Vaihtoehdottomuuden, epätietoisuuden ja taistelun kentillä
Maahanmuuttajataustaisten vammaisen lapsen vanhempien arjen kansalaisuuden rakentuminen
Avainsanat:
maahanmuuttajataustaiset perheet, peruspalvelut, vammaispalvelut, arjen kansalaisuus, sisällönanalyysiAbstrakti
Artikkelissa tarkastellaan Suomessa asuvien maahanmuuttajataustaisten vanhempien arjen kansalaisuuden, eli yhteiskunnan jäsenyyden rakentumista silloin kun perheessä on vammainen lapsi. Tutkimustulosten mukaan vanhemmat rakentavat arjen kansalaisuuttaan suhteessa henkilökohtaisiin resursseihinsa sekä julkisiin ja yksityisiin perus- ja vammaispalveluihin. Erityisesti julkisissa palveluissa on vanhempien kokemusten mukaan sellaisia ulossulkevia mekanismeja, jotka vaikeuttavat perheiden arkea sekä vanhempien autonomista toimintaa. Lisäksi vanhemmat eivät useinkaan tule tunnustetuksi tasavertaisina keskustelukumppanina ja lapsensa tuntevana henkilöinä lapsen hoidon ja palveluiden suunnittelussa. Palveluissa työskentelevät ammattilaiset kohtaavat vanhemmat yleensä ensisijaisesti lapsensa hoitajana eivätkä tarjoa heille työllisyyspalveluita. Arjen ennustettavuus luo vanhemmille kokemuksen kuulumisesta suomalaiseen yhteiskuntaan. Tällöin vanhemmilla on tietoa lapsen vammasta ja hoidosta sekä tarvittavat palvelut. Lisäksi vanhempien oma työllistyminen tukee vanhempien jaksamista ja kuulumista Suomeen. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että sekä perus- ja vammaispalveluiden rakenteita että palveluiden käyttäjien ja ammattilaisten vuorovaikutusta tulisi kehittää, niin, että ne vastaisivat paremmin maahanmuuttajataustaisten perheiden tarpeisiin.
ABSTRACT
In the fields of uniformity, unawareness and battle. Construction of everyday citizenship of parents with migrant background who has disabled child.
In this article the focus is on migrant parents’ construction of everyday citizenship, that is membership of society, when there is disabled child in the family. According to our results parents construct their everyday citizenship in relation to personal resources, and in addition to public and private basic and disability services. According to parents’ experiences there are exclusionary mechanism especially in public services that hamper families’ everyday life and parents’ autonomous agency. This means that parents are often left unacknowledged as equal negotiators and their knowledge of their child are not either recognized in meetings with professionals. Parents are usually seen as a caregiver of their child, which means that professionals do not offer them unemployment services. Parents sense of belonging is based on predictability of everyday life, when parents have information about disability and treatment of the child and all necessary services are available to the family. In addition, employment of the parents supports their coping and belonging. According to results of this study it is necessary to develop structures and ways of encountering between professionals and service users of basic and disability services, so that services could meet needs of families with migrant background.
Keywords: families with migrant background, basic services, disability services, everyday citizenship, content analysis
