Osatyökyvyttömyyseläkeläisten fyysinen työkuormitus ja kuormitustekijöiden yhteys täydelle työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymiseen

Rekisteri- ja kyselytietoa yhdistävä tutkimus

Authors

• Mari-Anne Wallius
• Anne Kouvonen
• Jenni Ervasti
• Taina Leinonen
• Jouko Remes
• Tea Lallukka

DOI: https://doi.org/10.37451/kuntoutus.146316

Keywords:

fyysinen työkuormitus, fyysiset kuormitustekijät, osatyökyvyttömyyseläke, täysi työkyvyttömyyseläke, työssä jatkaminen

Abstract

Osatyökyvyttömyyseläkeläisten määrä on kasvussa yleisimpänä myöntöperusteenaan tuki- ja liikuntaelinsairaudet. Tässä tutkimuksessa selvitimme, missä määrin osatyökyvyttömyyseläkeläiset raportoivat fyysistä kuormitusta työssään ja miten kuormitustekijät ovat yhteydessä täydelle työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymiseen.

Tiedot osatyökyvyttömyyseläkkeen saajien työn fyysisistä kuormitustekijöistä ja mahdollisista yhteyttä sekoittavista tekijöistä saatiin Helsinki Health Study -seurantatutkimuksen neljästä aikapisteestä (2000–02, 2007, 2012 ja 2017). Kuormitustekijöistä selvitimme hankalien työasentojen, samanlaisena toistuvien liikkeiden, selän kiertoliikkeiden, seisomisen, kävelyn ja raskaan ruumiillisen ponnistelun tai raskaiden nostojen ja kantamisen esiintymistä työssä. Kyselytiedot yhdistettiin työkyvyttömyyseläkerekisteritietoihin 31.12.2021 saakka (Eläketurvakeskus). Tutkimusjoukon muodostivat kyselyihin vastanneet osatyökyvyttömyyseläkeläiset (n = 246), joiden täydelle työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymistä seurasimme kyselyyn vastaamisesta neljän vuoden ajan.

Osatyökyvyttömyyseläkeläisistä 84 prosenttia raportoi vähintään kolmen fyysisen kuormitustekijän esiintymistä työssään. Täydelle työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyi 63 osatyökyvyttömyyseläkkeellä ollutta henkilöä (26 %) neljän vuoden seuranta-aikana. Kuormitustekijöistä hankalat työasennot olivat yhteydessä täydelle työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymiseen (suhteellinen riski (RR) = 2,33; 95 % luottamusväli (lv) 1,05–5,16) seuranta-ajan, sukupuolen, siviilisäädyn ja elintapatekijöiden huomioon ottamisen jälkeen.

Osatyökyvyttömyyseläkeläisten työkuormitukseen ja erityisesti työasentojen kuormittavuuteen tulee kiinnittää huomiota. Jatkotutkimusta tarvitaan työn fyysisestä kuormittavuudesta ja työn muokkauksesta osatyökyvyttömyyseläkettä edeltävänä aikana ja etuuden myöntämisen jälkeen työkuormitusmuutosten selvittämiseksi sekä muutosten yhteydestä osatyökyvyttömyyseläkeläisten työssä jatkamiseen.

Abstract

Physical workload among partial disability pensioners and association between physical workload factors and full disability pension – Study combining survey and register data

The number of partial disability pensions is growing, and they are typically granted due to musculoskeletal disorders. In this study, we investigated what proportion of partial disability pensioners reported physical workload at their work and how physical workload factors are associated with the risk of full disability pension.

We retrieved our survey data on exposure to physical workload factors and potential covariates from The Finnish Helsinki Health Study, an occupational cohort study, from four timepoints: 2000–2002, 2007, 2012 and 2017. Of the physical workload factors, we investigated the presence of awkward postures, repetitive movements, rotation of back, standing, walking and heavy physical effort or lifting and carrying heavy loads at work. The survey data were linked with register data on disability pensions until 31.12.2021 (the Finnish Centre for Pensions). The study population consisted of partial disability pensioners who responded to the surveys (n = 246), and whom we followed four years after the survey to see if they transitioned to a full disability pension.

Of the partial disability pensioners, 84 per cent reported having at least three physical workload factors at work. During the four-year follow-up, 63 (26%) of those on partial disability pension transitioned to full disability pension. Of these workload factors, uncomfortable working postures were associated with a full disability pension (relative risk (RR) 2.33; 95% confidence interval (CI) 1.05–5.16) after adjustment for follow-up time, gender, marital status and lifestyle factors. Attention should be paid to partial disability pensioners’ workload factors, uncomfortable working postures in particular. Further research is needed on physical strain at work and job accommodations both during the period preceding partial disability pension and after the benefit has been granted, in order to determine the changes in workload, and the association between these changes and partial disability pensioners being able to continue working.

Keywords: physical workload, physical workload factors, partial disability pension, full disability pension, continuing at work