Terapeuttisen diskurssin rakentuminen laajennettua oppivelvollisuutta koskevissa lehtikirjoituksissa

Kirjoittajat

• Tuula Komulainen Sastamalan kaupunki & Turun yliopisto
• Annukka Tapani Tampereen ammattikorkeakoulu
• Teija Koskela Turun yliopisto, Opettajankoulutuslaitos

DOI: https://doi.org/10.57049/nuorisotutkimus.9160899

Abstrakti

Nuorten perusopetuksen jälkeisistä koulutusreiteistä on kannettu huolta. Oppivelvollisuuslain (1214/2020) muutoksella oppivelvollisuutta jatkettiin 18 ikävuoteen saakka, ja näin voitiin turvata kaikille koulutusreitin jatkumo. Mediassa aiheesta käyty oppivelvollisuuskeskustelu sisälsi paljon pohdintaa nuorten hyvinvoinnista. Tässä tutkimuksessa tarkastelemme terapeuttisen diskurssin rakentumista laajennettua oppivelvollisuutta koskevassa mediakeskustelussa. Poliittiseksi huolenaiheeksi on esitetty nuorten henkistä hyvinvointia ja sen tukemista. Tarkastelun kohteena oleva terapeuttinen diskurssi kytkeytyy tähän keskusteluun. Diskurssi määrittelee, rajoittaa ja valikoi tapoja, joilla ilmiöitä tarkastellaan jättäen samalla käsittelyn ulkopuolelle muita näkemisen tapoja. Aineisto koostuu Helsingin Sanomien digitaalisessa palvelussa julkaistuista laajennettua oppivelvollisuutta koskevista kirjoituksista vuosina 2019–2021 (n = 92) kattaen ajanjakson lain valmistelusta sen voimaantuloon. Tutkimusmenetelmänä on kriittinen diskurssianalyysi. Tutkimus osoittaa, että terapeuttinen diskurssi on läsnä laajennettua oppivelvollisuutta koskevassa keskustelussa. Sen tuottamat representaatiot korostavat yksilöiden psykologisia tarpeita suhteessa koulutuksen sivistyksellisiin ja yhteiskunnallisiin tehtäviin. Diskurssissa puhuvat ensisijaisesti toimittajien ja poliitikkojen lisäksi koulutuksen järjestäjät sekä työmarkkinoita edustavat tahot. Marginaaliin luokiteltujen nuorten ääntä ei diskurssissa kuulla.

Asiasanat: diskurssianalyysi, oppivelvollisuus, terapeuttinen diskurssi

***

The construction of therapeutic discourse in newspaper articles on extended compulsory education
Tuula Komulainen, Annukka Tapani & Teija Koskela
The Finnish Journal of Youth Research
(Nuorisotutkimus) Vol 43 (1), 3–18

The educational pathways of young people after basic education have raised concerns. The amendment to the Compulsory Education Act (1214/2020) extended compulsory education until the age of 18 to ensure the continuity of educational pathways for all. The media debate on compulsory education included numerous references to the well-being of young people. In this study, we examine the construction of a therapeutic discourse in the media debate on extended compulsory education. The state of young people’s mental well-being and the support it requires are seen as a political concern. The therapeutic discourse we examine is related to this debate. This discourse defines, limits and selects ways in which phenomena are viewed, while excluding alternative perspectives. The data consist of articles on extended compulsory education published in the Helsingin Sanomat digital service between 2019 and 2021 (n = 92), covering the period from the preparation of the law to its entry into force. The research method is critical discourse analysis. The study shows that therapeutic discourse is present in the debate on extended compulsory education. The representations it produces emphasize the psychological needs of individuals in relation to the cultural and social functions of education. This discourse is primarily voiced not only by journalists and politicians, but also by education providers and labour market representatives. However, the voices of marginalized young people are not being heard.

Keywords: discourse analysis, compulsory education, therapeutic discourse