Kehitysvammaiseksi diagnosoitujen nuorten sosiaalinen positio tuetussa aikuisopiskelussa
Abstract
Erityispedagogiikan väitöskirjaan pohjautuvassa artikkelissa analysoidaan millainen on neljän kehitysvammaiseksi diagnosoidun nuoren sosiaalinen positio tuetussa aikuisopiskelussa heidän itsensä, heidän perheidensä ja vammattomien opiskelijatovereiden kuvaamana. Tutkimuksessa keskitytään kuvaamaan Kampus-opiskelijoiden inkluusioprosessia tuetun aikuisopiskelun oppimisympäristöietnometodologiaa mukaillen. Tutkimus pohjautuu suomalaiseen Kampus-ohjelmaan, jonka esikuvana
käytettiin kanadalaista On Campus -ohjelmaa. Tutkimus on etnografinen tapaustutkimus, jossa aineisto on analysoitu sisällönanalyysilla. Aineisto koottiin havainnointien, haastattelujen, sosiogrammien, verkostokarttojen ja vapaamuotoisten kirjoitelmien avulla. Aineistosta muodostui neljä prosessinomaista tyyppiä, joita olivat tavallinen oppilas, autettu oppilas, näkymätön oppilas ja erilainen ja erityinen oppilas. Tutkimuksessa havaittiin kaksi polkua, joista toisessa kuljettiin tavallisen oppilaan positiosta autetun oppilaan kautta näkymättömän positioon. Toisessa polussa kaksi oppilasta kulkivat tavallisen, autetun, näkymättömän positioiden kautta erityisen oppilaan negatiiviseen positioon. Inklusiivisen koulutuksen toteutumien ehtona on jatkuva prosessin seuraaminen ja sellaisten pedagogisten toimintamuotojen kehittäminen, jotka mahdollistavat suotuisten ja pysyvien vuorovaikutusprosessien kehittymisen. Samalla tarvitaan tehokasta opettajien työparityöskentelyä ja hyvää arviointi- ja seurantajärjestelmää. Etnometodologinen tulkinta tuo uutta näkökulmaa inkluusion edistämiseen.
Abstract
This article is based on a Phd study ”The social life of Campus-Program students in their supported adult learning and leisure”.
The article is based on a dissertation analyzes the social status of Campus students who encounter different learning
challenges in their supported adult learning from the point of view of special education. The study is based on the Finnish
Campus program, in which the Canadian ”On-Campus Program” was used as a model. The study included four adult students for whom an individual curriculum in normal school environment was developed: university, social service college, and vocational school. The study is based on the school ethnographic research approach and ethnomethodology, utilizing data-oriented emphasis on research. The main research methods consisted of participant observation, interviews, sociograms and essays. The material was analyzed with qualitative analyses making use of different themes and typology. The social status in the supported learning of the four adult students facing different learning difficulties was divided into four types: ordinary student type, helped student type, invisible student type and different and special student type. Two different paths were observed in the study. In one of them there was a move from ordinary student position through helped student type to invisible position. In the second path, two students moved through the ordinary, helped and invisible positions to the negative position of special student type. The condition for implementation of inclusive education is continuous monitoring of the process and creation of such pedagogical forms and modes of operation that allow for a favorable and stable development of the interaction process. At the same time, there is a need for effective teachers’ teamand pairwork and a good assessment and monitoring system. Ethnomethodological
interpretation brings a new perspective to promote inclusion.
