Paratekstianalyysi suomennoskirjallisuuden tutkimusmenetelmänä

Authors

• Nina Havumetsä University of Eastern Finland
• Hannu Kemppanen University of Eastern Finland
• Marja Sorvari University of Eastern Finland
• Erja Vottonen University of Eastern Finland

DOI:

https://doi.org/10.61200/mikael.137428

Keywords:

paratext, peritext, epitext, reception studies, literary translation, research methods

Abstract

The article discusses paratexts as research material for literary translation studies, as well as methods for their analysis, by using Finnish literary translation as an example. It gives examples of how paratexts can be used to describe the translation culture of the target culture (Prunč 1997) and the changes that have taken place in it. The article is based on the authors’ research projects on the translation and reception of Russian-language non-fiction and fiction as well as translated non-fiction, dealing with Russia or the Soviet Union by using bibliographic research and paratextual analysis. We apply the concept of paratext (Genette 1997; Batchelor 2018) and describe the stages of the research process from the collection of both peri- and epitexts to their processing and analysis. Finally, the article discusses the challenges of using paratextual data, including the ethical issues related to collecting data from the social media.

References

Ahteensuu, Marko 2019. Käytätkö somedataa tutkimuksessasi? Vastuullinen tiede -sivusto. Saatavissa: https://vastuullinentiede.fi/fi/tutkimustyo/kaytatko-somedataa-tutkimuksessasi [viitattu 6.9.2023].

Alvstad, Cecilia 2012. The strategic moves of paratexts: World literature through Swedish eyes. Translation Studies 5:1, 78–94. https://doi.org/10.1080/14781700.2012.628817

Batchelor, Kathryn 2018. Translation and Paratexts. Abingdon: Routledge.

Dahlbom, Taika 2019. Kulttuurijournalismi laajenee blogeihin. Kritiikin Uutiset. Suomen arvostelijan liitto ry. Saatavissa: https://www.kritiikinuutiset.fi/2019/01/16/kulttuurijournalismi-laajenee-blogeihin/ [viitattu 20.8.2023].

European Commission 2021. Ethics in Social Science and Humanities. 05 July 2021. Saatavissa: https://ec.europa.eu/info/funding-tenders/opportunities/docs/2021-2027/horizon/guidance/ethics-in-social-science-and-humanities_he_en.pdf [viitattu 5.9.2023].

Fairclough, Norman 1992. Discourse and Social Change. Cambridge: Polity Press.

Flynn, Peter, Joep Leerssen & Luc van Doorslaer 2016. On translated images, stereotypes and disciplines. Teoksessa: Luc van Doorslaer, Peter Flynn & Joep Leerssen (toim.) Interconnecting Translation Studies and Imagology. Amsterdam/Philadelphia: John Benjamins Publishing Company, 1–20.

Genette, Gérard 1997 [1987]. Paratexts. Thresholds of Interpretation. [Seuils]. Englanniksi kääntänyt: Jane E. Lewin. Cambridge, New York & Melbourne: Cambridge University Press.

Gentile, Paola, Fruzsina Kovács & Marike van der Watt 2021. Introduction. Transnational image building. Linking up translation studies, reception studies and imagology. Translation Spaces 10:1, 1–4. https://doi.org/10.1075/ts.00029.int

Hatim, Basil 1999. Implications of Research into Translator Invisibility. Target 11:2, 201–222.

Havumetsä, Nina (tulossa) This is not fiction: Russia and the Soviet Union in Finnish translated non-fiction in 2000–2023.

Hermans, Theo 1996. The Translator’s Voice in Translated Narrative. Target 8:1, 23–48

Hintikka, Kari A. Sosiaalinen media. Kansalaisyhteiskunnan tutkimusportaali. Jyväskylän yliopisto. Saatavissa: http://kans.jyu.fi/sanasto/sanat-kansio/sosiaalinen-media [viitattu 6.9.2023]

Iso-Ahola, Riikka 2022. Kaunokirjallisuutta karjalaksi: uhanalaisen kielen käännöskulttuurit. Väitöskirja. Itä-Suomen yliopisto. Saatavissa: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-61-4728-4 [viitattu 11.9.2023]

Jaakkola, Maarit 2019. Oman lukukokemuksensa visualisoijat. Käyttäjälähtöiset kirja-arvostelut Instagramissa. Kulttuurintutkimus 36 (2019): 3–4, 31–44. Saatavissa: https://journal.fi/kulttuurintutkimus/article/download/91897/54388/161138 [viitattu 20.8.2023].

Jokinen, Veera 2022. Kirjafanit ovat löytäneet uuden kodin Instagramista – näin toimii #kirjagram, johon myös kustantamot ovat kiinnittäneet huomionsa. yle.fi 23.7.2023. Saatavissa: https://yle.fi/a/3-12544205 [viitattu 20.8.2023].

Kemppanen, Hannu 2008. Avainsanoja ja ideologiaa: käännettyjen ja ei-käännettyjen historiatekstien korpuslingvistinen analyysi. University of Joensuu. Publications in The Humanities, N:O 51.

Kemppanen, Hannu (tulossa) Specific features of Russian-Finnish translation culture: a historical overview of non-fiction translation during the Cold War era and the 1990s.

Kemppanen, Hannu & Saara Sorjonen 2016. The Corpus of Peritexts in Finnish Translations of Soviet Art Books. Joensuu: University of Eastern Finland.

Kosonen Miia, Salla-Maaria Laaksonen, Henrik Rydenfelt & Anja Terkamo-Moisio 2018. Sosiaalinen media ja tutkijan etiikka. Media & viestintä 41(1), 117–124. Saatavissa: https://journal.fi/mediaviestinta/article/view/69924 [viitattu 11.9.2023]

Kovala, Urpo 1996. Translations, Paratextual Mediation, and Ideological Closure. Target, 8:1, 117–147.

Kujamäki, Pekka 2012. Mediating for the Third Reich: On Military Translation Cultures in World War II in Northern Finland. Teoksessa: Hillary Footitt & Michael Kelly (toim.) Languages and the Military. Alliances, Occupation and Peace Building. Basingstoke: Palgrave Macmillan, 86–99.

Laaksonen, Salla-Maaria 2018. Taitavasti eettistä verkkotutkimusta. Vastuullinen tiede -sivusto. Saatavissa: https://vastuullinentiede.fi/fi/tutkimustyo/taitavasti-eettista-verkkotutkimusta [viitattu: 5.9.2023].

Markham, Annette & Elizabeth Buchanan 2012. Ethical Decision-Making and Internet Research: Recommendations from the AoIR Ethics Working Committee (Versio 2.0.). Saatavissa: https://aoir.org/reports/ethics2.pdf [viitattu 5.9.2023].

Parente-Čapková, Viola 2021. Digitaaliset ihmistieteet kirjallisuudentutkimuksessa. Kirjallisuudentutkimuksen aikakauslehti Avain 18:4, 86–95.

Parente-Čapková, Viola, Arja Rosenholm & Kati Launis (toim.) tulossa. Suomen ja Venäjän välissä: naiset kirjallisuuden toimijoina.

Pellatt, Valerie 2013. Introduction. Text, Extratext, Metatext and Paratext in Translation. Newcastle upon Tyne: Cambridge Scholars Publishing, 1–6.

Pleijel, Richard & Malin Podlevskikh Carlström (toim.) 2022. Paratexts in Translation: Nordic Perspectives. Berlin: Frank & Timme.

Podlevskikh Carlström, Malin 2022. Swedish Crime Fiction in the Soviet Union: Publication and Paratextual Framing. Esitelmä. Det 22. nordiske slavistmøtet, Oslo 10.–14.8.2022.

Prunč, Erich 1997. Translationskultur. Versuch einer konstruktiven Kritik des translatorischen Handelns. TEXTconTEXT 11 = NF 1., 99–126.

Prunč, Erich 2007. Entwicklungslinien der Translationswissenschaft: von den Asymmetrien der Sprachen zu den Asymmetrien der Macht. Berlin: Frank & Timme.

Rüegg, Jana 2022. Marketing ‘Frenchness’: The Paratextual Trajectory of Patrick Modiano’s Swedish Book Covers. Teoksessa: Richard Pleijel & Malin Podlevskikh Carlström (toim.) Paratexts in Translation: Nordic Perspectives. Berlin: Frank & Timme, 165–193.

Sorvari, Marja (tulossa) What translations tell us: Post-Soviet Russian fiction through the peritexts of Finnish translations.

Tahir-Gürçağlar, Şehnaz 2002. What Texts Don’t Tell. The Uses of Paratexts in Translation Research. Teoksessa: Theo Hermans (toim.) Crosscultural transgressions: research models in translation studies 2: historical and ideological issues. Manchester: St. Jerome, 44–60.

Tutkimuseettinen neuvottelukunta (TENK) 2019. Ihmiseen kohdistuvan tutkimuksen eettiset periaatteet ja ihmistieteiden eettinen ennakkoarviointi Suomessa. Tutkimuseettisen neuvottelukunnan ohje 2019. Tutkimuseettisen neuvottelukunnan julkaisuja 3/2019, Helsinki. Saatavissa: https://tenk.fi/sites/default/files/2021-01/Ihmistieteiden_eettisen_ennakkoarvioinnin_ohje_2020.pdf [viitattu 11.9.2023]

Vottonen, Erja (tulossa) Reception of translated contemporary Russian fiction in Finland: unveiling cultural perceptions through book reviews.

Watts, Richard 2000. Translating Culture: Reading the Paratexts to Aimé Césaire’s Cahier d’un retour au pays natal. TTR, 13:2, 29–45. https://doi.org/10.7202/037410ar