Lonkkamurtumapotilaiden liikkumisen seuranta liikemittareilla kuntoutumisen aikana
DOI:
https://doi.org/10.37451/kuntoutus.178446Avainsanat:
kiihtyvyysanturi, iäkkäät ihmiset, fyysinen aktiivisuus, toimintakykyAbstrakti
Lonkkamurtuma on merkittävä ja yleinen iäkkäiden ihmisten vamma, joka johtaa usein liikunta- ja toimintakyvyn pysyvään heikentymiseen ja avuntarpeen lisääntymiseen. Lonkkamurtuman jälkeisen kuntoutuksen tavoitteena on toimintakyvyn palautuminen siten, että potilas voi jatkaa elämistään entisessä elinympäristössä, mutta vain alle puolet saavuttaa murtumaa edeltävän liikkumiskyvyn tason. Tämän tutkimusraportin tarkoituksena on kuvailla tutkimusprojektia, jossa keskitytään liikemittareiden mahdollisuuksiin lonkkamurtumapotilaiden kuntoutumisen seuraamisessa sekä esittää alustavia tuloksia potilaiden liikkumisen piirteiden kehityskuluista kuntoutumisen alkuvaiheessa. Tutkimuksen aineisto pohjautuu Jyväskylän yliopiston ja Keski-Suomen hyvinvointialueen yhteistyönä toteuttamaan ”Lonkkamurtumapotilaiden liikkumisen seuranta liikemittareilla kuntoutumisen aikana” (LOMUTU) -tutkimukseen. Tutkimuksen aineistonkeruu toteutetaan perusterveydenhuollon vuodeosastolla sekä potilaan kotiympäristössä käyttäen reiteen kiinnitettyä Axivity AX6 -liikemittaria vuorokauden ympäri (24 h) osastolla ja kotiutuessa 14 vuorokauden ajan. Tässä artikkelissa esitellään tutkimuksen ensimmäisten koehenkilöiden alustavia (n = 5) tuloksia, jossa mittausdataa kertyi keskimäärin 15 vuorokauden ajalta.
Alustavien tulosten perusteella näiden viiden ensimmäisen osallistujan kohdalla kevyt fyysinen aktiivisuus lisääntyi vähitellen seurantajakson aikana, kun taas kohtalaista aktiivisuutta havaittiin ensimmäisen kerran vasta lähes viikon kuluttua mittauksen aloittamisesta. Seurantajakson aikana raskasta fyysistä aktiivisuutta ei kertynyt tutkittaville lainkaan. Toimintakyvyn kehittymistä kuvaavassa fyysisen aktiivisuuden intensiteettijakaumassa oli vastaavasti nähtävissä kasvua vasta kahden viikon seurantajakson lopussa. Tutkimuksen tarjoamat metodologiset ratkaisut mahdollistavat kuntoutumisen edistymisen jatkuvan seurannan perinteisten, ajankohtaan sidottujen toimintakyvyn mittausten rinnalla. Tämä lisää ymmärrystä varhaisen edistymisen merkityksestä lopulliseen kuntoutumistulokseen. Lisäksi ratkaisut tukevat tavoitteiden asettamista ja seurantaa ja voivat toimia merkittävänä työkaluna kuntoutuspalveluiden oikea-aikaiseen kohdentamiseen juuri niille, jotka niitä eniten tarvitsevat.
Abstract
Device-based physical activity monitoring of hip fracture patients during rehabilitation
A hip fracture is a significant and common injury among older adults, often leading to permanent declines in mobility and functional capacity, as well as an increased need for assistance. Hip fractures are almost always treated with surgery, followed by rehabilitation aimed at restoring functional capacity, allowing the patient to continue living in their home environment. However, less than half of the patients regain their pre-fracture level of mobility. We report on the progress and preliminary results from the first four participants from our study "Monitoring Mobility of Hip Fracture Patients with Motion Sensors During Rehabilitation (LOMUTU)". The purpose of the study is to examine post-fracture mobility trajectories of hip fracture patients using wearable technology. The research is conducted in collaboration between the University of Jyväskylä and the Wellbeing Services County of Central Finland. Data collection takes place both in a primary healthcare ward and in the patient's home environment, using a thigh-worn Axivity AX6 motion sensor, which is worn continuously (24 hours per day) throughout the hospital stay and for 14 days post-discharge.
The preliminary findings from the first participants (n=5) were that light physical activity gradually increased after hip surgery, whereas first minutes of moderate physical activity were recorded nearly a week post-surgery. During the observation period, no vigorous physical activity was recorded among the participants. The distribution of physical activity intensity, representing the relative amount of time spent at different levels of exertion from very light activities such as sleep to maximal effort, showed a noticeable shift only after two weeks. The methodological solutions provided by this study offer a novel approach to continuously monitoring rehabilitation progress alongside the traditional functional capacity assessments conducted at specific time points. This enhances the understanding of how early rehabilitation progress influences overall recovery outcomes. Furthermore, the solutions developed in this study could serve as an important tool for targeting rehabilitation services to those who need them most and in a timely manner.
Keywords: accelerometer, older adults, physical activity, functional ability
