Käsikirjoitukset

Kirjaudu sisään tai Rekisteröidy lähettääksesi käsikirjoituksen.

Käsikirjoituksen lähettämisen tarkistuslista

Kirjoittajien tulee varmistaa, että heidän käsikirjoituksensa noudattaa kaikkia seuraavia kohtia. Jos näitä ohjeita ei noudateta, käsikirjoitus palautetaan kirjoittajalle.
  • Käsikirjoitusta ei ole julkaistu aiemmin eikä sitä ole lähetetty toiseen julkaisuun (tai asiasta on annettu selvitys Kommentteja toimittajalle -kohdassa).
  • Käsikirjoitus on Microsoft Word- tai RTF-asiakirjan tiedostomuodossa.
  • Tekstin riviväli on 1,5. Fontti on Times New Roman ja kirjasinkoko 12.
  • Lähdeluettelo vastaa tekstissä esiintyviä viitteitä. Tekstiviitteet ja lähdeluettelo noudattavat APA-viittauskäytäntöä.
  • Käsikirjoituksessa on muiltakin osin noudatettu alla näkyviä kirjoittajan ohjeita.

Kirjoittajan ohjeet

https://apastyle.apa.org/

Osastot

Lehteen otetaan vastaan matkailua, virkistystä ja vapaa-aikaa käsitteleviä tieteellisiä kirjoituksia seuraaviin osastoihin:

  • Artikkelit (vertaisarviointi)
  • Katsausartikkelit (vertaisarviointi)
  • Puheenvuorot (avoin vertaisarviointi)
  • Näkökulmia
  • Lektiot

Käsikirjoitukset toimitetaan lehteen tämän sivuston kautta.

Artikkelit ja katsausartikkelit arvioidaan ns. kaksoissokkoperiaatteella. OKM:n julkaisutyyppiluokituksessa nämä kuuluvat luokkiin A1 ja A2. Puheenvuorot arvioidaan avoimen arviointiprosessin periaatteita noudattaen, ja ne kuuluvat  OKM:n julkaisutyyppiluokittelussa luokkaan B1. Muut kirjoitukset arvioi päätoimittaja (teemanumeroissa toimittajat).

Artikkeli perustuu uutta tietoa tuottavaan tutkimukseen (ns. alkuperäisartikkeli, tutkimusartikkeli). Enimmäispituus 55 000 merkkiä (ml. välilyönnit, pl. lähdeluettelo). Tiivistelmä ja käsikirjoituksen anonymisointi, ks. ohjeet jäljempänä.

Katsausartikkelissa (ns. review-artikkeli, laaja/systemaattinen kirjallisuuskatsaus) esitetään kokoava katsaus johonkin asiaan tai ilmiöön. Lähteenä ovat muut tieteelliset tutkimukset, joita analysoidaan tieteellisin menetelmin. Enimmäispituus 45 000 merkkiä (ml. välilyönnit, pl. lähdeluettelo). Tiivistelmä ja käsikirjoituksen anonymisointi, ks. ohjeet jäljempänä.

Puheenvuorot-osastolla julkaistaan keskustelunavauksia ja temaattisia kommentteja, joissa on tutkimuksellinen näkökulma. Pituus 7 000 – 20 000 merkkiä (ml. välilyönnit ja lähdeluettelo).

Näkökulmia-osastolla julkaistaan vapaamuotoisempia keskustelunavauksia, kysymyksiä ja ideoita, kirja-arvioita ja -esittelyjä, seminaari- ja konferenssiraportteja, haastatteluja ja uutisia sekä tiedotetaan tulossa olevista tapahtumista ja julkaisuista. Enimmäispituus 10 000 merkkiä (ml. välilyönnit ja lähdeluettelo).

Lektio on väitöstutkimuksen lyhyt (noin 10 000 –15 000 merkkiä) esittely: joko väitöstilaisuudessa pidetty esitelmä sellaisenaan tai jonkin verran muotoiltuna (esim. otsikoituna).

Käsikirjoitusten ulkoasu

 Käsikirjoitukset laaditaan seuraavien ohjeiden mukaan:

  • Väliotsikkotasoja enintään kaksi: ensimmäisen tason väliotsikko lihavoidaan ja toisen tason otsikko kursivoidaan.
  • Fontti Times New Roman, koko 12.
  • Riviväli 1,5.
  • Marginaalit 2½ cm.
  • Kappaleet erotetaan toisistaan tyhjällä rivivälillä.
  • Oikea marginaali jätetään liehuksi, ei tavutusta.
  • Teosten nimet, korostettavat sanat ja vieraskieliset sanat kursivoidaan.
  • Kuvat, kuviot ja taulukot sijoitetaan tekstin lomaan oikeaan kohtaan.

Kuviot tulee mahdollisuuksien mukaan laatia sellaisessa muodossa, että niiden jatkokäsittely taittovaiheessa onnistuu ilman uudelleen piirtämistä (esim. Wordin tai PowerPointin kaaviotyökalua käyttäen).

Viittauskäytäntö

Tekstin kirjallisuusviitteissä ja lähdeluettelossa  noudatetaan APA-tyyliä (APA Style 7th Edition).

Suomenkielisissä teksteissä APA-tyyliä käytetään suomen kieleen mukautettuna ja suomen kielen sääntöjen mukaisesti: lyhenteissä ja muissa ilmauksissa käytetään suomenkielisiä termejä (Teoksessa, ym., s., toim., 2. painos jne.).

Esimerkki suomenkielisen kirjoituksen lähdeluettelosta:

Aramberri, J. (2010). Modern mass tourism. Emerald.
Bærenholdt, J. O., Haldrup, M., Larsen, J. & Urry, J. (2004). Performing tourist places. Ashgate.
Echtner, C. M. & Jamal, T. B. (1997). The disciplinary dilemma of tourism studies. Annals of Tourism Research, 24(4), 868–883. https://doi.org/10.1016/S0160-7383(97)00060-1
Kokko, K. T. (2012). Matkailua koskeva ympäristösääntely. Teoksessa M. Lohiniva-Kerkelä (toim.), Matkailuoikeus (s. 281–314). Lapin yliopistokustannus.
Kostiainen, A. (2002). Historia matkaelämyksenä. Teoksessa J. Saarinen (toim.), Elämys: teollisuutta, taloutta vai jotain muuta? (s. 17–30) (Lapin yliopiston menetelmätieteellisiä julkaisuja 2.) 
Nordström, P. (2007). Kivetkö muka kuolleita? Välähdyksiä Sansibarin kaupungin elävästä luonteesta. Alue ja ympäristö, 36(1), 38–44.
TEM (2014a). Mahdollisuuksien maaseutu: Maaseutupoliittinen kokonaisohjelma 2014–2020. (Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja, Alueiden kehittäminen, 9/2014.)
TEM (2014b). Suomen matkailun tulevaisuuden näkymät: Katse vuoteen 2030. (TEM raportteja 4/2014.) Työ- ja elinkeinoministeriö.

Kieliasu ja kielentarkistus

Kirjoitukset voivat olla suomen-, ruotsin- tai englanninkielisiä. Kirjoittajat vastaavat tekstien oikeakielisyydestä. Itselleen vieraalla kielellä kirjoittavalta edellytetään tekstin toimittamista kielentarkistukseen joko jonkin yliopiston kielentarkastajalle tai sähköiseen kielentarkistuspalveluun (esim. https://www.proof-reading-service.com/en/, https://www.scribendi.com/service/academic_proofreading; https://www.editage.com/editing-services/journal-article-editing-and-proofreading-services.html). Kielentarkistus ei siis tarkoita sitä, että joku ko. kielen natiivipuhuja on lukenut tekstin. Kielentarkistus tehdään vasta arvioituun ja hyväksyttyyn käsikirjoituksen versioon, mutta jo arvioitavaksi lähetettävän version tulee olla kielellisestikin mahdollisimman viimeistelty. 

Myös englanninkielisten abstraktien kieli tulee tarkistuttaa.

Tekijänoikeushuomautus

Tekijänoikeus on kirjoittajalla siten, että kirjoituksen alkuperäinen julkaisuoikeus on Matkailututkimus-lehdellä. Kirjoittaja ei saa julkaista hyväksyttyä kirjoitusta ennen kuin se on julkaistu Matkailututkimus-lehdessä journal.fi-palvelussa. 

Jokaisesta lehdessä julkaistavasta kirjoituksista tehdään kustannussopimus.

Julkaistavat kirjoitukset lisensoidaan Creative Commons Nimeä-EiMuutoksia 4.0 Kansainvälinen Julkinen -lisenssillä.

Artikkelit

Artikkeli perustuu uutta tietoa tuottavaan tutkimukseen (ns. alkuperäisartikkeli, tutkimusartikkeli). Enimmäispituus 55 000 merkkiä (ml. välilyönnit). Artikkelit arvioidaan ns. kaksoissokkoperiaatteella. 

Suomenkieliseen artikkeliin liitetään enintään 250 sanan pituinen abstrakti suomeksi ja englanniksi sekä enintään viisi avainsanaa. Myös otsikon on oltava sekä suomeksi että englanniksi. Abstraktin tulee sisältää seuraavat osat (ks. L. Carroll: How to Write an Abstract: Tips and Samples):

  • Motivation/problem statement: Why do we care about the problem? What practical, scientific or theoretical gap is your research filling?
  • Methods/procedure: What did you actually do to get your results?
  • Results/findings: As a result of completing the above procedure, what did you learn/invent?
  • Conclusion/implications: What are the larger implications of your findings, especially for the problem/gap identified in step 1?

Artikkelikäsikirjoitus tulee anonymisoida eli muokata sellaiseksi, että arvioijat eivät voi päätellä kirjoittajan henkilöllisyyttä tekstin tai lähdeluettelon perusteella. Kaikki suorat viittaukset kirjoittajaan/kirjoittajiin tulee poistaa (tarvittaessa voi käyttää viitteenä ilmaisua "Tekijä, 2019"). Samoin tulee poistaa muut ilmaisut, joista kirjoittajan henkilöllisyyden voi päätellä. Lisäksi tekstitiedosto tulee anonymisoida eli poistaa siitä henkilökohtaiset ja piilotetut tiedot, ks. ohje täältä.

Lähetä uusi käsikirjoitus osastoon Artikkelit.

Katsausartikkelit

Katsausartikkelissa (ns. review-artikkeli, laaja/systemaattinen kirjallisuuskatsaus) esitetään kokoava katsaus johonkin asiaan tai ilmiöön. Lähteenä ovat muut tieteelliset tutkimukset, joita analysoidaan tieteellisin menetelmin. Enimmäispituus 45 000 merkkiä (ml. välilyönnit).

Katsausartikkelit arvioidaan ns. kaksoissokkoperiaatteella. 

Tiivistelmä ja käsikirjoituksen anonymisointi: noudatetaan samoja ohjeita kuin artikkelissa (ks. yllä).

Lähetä uusi käsikirjoitus osastoon Katsausartikkelit.

Puheenvuorot

Puheenvuorot-osastolla julkaistaan keskustelunavauksia ja temaattisia kommentteja, joissa on tutkimuksellinen näkökulma. Pituus 7 000 – 20 000 merkkiä (ml. välilyönnit).

Puheenvuorot arvioidaan avoimen vertaisarvioinnin periaatteella. OKM:n julkaisutyyppiluokituksessa puheenvuorot kuuluvat julkaisutyyppiin B1.

Suomenkielisissa puheenvuoroissa vaaditaan otsikko ja lyhennelmä (max 5 lausetta) suomeksi ja englanniksi. Lyhenelmä syötetään järjestelmään Abstrakti-kohtaan artikkelia lähetettäessä.

Lähetä uusi käsikirjoitus osastoon Puheenvuorot.

Näkökulmat

Näkökulmia-osastolla julkaistaan vapaamuotoisempia keskustelunavauksia, kysymyksiä ja ideoita, kirja-arvioita ja -esittelyjä, seminaari- ja konferenssiraportteja, haastatteluja ja uutisia sekä tiedotetaan tulossa olevista tapahtumista ja julkaisuista Enimmäispituus 10 000 merkkiä (ml. välilyönnit).

Lähetä uusi käsikirjoitus osastoon Näkökulmia.

Lektiot

Lektio on väitöstutkimuksen lyhyt (noin 10 000 – 15 000 merkkiä) esittely: joko väitöstilaisuudessa pidetty esitelmä sellaisenaan tai jonkin verran muotoiltuna (esim. otsikoituna).

Lähetä uusi käsikirjoitus osastoon Lektiot.

Tietosuojaseloste

Tämän julkaisun sivustolle syötettyjä nimiä ja sähköpostiosoitteita käytetään yksinomaan tämän julkaisun tarkoituksiin, eikä niitä luovuteta mihinkään muuhun tarkoitukseen tai muille osapuolille.

Lue Journal.fi-palvelua koskeva tietosuojaseloste.
Julkaisu toimii palvelun yhteisrekisterinpitäjänä yhdessä Tieteellisten seuran valtuuskunnan kanssa tietosuojaselosteen kuvaamalla tavalla.