Tyttöjen toimijuus ja uhrius seksistisen väkivallan ja välittämisen kietoumassa

Kirjoittajat

• Helena Louhela Oulun yliopisto

DOI: https://doi.org/10.57049/nuorisotutkimus.9142270

Abstrakti

Tyttöihin ja naisiin kohdistuva seksistinen väkivalta on edelleen yksi maailman suurimmista ihmisoikeusrikkomuksista. Tyttöjen oma kokemus seksistisestä väkivallasta ei kuitenkaan aina ole linjassa vallitsevien normien kanssa. Tämän seurauksena tyttöjen mielipiteet ja tuntemukset väkivaltakokemuksistaan voivat tulla ohitetuiksi. Artikkelini kertoo siitä, kuinka nuori nainen sanallistaa ja tulkitsee fyysistä ja seksuaalista väkivaltaa sisältänyttä suhdettaan aikuisen miehen kanssa, joka lain mukaan määritellään lapsen seksuaalisena hyväksikäyttönä. Aineisto sisältää neljä 2010-luvun loppupuoliskolla toteutettua haastattelua haastateltavien ollessa 15–19-vuotiaita. Analyysissä hyödynnetään teoreettista viitekehystä, jonka kautta kuvaan, kuinka tyttöjen seksistisen väkivallan kokemuksiin voi nivoutua välittämisen tunteita sekä toimijuuden ja vaiennetuksi tulemisen ristiriitaista vaihtelua. Monenlaiset tekijät vaikuttavat siihen, millä tavoin tytöt suhtautuvat ja määrittelevät kokemansa seksistisen väkivallan. Tämän lisäksi yhteiskunnallinen normistomme asettaa tytöille ristiriitaisia odotuksia olla sekä aktiivinen toimija että oikeanlainen uhri väkivaltatilanteissa. Tutkimukseni haastaakin määrittelemään seksististä väkivaltailmiötä ja tyttöjen toimijuutta kontekstuaalisina ja tilannekohtaisina ilmiöinä. Tämän lähtökohdan kautta yhtenäistä terminologiaa tulisi kehittää nuorille ja kasvattajille seksistisen väkivallan ennaltaehkäisyyn ja jälkikäsittelyyn.

Asiasanat: seksistinen väkivalta, toimijuus, tytöt, uhrius, välittäminen

***

Girls’ agency and victimization in the entanglement of sexist violence and caring
Helena Louhela
The Finnish Journal of Youth Research
(Nuorisotutkimus) Vol 41 (4), 58–70

Sexist violence against girls and women remains one of the biggest human rights violations in the world. Yet girls’ own experiences of sexist violence are not always in line with prevailing norms. As a result, girls’ opinions and feelings about their experiences of violence may be overlooked. This article explores how a young woman articulates and interprets her relationship with an adult man. The relationship involved physical and sexual violence, which is legally defined as child sexual abuse. The data includes four interviews conducted in the latter half of the 2010s when the interviewee was 15–19 years old. The analysis utilizes a theoretical reference framework to describe how feelings of caring and the contradictory alternation between agency and being silenced can be related to girls’ experiences of sexist violence.
Many factors influence how girls relate to and define the sexist violence they experience. In addition, societal norms place conflicting expectations on girls to be both active agents and appropriate victims in violent situations. This research challenges the definition of the phenomenon of sexist violence and the agency of girls as a contextual and situational phenomenon. Based on this premise, a common terminology for the prevention and aftercare of sexist violence should be developed for young people and educators.

Keywords: agency, caring, girls, sexist violence, victimization