Teemapohjainen etäsopeutumisvalmennus saattaa tukea osallistujien kokemaa hyvinvointia

Författare

• Piia Pietilä
• Ilja Salakka
• Heidi Anttila
• Sinikka Hiekkala
• Erja Poutiainen

DOI:

https://doi.org/10.37451/kuntoutus.162769

Nyckelord:

sopeutumisvalmennus, etäkuntoutus, ryhmätoiminta, järjestöt, itsetunto, hyvinvointi, tavoitteet, ryhmäkoherenssi

Abstract

Sopeutumisvalmennus on kehitetty tukemaan ihmisiä sairauden tai vamman mukanaan tuomissa muutoksissa. Sopeutumisvalmennuskursseilla osallistujat saavat tietoa ja tukea arjessa selviytymiseen sekä vertaistukea. Etämuotoinen kuntouttava toiminta on lisääntynyt viime vuosina, ja sen toimivuudesta ja vaikutuksista tarvitaan enemmän tutkittua tietoa. Tämä tutkimus oli osa hanketta, jossa kehitettiin ja toteutettiin yli sairausryhmärajojen teemallisia etäsopeutumisvalmennuskursseja kymmenen järjestön välisenä yhteistyönä. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää kehitetyn etäsopeutumisvalmennuksen vaikutuksia osallistujien kokemaan hyvinvointiin. Lisäksi tarkasteltiin kurssilla asetettujen henkilökohtaisten kurssitavoitteiden toteutumista sekä ryhmäkoherenssin yhteyttä hyvinvoinnissa koettuihin muutoksiin.

Etäsopeutumisvalmennuskurssit sisälsivät 6–8 viikoittaista, verkossa toteutettua kahden tunnin kestoista ryhmätapaamista sekä seurantatapaamisen, joka toteutettiin 5 kuukauden kuluttua kurssin käynnistymisestä. Toteutetut kurssit (yhteensä 12) pohjautuivat neljään erilaiseen sisällölliseen teemaan. Osallistujien kokemaa hyvinvointia arvioitiin kyselymenetelmin seuraavilla osa-alueilla: yleinen fyysinen terveys ja mielenterveys (PROMIS), ahdistuneisuus (PROMIS), masentuneisuus (PROMIS), unihäiriöt (PROMIS), hallinnan tunne (Pearlin Mastery Scale), itsetunto (Rosenbergin itsetuntoasteikko) ja terveyteen liittyvä valtaistuminen, jota selvitettiin 11 väittämällä. Tavoitteiden toteutumista arvioitiin GAS-menetelmällä. Arvioinnit toteutettiin kurssin alussa, viikoittaisten tapaamisten päätyttyä sekä seurantatapaamisen jälkeen. Lisäksi viikoittaisten tapaamisten päätyttyä arvioitiin koettua ryhmäkoherenssia (SOC-G-10).

Tutkimukseen osallistui 44 henkilöä, heistä valtaosa (89 %) oli naisia. Osallistujat olivat iältään keskimäärin 47-vuotiaita. Viikoittaisten tapaamisten päätyttyä osallistujat arvioivat hyvinvointinsa (koettu fyysinen terveys ja mielenterveys, ahdistuneisuus, masentuneisuus, hallinnan tunne, itsetunto ja terveyteen liittyvä valtaistuminen) tilastollisesti merkitsevästi paremmaksi kuin kurssin alussa. Saavutetut tulokset säilyivät 5 kuukauden seurantavaiheeseen saakka. Koetulla ryhmäkoherenssilla ei ollut yhteyttä muutoksiin. GAS-menetelmällä kurssin alussa asetetut tavoitteet toteutuivat keskimäärin tavoitetasoisesti.

Tämän tutkimuksen tulokset viittaavat siihen, että teemapohjaisella etäsopeutumisvalmennuksella voidaan mahdollisesti tukea koettua hyvinvointia ja henkilökohtaisten kurssitavoitteiden saavuttamista. Jatkossa tarvitaan suuremmilla osallistujamäärillä tehtyjä, kontrolloituja satunnaistettuja tutkimuksia vaikutusten todentamiseksi.

Abstract

Web-based thematic adaptation training may support participants’ subjective well-being

Adaptation training is developed in Finland to help people adjust to life changes brought by an impairment or illness. During the courses, the participants get information and support how to manage daily activities, and peer support. Web-based adaptation training has increased in the last few years, and more information is needed about its effects and functionality. This study is part of a project, in which ten Finnish health associations developed and performed in collaboration thematic web-based adaptation training courses. The aim of this study was to investigate the influence of the web-based adaptation training on subjective well-being. In addition, the attainment of personal rehabilitation goals, and the connection of sense of group coherence to changes in subjective well-being was examined.

Web-based adaptation training courses included 6–8 weekly 2-hour group sessions, and a follow-up session at 5 months after the beginning. Courses (12 in total) were based on four different themes. Well-being experienced by the participants was assessed with questionnaires including global physical and mental health (PROMIS), anxiety (PROMIS), depression (PROMIS), sleep disturbance (PROMIS), sense of mastery (Pearlin Mastery Scale), self-esteem (Rosenberg Self-esteem Scale), and health-related empowerment, which was assessed with 11 questions. Goal attainment scaling (GAS) was used to examine the attainment of personal rehabilitation goals. GAS-forms and questionnaires concerning well-being were filled at the beginning of the course, after the last weekly session and after the follow-up session. Sense of group coherence was assessed at the end of weekly sessions.

A total of 44 persons participated in the study, most of them were female (89 %). Mean age of the subjects was 47 years. At the end of the weekly sessions, the subjects assessed their well-being (global physical and mental health, anxiety, depression, sense of mastery, self-esteem, and health-related empowerment) significantly better compared to baseline. The achieved results remained until the follow-up session. Sense of group coherence had no connection with changes in subjective well-being. On average, the subjects attained the target level of the rehabilitation goals set at the beginning of the course.

The results suggest that thematic web-based adaptation training may have a positive influence on subjective well-being, and it may support attainment of personal rehabilitation goals. However, these results should be verified by RCTs’.

Keywords: Adaptation training, web-based rehabilitation, telerehabilitation, remote rehabilitation, health associations, self-esteem, well-being, goals, group coherence