Startup-yrittäjyys työn muutosdiskurssien valossa

Artikkelissa käsittelen työn muutosta ja muutospuhetta startup-yrittäjyyden kontekstissa. Työn muutosta voidaan lähestyä diskursseina, joissa painottuvat vaihtelevilla tavoilla globaalin tietotalouden ja prekarisaation merkitykset. Diskurssit luovat ymmärrystä työn muutoksesta kaikkialle levittäytyvänä epävarmuutena ja kiihtyvänä muutosvauhtina, ja ymmärryksellä on monenlaista toimeenpanevaa voimaa.

Asetun tässä artikkelissa keskusteluun työn muutoksen diskurssien kanssa analysoimalla, miten muutoksen annettuus näkyy suomalaisessa startup-diskurssissa. Aineistona hyödynnän suomalaista, 2010-luvulla julkaistua yleistajuista startup-opas- ja -tietokirjallisuutta. Lähestyn työn muutosta episteemisen hallinnan näkökulmasta: muutosta voidaan ajatella osana prosessia, jossa toimijat pyrkivät episteemisen työn avulla konstruoimaan sosiaalista todellisuutta ja legitimoimaan sosiaalista muutosta.

Analyysissäni katson, että työn muutos toimii taustatarinana, joka jäsentää startup-diskurssissa esiin piirtyvää yksilöllistä toimijuutta ja Suomen kansallista toimijuutta. Yksilöllinen toimijuus tulee ymmärrettäväksi sukupolvipuheen kautta: startup-yrittäjyys käsitetään toimijuutena, joka on luontaista nuorelle sukupolvelle, jonka vastinpari puolestaan haetaan vanhemmasta ”korporaatioiden sukupolvesta.” Asetelma rakentuu ymmärrykselle jälkiteollisesta murroksesta, joka edellyttää yrittäjämäistä, aktiivista toimijuutta kaikilta asemaan katsomatta, ja startup-yrittäjät edustavat tässä ideaalia etujoukkoa.  

Kansallisessa kehyksessä puolestaan esiin piirtyy narratiivi, jossa Nokian romahduksen ja talouskriisin runtelema Suomi tarvitsee uuden suunnan. Perinteiset yritykset näyttäytyvät hitaina ja vanhentuneina ja startup-yritykset puolestaan notkeina ja ideaaleina globaalissa tietotaloudessa. Näin startup-myönteinen yhteiskunta hahmottuu ainoaksi oikeaksi kehityssuunnaksi, ja se edellyttää esimerkiksi suomalaisen työlainsäädännön muutoksia.

Työn muutospuheen tarkastelu episteemisen hallinnan näkökulmasta paljastaa, että työn muutos legitimoi suomalaisen startup-yrittäjyyden pukemalla sen yhteiskunnallista kokonaisetua palvelevaksi muutosprojektiksi.