Pienin askelin kestävään ruokakulttuuriin?

Kulttuurinen ymmärrys maltillisuudesta ruoan ekologista kestävyyttä tärkeänä pitävien kuluttajien ruokakäytännöissä

Kirjoittajat

• Sami Koponen Helsingin yliopisto
• Mari Niva Helsingin yliopisto

Avainsanat:

kulutus, ruoka, kestävyys, käytäntöjen teoria, kulttuuriset rakenteet, ruokakulttuuri

Abstrakti

Vaikka monet kuluttajat ovat huolissaan ruoantuotannon ilmasto- ja ympäristövaikutuksista, lihan ja maitotuotteiden kokonaiskulutus on pysynyt suhteellisen vakaana. Tässä artikkelissa analysoimme tätä yleensä psykologisista näkökulmista tutkittua ristiriitaa hyödyntämällä sosiokulttuurisen ja erityisesti käytäntöteoreettisen kulutustutkimuksen näkökulmia. Kiinnitämme laaja-alaisten kulttuuristen ymmärrysten käsitteen avulla huomion kulttuurisiin tekijöihin, jotka tarjoavat kuluttajille tapoja oikeuttaa ilmastolle ja ympäristölle haitallista kulutusta erilaisissa sosiaalisissa ja kulttuurisissa konteksteissa ja tilanteissa. Tavoitteenamme on täydentää olemassa olevaa tietoa lihan ja maitotuotteiden kulutusta ylläpitävistä kulttuurisista ymmärryksistä. Artikkelimme aineistona on verkkokysely, joka suunnattiin vuonna 2020 Helsingin Sanomien lukijoille. Otimme tarkemman laadullisen analyysin kohteeksi vastaukset kuluttajilta, jotka ilmoittivat pitävänsä ruoan mahdollisimman vähäisiä ilmasto- ja ympäristövaikutuksia hyvin tärkeinä ruokavalinnoissaan. Tämän aineiston (n=5 085) analyysin tuloksena kuvaamme artikkelissa maltillisuutta aiemmassa tutkimuksessa marginaaliin jääneenä ja ainakin suomalaisen (kulutus)kulttuurin kontekstissa huomionarvoisena lihan ja maitotuotteiden käyttöä ylläpitävänä kulttuurisena ymmärryksenä. Kulttuurinen ymmärrys maltillisuudesta ohjaa ruoan ympäristö- ja ilmastovaikutuksista huolestuneita kuluttajia maltillisuuteen myös ruokaa koskevissa kestävyysteoissa. Ehdotammekin, että ruokakulttuurin ekologista kestävyyssiirtymää koskevassa tutkimuksessa tulisi kiinnittää nykyistä enemmän huomiota maltillisuuden kaltaisten kulttuuristen ymmärrysten rooliin ruokakulttuurin ekologisen kestävyyssiirtymän mahdollisena hidastajana.