodologista otetta, jossa feministisen metodologian ja arjen tutkimuksen näkökulmat ovat tarpeen.

Osasto
Artikkelit

Julkaistu

2021-10-08

Viittaaminen

Mäkinen, K. (2021). Nappikauppaa ja harrastushommia: Digitaalinen kotiäiti ja näkymätön työ. Kulttuurintutkimus, 38(2–3), 68–81. Noudettu osoitteesta https://journal.fi/kulttuurintutkimus/article/view/100137