Kuntoutusprosessi kuntoutujan arvioimana
Abstract
Kuntoutus on suunnitelmallista ja pitkäjänteistä toimintaa, joka edellyttää kuntoutujan aktiivista osallistumista niin tavoitteiden
asettamiseen kuin tavoitteiden saavuttamisen edellyttämiin toimintoihinkin. Kuntoutujan kokemus kuntoutusprosessin sujuvuudesta sekä sen hyödyntämisestä omassa arjessa, kokemus kuulluksi tulemisesta ja arvostamisesta sekä kuntoutuksen vastaaminen omiin tarpeisiin ovat keskeisiä alueita arvioitaessa kuntoutusprosessin laatua. Tässä artikkelissa kuvataan hyvän kuntoutuskäytännön toteutumisen seurantaan soveltuvia arviointimenetelmiä, joissa arviointi tapahtuu kuntoutujan näkökulmasta. Tutkimus toteutettiin järjestelmällisenä kirjallisuuskatsauksena. Sähköisistä tietokannoista haettiin tutkimuksia
ilman takarajaa aina joulukuuhun 2012 asti. Kolmetoista kuntoutujan näkökulmaa arvioivaa menetelmää hyväksyttiin analysoitavaksi. Näissä 13 arviointimenetelmässä oli yhteensä 293 kysymystä. Arviointimenetelmien sisällönanalyysi osoitti, että yhdessäkään menetelmässä ei ole huomioitu kattavasti kaikkia niitä osatekijöitä, joiden on aiemmissa tutkimuksissa havaittu olevan oleellisia asiakaslähtöisen kuntoutusprosessin onnistumisessa. Vähiten oli käsitelty kuntoutuksen mahdollisuuksia tukea kuntoutujan arkea. Kuntoutuksen tulee perustua kuntoutujan tarpeisiin ja täten on tärkeää, että kuntoutuja osallistuu myös arviointimenetelmien kehittämistyöhön.
Abstract
Rehabilitation is a well-planned and often long-term process. Lately the patient´s or client´s perspective on rehabilitation services
has become an important value when developing services. The aim of this study was to identify existing measurements that can be used in the evaluation of the rehabilitation process from a user-perspective. A systematic literature search was conducted from the earliest available time until December 2012. Additional studies were identified through references. Thirteen patient- or client-reported measurements were included. The measurements contained a sum of 293 questions. The questions in the identified patient- or clientreported measurements focused mostly on the patients´ or clients´ experiences of being heard and respected and how they experienced the knowledge and trustworthiness of the professionals. Rehabilitation based on the needs, the
patients or clients possibilities to participate in the rehabilitation process and the possibility to use the outcome skills in everyday life, i.e. dimensions important for client-centredness, were not equally in focus. It is important that rehabilitation processes respond to the patients´ or clients´ needs and goals. To succeed in developing rehabilitation services, the patient or client should be part of the development process. It is also important to modify the patient/client-related questionnaires to a multidisciplinary Finnish setting.
