Turhautumista ja ärtymystä kuvastava tunnetyö päihde- ja mielenterveystyön tiimipalavereiden vuorovaikutuksessa
Keywords:
ammattietiikka, diskurssianalyysi, institutionaalinen vuorovaikutus, päihde- ja mielenterveystyö, sosiaalinen konstruktionismi, tiimipalaverit, tunnetyö, työhyvinvointiAbstract
Tunteet ja niistä keskusteleminen ovat olennainen osa päihde- ja mielenterveystyön arkea. Tunnetyö todentuu sekä asiakkaan ja työntekijän että työntekijöiden välisissä vuorovaikutussuhteissa. Työyhteisöjen tiimipalavereissa työntekijät jakavat asiakastyössä heränneitä negatiivisiksi miellettyjä tunteita sekä jäsentävät ammattieettisiä ristiriitoja. Artikkelissa kysymme, miten turhautumisen ja ärtymyksen tunteita tuotetaan ja miten nämä tunteet ovat läsnä päihde- ja mielenterveystyön tiimipalaveripuheessa. Lisäksi tutkimme, millaisiin tekijöihin työntekijät nämä tunteet puheessaan liittävät ja millaisia seurauksia tämä tunnetyö tiimipalaverivuorovaikutukseen tuottaa. Kontekstina olevassa hankkeessa tuetaan asunnottomana tai sen uhassa olevia päihde- ja mielenterveyskuntoutujia. Aineistona ovat Korona yhteiskunnan marginaaleissa-tutkimushankkeessa taltioidut viisi työntekijöiden tiimipalaverinauhoitetta. Artikkelin teoreettinen viitekehys kiinnittyy sosiaaliseen konstruktionismiin. Hyödynnämme diskursiivisia menetelmiä ja sovellamme analyysissa tunnetyön (emotion work) käsitettä (Banks 2016).
Tulosten valossa negatiivisiksi miellettyjen tunteiden tuottamisella on tiimipalavereissa monia tarkoituksia ja seurauksia. Turhautumiseksi ja ärtymykseksi tulkittavat tunteet liittyvät usein palvelujärjestelmän vastuunjaon ongelmiin sekä asiakkaiden kohtaamiin vaikeuksiin päästä avunpiiriin ja huonoon kohteluun palvelujärjestelmässä. Tunnetyö on keskeistä käsiteltäessä eettisesti kuormittavia tilanteita. Siinä korostuu pyrkimys monialaisen yhteistyön kehittämiseen ja työn vaikuttamismahdollisuuksien lisäämiseen. Tunnetyön seurauksina tiimipalaveripuheessa todentuu sinnikäs ponnistelu ja luovinta eettisen ratkaisun löytämiseksi asiakkaan tilanteessa. Johtopäätös on, että työntekijöiden tunnetyölle tulee antaa päihde- ja mielenterveystyössä tilaa työhyvinvoinnin ja asiakkaan kuntoutumisen tukemiseksi.
Abstract
Emotion work reflecting frustration and irritation in substance use and mental health work team meeting interactions
Emotions and reflecting them are an integral part of everyday routines in substance use and mental health work. Emotion work is realized both in client-worker interactions and among workers in the team meetings. In the team meetings, workers share negative emotions and ethical dilemmas that have arisen in working with clients. The article examines how frustration and irritation are present and produced in substance use and mental health work team meeting interactions. Furthermore, it investigates what kind of cause factors do workers associate to these emotions, and what kind of consequences this emotion work has for the team meeting interaction.
The context of this study is a project that supports substance use and mental health rehabilitants who are homeless or at risk of homelessness. The data comprises five team meeting recordings gather during the research project ‘COVID-19 in the margins of society’ (KoMa). The theoretical framework of the article is based on social constructionism The analysis employs discursive methods and applies the concept of emotion work (Banks 2016). The findings illustrate that the expression of negatively perceived emotions serves multiple purposes and creates various outcomes in team meetings. Emotions interpreted as frustration and irritation are often connected to issues such as inappropriate division of responsibilities in the service system, as well as the challenges clients face in seeking assistance and the mistreatment they receive in services. Emotion work is pivotal in addressing ethically challenging situations, highlighting the pursuit of developing multi-agency collaboration and enhancing the impact of work. The consequences of emotion work in team meeting interactions manifest as tenacious striving and ingenuity in devising an ethical resolution for clients’ situations. The article concludes that workers’ emotion work must be given time and space in substance use and mental health work to support both workers’ well-being at work and clients’ rehabilitation outcomes.
Keywords: discursive analysis, emotion work, institutional interaction, professional ethics, social constructionism, substance use and mental health work, team meetings, workers’ well-being
