Kliinisesti merkittävä psyykkinen kuormittuneisuus on yhteydessä opiskelukykyä tukevien Kelan kuntoutuspalvelujen tarpeeseen korkeakouluopiskelijoilla

Authors

• Karoliina Koskenvuo
• Jonna Ikonen
• Suvi Parikka

DOI: https://doi.org/10.37451/kuntoutus.154786

Keywords:

psyykkinen kuormittuneisuus, opiskelukyky, kuntoutuspalvelut, korkeakouluopiskelijat

Abstract

Tausta. Kelan kuntoutuspalveluilla voidaan tukea opiskelukykyä ja opintojen edistymistä. Kliinisesti merkittävä psyykkinen kuormittuneisuus viittaa stressin, ahdistuneisuuden ja masennuksen oireisiin, ja se on yleistä korkeakouluopiskelijoilla. Pitkittyessään psyykkinen oireilu heikentää opiskelukykyä ja voi johtaa mielenterveyden häiriön kehittymiseen. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää kliinisesti merkittävän psyykkisen kuormittuneisuuden yhteyttä Kelan kuntoutuspalvelujen koettuun tarpeeseen.
Menetelmät. Tutkimuksen aineistona (n = 6 258) on THL:n vuonna 2021 toteuttama Korkeakouluopiskelijoiden terveys- ja hyvinvointitutkimus (KOTT), jonka kohdejoukkona on 18–34-vuotiaat korkeakouluopiskelijat. Kliinisesti merkittävän psyykkisen kuormittuneisuuden (MHI-5) ja muiden tekijöiden yhteyttä Kelan kuntoutuspalvelujen koettuun tarpeeseen testattiin logistisella regressiomallilla.
Tulokset. Kliinisesti merkittävän psyykkisen kuormittuneisuuden ja koetun kuntoutuspalvelujen tarpeen välillä oli vahva yhteys. Lisäksi pitkäaikaissairaudet, oppimisvaikeudet, kannabiksen ja/tai muiden huumeiden käyttö, päiväaikainen väsymys, toimeentulovaikeudet ja yksinäisyys olivat yhteydessä opiskelukykyä tukevien Kelan kuntoutupalvelujen koettuun tarpeeseen. Psyykkisesti kuormittuneilla korkeakouluopiskelijoilla koettu kuntoutuspalvelujen tarve oli 5-kertainen ja yhteys säilyi merkitsevänä edellä mainittujen terveyteen, elintapoihin, oppimisvaikeuksiin, toimeentuloon ja sosiaalisiin suhteisiin liittyvien tekijöiden vakioimisen jälkeen.
Johtopäätökset. Korkeakouluopiskelijoiden kliinisesti merkittävän psyykkisen kuormittuneisuuden varhainen tunnistaminen opiskeluterveydenhuollossa on tärkeää. Heidän ohjaamista opiskelukykyä tukeviin kuntoutuspalveluihin tulee tehostaa.

Abstract

Clinically significant psychological distress is associated with the need for Kela’s rehabilitation services supporting the ability to study in higher education students

Background. Kela’s rehabilitation services for students can support their ability to study and finish their education. Psychological distress refers to non-specific symptoms of stress, anxiety and depression, and it is common among higher education students. Prolonged mental health symptoms weaken ability to study and may lead to mental disorders. We examined the association of clinically significant psychological distress with the perceived need for Kela’s rehabilitation services in higher education students.

Methods. The study is based on data of the higher education students aged 18–34 (n = 6 258) in the National Finnish Student Health and Wellbeing Survey (KOTT 2021). Clinically significant psychological distress was assessed using the Mental Health Index (MHI-5, with cut-off value <=52). Logistic regression analyses were applied to test the associations.

Results. The present study showed strong association between clinically significant psychological distress and the need for the Kela’s rehabilitation services for students. Also, longstanding illness, use of cannabis and other drugs, feeling tired during the day, learning difficulties, income difficulties and loneliness were associated with the need for the rehabilitation services.  Higher education students with clinically significant psychological burden were 5-times more likely to report need for rehabilitation services. The association remained significant after the simultaneous adjustments for above-mentioned factors related to health, lifestyle, learning difficulties, income and social relations.

Conclusions. Early recognition of clinically significant psychological distress in student health services is important. Guidance to the rehabilitation services supporting higher education students’ ability to study should be enhanced.

Keywords: psychological distress, ability to study, rehabilitation services, higher education students