Interaktiivinen etäkuntoutus tukee iäkkään ihmisen kotona selviytymistä
Abstract
Artikkelissa käsitellään tutkimusta, jossa iäkkäitä ihmisiä kuntoutettiin interaktiivisella etäkuntoutuksella (IKU). Menetelmä mahdollistaa intensiivisen kuntoutustoiminnan jatkumisen terveyskeskussairaalan osastolta kotiutumisen jälkeen. Interaktiivisessa etäkuntoutuksessa fysioterapeutti ohjaa kotiutunutta asiakasta etälaitteella, jolloin harjoitukset ovat yksilöllisesti muokattavissa, kuten perinteisessäkin kuntoutuksessa. Tutkimuksessa selvitettiin, miten iäkkäät ihmiset kokevat interaktiivisen etäkuntoutuksen ja mitä vaikutuksia sillä on arjessa selviytymiseen kotiutumisen jälkeen. Tutkimuksessa seurattiin neljän sairaalasta kotiutuneen iäkkään potilaan kuntoutumista. Tutkittavat saivat kahden kuukauden ajan yksilöllistä fysioterapiaa etälaitteella kolme kertaa viikossa, noin puoli tuntia kerrallaan. Tutkittavat haastateltiin sekä ennen etäkuntoutusta että sen jälkeen. Haastattelut analysoitiin sisältönanalyysillä. Toimintakykyä arvioitiin Bergin tasapainotestillä. Tulosten mukaan kuntoutujien arjessa selviytyminen parani intervention aikana. Kuntoutujat tunsivat, että IKU motivoi itsenäiseen harjoitteluun ja toi sisältöä arjen rutiineihin. Tutkimuksen perusteella näyttää siltä, että interaktiivisella etäkuntoutuksella pystytään parantamaan ikääntyneiden toimintakykyä, jos palvelua tarjotaan tietyt kriteerit täyttävälle potilaalle. IKU saattaa löytää paikkansa ikääntyneiden kuntoutuspalvelumuotona, jos toimintaa kehitetään edelleen eri potilasryhmien tarpeita vastaavaksi.
Abstract: Telerehabilitation at home after hospitalization
Intensive and progressive physical exercise is an effective method to support coping at home and to maintain and improve functional capacity of the elderly. Especially exercises in home environment improve performance capacity in daily activities. In this study the elderly was rehabilitated via videoconferencing technology (later called telerehabilitation). Telerehabilitation enables the therapist in a health care center and the patient at home to see and hear each other in real time, while the exercises are adoptable as in a normal face to face rehabilitation setting. In this developmental case study the purpose was to explore how the elderly experience the telerehabilitation and how does the intervention effect on coping at home. The telerehabilitation process of four discharged elderly patients was followed. The patients were involved in the telerehabilitation intervention for two months. Rehabilitation sessions comprised a variety of exercises to increase balance and muscle strength and each session lasted for half an hour at time, at least three times a week. The patients were interviewed before and after the intervention. The interviews were analyzed by qualitative content analysis. The functional capacity was measured by Berg’s Balance Scale. According to this study, the patients’ functional capacity was enhanced and the activity in daily living was increased. The telerehabilitation session was a positive addition to the daily routines which has an influence on mental well-being. The telerehabilitation is a considerable method to produce rehabilitation services to improve functional capacity and to support the convalescence of the elderly. However, the patient selection criteria needs to be clarified.
