Kuntoutuskumppanuus ja resurssisidonnainen valta
Analyysi julkisen sektorin ja järjestöjen yhteistyökäytännöistä kuntoutuspalvelujen järjestämisessä
Abstrakti
Väestön lisääntyneet palvelutarpeet ja julkistaloudellinen vaje ovat johtaneet siihen, että järjestöiltä odotetaan entistä suurempaa osallistumista kuntoutuksen kaltaisten hyvinvointipalvelujen järjestämiseen. Kumppanuudella tähdätään palveluhaasteiden ratkaisemiseen julkisen, markkina- ja järjestösektorien yhteistyönä. Artikkelin tavoitteena on selvittää, mitä kuntien ja järjestöjen verkostosuhteissa syntyvä kumppanuus on. Kumppanuutta lähestytään analysoimalla osapuolten verkostosuhteisiin tuomia resursseja ja niihin liittyvää valtaa sosiologisten valtateorioiden nojalla. Tutkimusaineistona toimii julkisen sektorin ja järjestöjen alueellista yhteistyötä käsittelevä haastatteluaineisto. Tulokset osoittavat alueellisen kuntoutuskumppanuuden ilmenevän pääsääntöisesti taloudellisiin resursseihin perustuvina palvelukumppanuuksina, joissa järjestöjen palvelukapasiteetti ja innovatiivisuus valjastetaan lakisääteisten palvelujen järjestämiseen, kehittämiseen ja riittävän paikallisen palvelukapasiteetin
turvaamiseen. Kansalaistoimintana tuotettu asiakaslähtöinen kuntoutus ja järjestöverkostojen tarjoamat mahdollisuudet
tulevat käyttöön vain, mikäli niiden merkitys kuntoutustarpeisiin vastaamisessa tunnistetaan ja osoitetaan.
Abstract
Rehabilitation partnerships and resourcerelated powers - Analysing cooperation practices in production of rehabilitation
services.
The public sector is responsible for well-being of Finland’s population. Finland’s government has set high expectations for rehabilitation and services produced by non-governmental organisations (NGOs). Partnerships between the public sector and NGOs aim to resolve service production-related challenges. This article examines the phenomenon of rehabilitation partnerships between non-profit and government bodies. It approaches partnership by reviewing the resources partners bring to the table in their network relationships. Research material used for the study consists of interviews concerning regional rehabilitation cooperation between the public sector and NGOs. The data has been analysed using sociological theories of power. The results demonstrate that rehabilitation partnerships manifest mainly in the form of service partnerships that are based on financial resources. The service delivery capacity and innovativeness of non-profit partners have been harnessed for the production and development of statutory services and to ensure sufficient regional service delivery capacity. Client-oriented services produced by
civic activity and the potential provided by NGO-networks can only be utilised, if the involved actors recognise and demonstrate
their importance in meeting the needs of clients.
